Helmin kanssa saatiin vähän vaihtelua arkeen, kun tien taakse valmistui pieni maastoesterata. Siihen kuuluu myös vesihauta, jota lähdettiin koettamaan. Seisoskeltiin hetki reunalla ja Helmi kokeili kaviollaan, että onko vesi kuinka syvää. Kun ei ollut liian syvää, niin sinnehän se molskahti ja alkoi tyytyväisenä räiskytellä vettä. Mitä kovempi ääni kuului ja mitä korkeammalle vesi pärskyi, sitä tyytyväisempi hevonen oli.
Keskiviikkona päästään laitumelle ja olen alkanut niittää Helmille ruohoa totuttelua varten. Nyt se saa kaksi Ikean kassillista päivässä ja vähän kuivaheinää lisäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti