Minä pidän sellaisista ratsastuksenopettajista, jotka
- puhuttelevat ratsastajaa nimeltä tai edes hevosen nimellä,
- ottavat tunnille tietyn tavoitteen,
- kertovat mielellään miksi mitäkin harjoitusta tehdään,
- antavat ohjeita hevosen muodon, aktiivisuuden, takaosan työskentelyn ym. parantamiseksi,
- korjaavat ratsastajan istuntaa ja
- antavat tunnin lopuksi palautetta ja ehkä kotiläksyjäkin.
Kotivalmentajat on onneksi huippuja! <3
Eilen oltiin siis valmennuksessa, tänään kaverin kanssa maastohumputtelemassa. Meidän pikkutytöt ovat jo 4- ja 6-vuotiaita ja kävelivät metsälenkin tosi hienosti. Helmi tosin puputti koko ajan edessä ajavan ystäväni takin hupun karvareunusta. Kun pikkutytöt niin halusivat, käytiin vielä toinen kiekka ravilla (ja meidän tapauksessa myös peitsillä ja laukalla). Parhaiten meni, kun Helmi oli vetohevosena ja traktorikin ohitettiin ihan ilman kyttäilyjä. Hauskaa oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti