Tiesihän tuon

Käytiin eilen klinikalla tutkituttamassa, että miten kävi vasemman takajalan iskussa, mikä oikeaa etusta vaivaa sekä raspaamassa hampaat.

Vaikka en ollut huomannut (tai kukaan muukaan), että Helmi ontuisi vtj, eläinlääkäri huomasi sen ontuvan ravissa 1/5. Jalka ei ollut kosketusarka tai lämmin. Röntgenkuvissa näkyi, että vanha murtuma näytti hyvältä, mutta uusihan sinne oli nyt napsahtanut. 

Oikea etunen ultrattiin ja sieltä löytyi syvän koukistajajänteen vaurio. Luulen että se on tullut jo silloin elokuun kaatumisessa ja olen sitä tutkituttanutkin kahdesti, mutta ell eivät ole löytäneet sitä. "Onneksi" on ollut näitä muita vammoja, niin se ei ole mennyt pahasti, mutta ei myöskään ole päässyt paranemaan liikutukselta. Paikka jossa se on, oli kuulemma vähän omituinen, kooltaan vamma oli poikittain 1/3 jänteestä ja pituudeltaan 8 mm.

Kontrolli sovittiin jo kolmen viikon päähän. Siihen asti Helmi tarhailee ja kävelytän sitä kovalla alustalla (jota on nyt vähän vaikea löytää). Tarhaan laitatan sille nyt takasiin suojat, ettei se enää loukkaisi itseään. Voisi vaikka soittaa kengittäjälle ja kysyä voisiko kenkiä ottaa pois, vai onko sitten liukastumisvaara. Lisäksi Helmi saa tulehduskipulääkettä, jotta vammat saisivat parantua.

Hampaat olivat taas raspauksen tarpeessa, vaikka edellisen kerran ne hoidettiin muistaakseni syyskuussa. Piikkejä oli sen verran, että poskissa oli vähän haavoja, joten onneksi nekin nyt saatiin hoidettua.

Että tämmöstä.

Höpö hevonen

Helmi osallistui tänään Match Show'hun. En osannut puunata sitä mitenkään erityisesti, harjasin vain huolellisesti ja pyyhkäisin pyyhkeellä. Ilma oli sateinen ja mätsärit oli siirretty ulkokentältä maneesiin. Helmi oli ihan pörhöllään, kun tutussa maneesissa olikin ihmisiä ja kummallisia tavaroita. Se oli ensimmäisen luokan ensimmäinen ja ainoa hevonen, joten paikalla ei edes ollut mitenkään paljon porukkaa. Maneesin toisessa päässä tosin oli ensin käynnissä työhevosnäytös ja sitten raviponeja, joten sekin olisi ollut Helmistä kiinnostavaa.

Esittämisestä ei oikein tullut mitään, kun Helmi kävi niin kierroksilla, että tahtoi ryntäillä ja kaahottaa käynnin ja ravin esittämisessä. Rakennetta katsottaessa se liikkui jatkuvasti, ja jos pysähtyi, niin jalat eivät olleet oikeinpäin. Saatiin tietysti luokkavoitto kun kerran oltiin ainoita kylmäveriluokassa.

Vein Helmin takaisin tallille ja jätin karsinaan siksi aikaa, kun muut hevoset arvosteltiin. Sitten palattiin BIS-kehään, missä roikuin kaikin voimin ohjissa kiinni, että hevonen kiertäisi rinkiä käynnissä. "Onneksi" muillakin hevosilla oli vähän pöllöenergiaa, niin ei ehkä pistetty niin silmään. Kuudesta hevosesta kolme parasta jäivät jatkamaan, mutta me ei kuuluttu siihen joukkoon. Ihan helpottuneena palattiin takaisin tallille.

Arvostelu ei ollut mitenkään mairitteleva: 

Tyyppi: Hyvä, sukupuolileima selvä.

Runko: Pää saisi olla hiukan pienempi runkoon nähden (iän myötä luultavasti tasoittuu).

Jalka-asennot: Aavistuksen haja-asentoinen edestä, luuliika vej, supistuneet etusääret, takapää vielä hiukan voimaton.

Käynti: Kiireinen, pyrkii passimaisuuteen, valitettavasti kovin jännittynyt, rauhoittuessaan paljon parempi (kerii takaa ajoittain).

Ravi: Levittää, pätkittäin tahdikas, kauniskin ravi, jota ei valitettavasti esitä tänään.

Erityishuomiot, luonne: Tänään kovin jännittynyt urheiluhevonen, energinen.

Yleiskunto, hoito: Hyvässä kunnossa, hyvin hoidettu ja ammattitaitoisesti esitetty.

Pyörähdys ja siistintää

Käytiin eilen maneesilla pyörähtämässä ja testaamassa miten Helmi liikkuu. En ollut ratsastanut viikkoon, kun Helmillä oli ensin armoton kiima ja sitten se kolautti jalkansa. Aluksi se olikin tosi epätasainen ja hermostunut, käynnissäkin vain kipitteli selkä notkolla, mutta taipui pian ja liikkui kyllä puhtaasti. 

Vaikka ehjiä jalkoja onkin vain kaksi, mennään huomenna käymään Match showssa kun sellainen tien toisella puolella järjestetään. Leikkelin Helmin leuasta pitkät karvat pois ja pesin harjan ja hännän. Koko hevosta en viitsinyt pestä, kun lämmin vesi olisi loppunut kesken. Saa mennä muuten ihan normikunnossa.

Tapaturma-altis hevonen

Sellainenhan Helmi on. Sain illalla puhelun tallilta, että Helmi oli piehtaroinut karsinassa ympäri ja juuttunut seinän viereen kiinni. Ajoin äkkiä paikalle ja siellähän se edelleen köllötti. Eihän siinä ole muuta tehtävänä kuin yrittää saada hevonen ponnistamaan itsensä ensin kauemmas seinästä ja sitten ylös. Mutta meidän tallilla on karsinoiden väliseininä lankut, jotka joustavat ja yksi hevonen on jo saanut jalkansa läpi lankuista.

Niinpä kävin potkimassa pullottavat lankut paikoilleen ja sitten houkuteltiin ja kehotettiin Helmiä nousemaan. Varmaan meni vieläkin vartti, ennen kuin se melassin ja heinän houkuttelemana sai ponnisteltua itsensä irti. Tarkistin hevosen, mutta en löytänyt mitään uusia vaurioita, helpostihan tuossa sätkiessä sivaltaisi itseään hokilla.

Takanen ei tänään tuntunut kovin pahalta, niinpä kylmäyksen jälkeen desinfioin sen ja laitoin haavarasvaa, pumpulin ja pintelin siihen suojaksi. Etunen taas oli ihan turvonnut, enkä tiedä miksi. Pesen sitä Hexocilillä kun siinä on jotain rupea/ihottumaa/sientä ja laitoin siihenkin rasvaa.

Satula-auto(t)on...

Satula-auto A ei saapunut paikalle toissaviikolla, eikä satula-auto B viime viikolla. Satula-auto C ei saapunut tänään, mutta B tulee taas torstaina ja C ensi viikon lopulla. Uskoo ken näkee.

Vasen takanen on edelleen lämmin ja hieman turvonnut, mutta ei mitenkään muodottomaksi, paikallisesti vain. Laitoin vieläkin hauteen yön ajaksi ja pidän peukkuja.

Hieronta

Helmi pääsi tänään hierottavaksi ja tällä kertaa pääsin itsekin paikalle seuraamaan ja jututtamaan hierojaa. Terveiset olivat aika samat kuin viime kerralla. Selkärangassa oli vähän vajaaliikkuvuutta vasemmalla puolella satulan kohdilla todennäköisesti murtumasta johtuen. Oikea lapa oli pikkuisen tiukalla, samoin niska vasemmalta puolelta. Selkärangan jumit lähtivät kuulemma hyvin auki, vähän harmi kun ei pääse nyt kunnolla liikuttamaan. Lanteesta ei sanonut nyt mitään, joten se tilanne on kai korjautunut. Uusi hieronta sovittiin "tarpeen mukaan" tai mieluummin vähän ennen kuin akuutti tarve tulee.

Satulaa tutkiskeltiin tarkasti ja satulaseppä sai kyllä huutia. Toppaukset olivat epätasaisesti, oikea puoli oli vähän tyhjempi ja vasemmaltakin löytyi kolo. Etukaari oli hieman liian leveä, mutta Helmi onkin nyt aika hoikassa kunnossa (toisin kuin taas laidunkauden jälkeen). Satula liikkui vähän, mutta se ei kuitenkaan ollut loppujen lopuksi yhtään mahdoton satula tälle hevoselle. Todettiin yhdessä, että tälle on ehkä vaikeampaa löytää parempaa uutta satulaa kuin tehdä vanhalle jotain. Hieroja ehdotti palaromaania, mutta meidän omakin romaani tuntui muuttavan satulan istuvuutta huomattavasti paremmaksi. Sillä mennään nyt vähän aikaa, kun täältä päin ei keksitty ketään hyvää ja luotettavaa toppaajaa.

Vasen takanen ei ollut tänään yhtä kipeä kuin eilen. Kävin aamulla tsekkaamassa sen ja laitoin Helmin suojat jalassa tarhailemaan. Aamun turvotus laski vähän päivän aikana. Kylmäsin jalan ja yöksi pistin taas hauteen. Klinikalle saatiin aika viikon päähän.

Ihan uskomatonta

Haluaisinpa tietää mistä tämä huono onni Helmille oikein tulee? Eikö meille mikään riitä, vaan universumi antaa tulla lunta tupaan kunnes hevonen on pakko laittaa monttuun? 

Helmi oli potkaissut/saanut potkun murtumakohtaan ja jalka oli turvonnut ja niin kipeä ettei sitä voinut käsitellä. Uhkarohkeasti väistellen sain jalan kylmättyä letkulla ja laitettua Betadine-hauteen yöksi. Oikea etunen oireilee edelleen, joten olin aikonut jo senkin takia lähteä klinikalle, mutta nyt saatiin siis muutakin näytettävää.

Kevät ja kaverit

Helmillä alkoi eilen kiima ja raukka pissasi tarhasta tuodessa kymmenen askeleen välein ja liritteli käytävällekin moneen kertaan. Se oli myös ihan omissa maailmoissaan, eikä tuntunut kiinnittävän minuunkaan juuri mitään huomiota. Illalla se oli jo normaalimman oloinen.

Täti lähti illalla kotitallilleen ja Helmi jäi yksin. Kokeiltiin kuitenkin jo aamupäivällä sitä yhteen Pikku-Puokin kanssa, joka tarvi uutta kaveria. Aluksi tytöt rälläsivät pitkin tarhaa, mutta eivät ottaneet kontaktia toisiinsa. Tilanne rauhoittui aika äkkiä ja jätettiin hevoset viettämään päivää yhdessä. Toivottavasti ne tulevat hyvin toimeen keskenään, sillä tästä voisi saada pitempiaikaisen tarhakaverin.

Suoruutta hakemassa

Tänäänkin oltiin tunnilla. Aloitettiin käynnissä tulemalla pituushalkaisijaa pitkin, tarkoituksena saada hevonen suoraksi. Helmi pukkasi mielellään oikeaa lapaa ulos ja takaosaa vasemmalle, mutta korjautui kyllä helposti. Jatkettiin samaa ravissa ja siinä suoruus löytyi helpommin. Aluksi kääntäminen oli tosin vaikeaa, mutta kun Helmi oli ulko-ohjan tuella, se helpottui.

Laukassa tehtiin samanlaista, mutta leveyshalkaisijalla. Ensin otettiin oikea laukka, mutta Helmi yritti poukkoilla suoristuskohdassa vasemmalle. Istuin tänään oikealle kamalan huonosti, kenotin vasemmalle ja kädet oli missä sattuu. Vasemmalle taas Helmillä oli hankalaa ja se yritti ympyrän aikana oikaista kahdesti ja vedättää ulos kahdesti. Saatiin reenata pitkään ennen kuin se oli valmis työskentelemään kunnolla. Sisäohja piti pehmentää ihan koko ajan, muuten pakka levisi. Oli ihanaa saada taas neuvoja!

Välillä huonosti

Eihän ne hyvät kerrat tuntuisi miltään, jos ei välillä menisi huonosti. Tänään olisi ollut maastoilupäivä, mutta taivaalta satoi kissoja ja koiria, joten mentiin maneesin suojiin ratsasteleen. Koska en ollut suunnitellut mitään harjoitusta, yritin ratsastaa yhtä tuttua kouluohjelmaa ensin liike kerrallaan ja sitten kokonaisuudessa. Helmi oli ihan ulalla, se ei voinut ymmärtää mitä mamma oikein haluaa. Jos nyt jotain positiivista haetaan, niin laukat molempiin suuntiin tuntuivat hyviltä.

Teoriani jalan lämpöilystä vahvistui, kun eilen aamutallia tehdessä jalka oli yön jäljiltä ihan kuiva ja viileä ja lämpeni taas auringossa. Tänään se taas oli räntäsateen jäljiltä kuiva, mutta lämpeni jostain syystä ratsastuksessa. Vähän kummallista, pitää seurailla tilannetta.

Ahne eläin = helppo eläin

Meille vinkattiin irtohypytysajasta, joten pitihän se lähteä, kun ei kerrankin tarvinut rakentaa yksin kujaa ja hommata avustajia.

Vaikka Helmi ei ole hypännyt irtona sitten viime kesän, se kyllä muisti täsmälleen mistä on kyse heti kun näki herkkuämpärin. Se oli niin täpinöissään, etten meinannut pystyä taluttamaan sitä. Ensimmäinen kuja mentiin taluttamalla, sitten oli jo pakko päästää irti. Kohta piti jättää päätyyn pelkkä ämpäri ja laittaa avustaja laidalle turvaan, kun Helmi tuli niin vauhdilla herkkuja syömään. Onneksi se muisti myös hypätä, eikä tainnut kolistellakaan yhtään. Estekorkeudet olivat maltillisia näin toipilaskauden kunniaksi, mutta saipahan vähän erilaista reeniä ja jumppaa.

Oikea etunen on ollut pari päivää vähän paksu, mutta luulen että se saattaa johtua lämpimästä ilmasta. Ainakaan jalassa ei tunnu mitään erityistä nesteen lisäksi ja se laskee liikutuksessa. Sormet ristiin...

Tunnilla!

Päästiin tänään tunnille ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen. Saatiin hieno mahdollisuus ottaa yksityis(puoli)tunteja, kun Helmi ei jaksa koko tuntia ja sopivaa ryhmääkään ei löytynyt. Ihan jännitti, että miten sitä on tuuskannut nämä pari kuukautta yksinään.

Aloitettiin tekemällä pohkeenväistöjä käynnissä kentän keskeltä uralle. Oikealle väistäminen sujui hyvin, vasen oli takkuisempaa. Takaosa meinasi varsinkin aluksi johtaa väistöä ja saatiin ohjeeksi aloittaa väistö johtamalla ulko-ohjalla. Jos minun paino alkoi heitellä, Helmi taipui, eikä oikein tiennyt mitä tehdä.

Ravissa haettiin ihan vain ulko-ohjan tukea ja takaosan aktiivisuutta. Olen ratsastanut liian pitkillä ohjilla ja Helmikään ei oikein meinannut hyväksyä normaalia pituutta. Tajuan kyllä nyt tuon itsekin, joudun jatkuvasti keräämään ohjia. Helmi yrittää itse vaihdella muotoa ja minun pitäisi antaa sille raamit.

Laukkatyöskentelyssä otettiin siirtymiä ravin ja laukan välillä. Hyvästä ravista nosto, hyvästä laukasta siirtymä alas. Taas ohjat olivat liian pitkät ja päädyin nostelemaan käsiä. Täytyy pitää käpälät alhaalla siirtymissä. Vasen kierros oli minulle taas hankala, menin ihan kummalle mutkalle ja Helmi laukkasi silloin huonosti.

Kaiken kaikkiaan meni kuitenkin hyvin ja oltiin kuulemma edistytty sitten joulukuun alun. Helmin oli tahdikkaampi ja tasaisempi, laukannostot parantuneet ja samoin laukka. Nuo kädet ja takaosan aktiivisuus olisivat seuraavat parannuskohteet.

Nostoja

Tänään piti tulla satula-auton, mutta johan oli meidän tuuria, ettei se koskaan päässytkään paikalle. Ensi viikolla pitäisi tulla toisen, ha ha.

Ratsastuksessa otin tavoitteeksi aloitella laukanvaihtoja. Laitoin keskelle kenttää pituushalkaisijan suuntaan puomin ja tehtiin käynnissä "nelikulmaista kahdeksikkoa" siitä yli. Ennen puomia otettiin aina pysähdys. Käyntikin taitaa sujua nyt vähän paremmin kuin aiemmin. Ravissa tehtiin kahdeksikkoa, mutta keskellä otettiin aina siirtymä käyntiin. Helmi tahtoi liirata vasemmasta kierroksesta tultaessa, mutta oli muuten kyllä kiva.

Laukassa tehtiin samaa, eli keskelle käyntisiirtymä ja vuorotellen oikealle ja vasemmalle laukannostot. Helmi nosti kaikki laukat oikein, olipa hieno tyttö! Vasemmalle laukatessa tahtoi nosto tulla ravin kautta. Lopussa kuitenkin saatiin hyvät suorat nostot molempiin suuntiin. Myös laukatessa vasen kierros liirasi, mutta mitäpä tuosta. Muutaman kerran yritin myös vaihtaa lennossa, mutta totta kai vaihtoa yrittäessa vastalaukka onkin tosi helppoa. :)

Loppuravit mentiin tekemään pelottavaan päätyyn ja ratsastin pituushalkaisijaa suoraan ovea kohti ja vaihdoin päädyssä joka kerran suuntaa. Aluksi Helmi tuijotteli ulos päin ja kääntyi huonosti linjalle, mutta pehmeni loppua kohti tosi kivaksi.

Lyhentää ja pidentää

Suojan kanssa taistellut jalka oli taas normaalin tuntuinen ja käytiin maneesissa ratsimassa. Tänään harjoiteltiin siirtymiä askellajien sisällä. Käynnissä erot jäivät aika pieniksi, Helmi kyllä lyhentää, mutta jotenkin en saa siitä irti niin isoa käyntiä kuin mihin hevonen pystyisi. Varmaan jarrutan istunnalla tai muuten häiritsen menoa. (Tai sitten se ei viitsi, maastossa kyllä menee hyvää letkeää käyntiä.)

Raviverkassa mentiin molempiin kierroksiin puolikasta maneesia ympäri ja jokaisella kierroksella tehtiin kaksi askeleenpidennystä. Ne lähtivät ihan kivasti, Helmi on selvästi nyt aika letkeässä kuosissa. Kun muistin ratsastaa, muotokin pysyi hyvänä temposta riippumatta. Laukassa mentiin ympyrällä, aluksi reippaassa laukassa ja lyhennettiin siitä. Kun askelpituus muuttui selvästi, ratsastin taas eteenpäin.

Loppuravissa pyysin Helmiä hiljentämään ja sain uuden tunteen siitä, että vaikka hevonen venyttää eteen alas, se voi kuitenkin olla edestä hyvässä ryhdissä. Helmi tahtoo loppuverkassa kopsia etusiin, mutta kun ajattelin "säkää ylös", kopsiminen loppui. 

 

Kengitys

Helmi kengitettiin tänään. Vielä piti laittaa hokkikengät, joten kesäkengät saadaan aika myöhään tänä keväänä. Yöllä Helmi oli sotkeutunut jotenkin BoT-patjaan, jonka suojaosa oli riekaleina ja oej lämmin. Sen takia käytiin tänään vain maastokävelyllä, vaikka olin suunnitellut puomeja. Ilma oli kuitenkin mahtava, hevonen rauhallinen ja jalkakin tuntui toimivan normaalisti.