Painoavut

Käytiin Helmin kanssa tunnilla ja aiheena olivat painoavut. Aluksi käänneltiin hevosia käynnissä pelkällä painoavuilla ja ulkoavuilla. Sitten samaa kevyessä ravissa. Helmi oli vähän muissa maailmoissa ja keskittyi lähinnä muihin hevosiin ja oviin. Positiivista oli kuitenkin, että se laukkasi kivasti. Pienennettiin ja suurennettiin ympyrää ja se pystyi säilyttämään laukan n. 10 metrin voltillakin.

Kevyt käsi, kevyt käsi...

...tätä hoin koko ratsastuksen ajan tänään. Yritin koko ajan ajatella, että työnnän kädellä kuolainta kohti, enkä jää vetämään itseen päin. Aluksi vain käveltiin monta kierrosta ympäri ja pyrin ratsastamaan suoraan ja kääntämään ulkoavuilla. Seuraavaksi mentiin pohkeenväistöä uralta sisälle päin, esim. oikealle, voltti oikealle, väistö takaisin uralle. Helmi väisti välillä tosi kevyesti, välillä se yritti maata ohjalla, mikä laittaa hokemani koetukselle.

Sitten tehtiin pitkällä sivulla avo-vastataivutus-harjoitusta ja päädyssä ravisiirtymä. Ravi tahtoi aina lähteä päin prinkkalaa, Helmi makasi ohjalla ja meni liian lujaa. Ratsastin taas voltilla pidätteitä läpi ja kun Helmi keveni, mentiin pituushalkaisija. Välillä tuli kivojakin pätkiä. Lopuksi käytiin vielä kävelemässä kaverin kanssa palauttelulenkki.

Aurinko paistaa ja rakkeita sattaa

Lauantaina mentiin Helmin kanssa koulua. Mentiin alkuverkka kevyessä ravissa ympyröitä tehden, joissa Helmin mielestä sisäpohje tarkoitti "eteen", minusta "taivu". Sitten mentiin molempiin suuntiin pohkeenväistöä ympyrällä ja nyt oli raippa auttamassa takaosaa liikkumaan. Tärkein ajatus minulla oli saada raviin hyvä tahti ja sitä varten piti ratsastaa pidätteet läpi. Kun se onnistui, Helmi ravasi tosi kauniisti. Laukka oli vauhdikasta, liian matalaa mutta kolmitahtista.

Tänään käytiin jo aamupäivällä maastolenkki, kaksi kierrosta metsälenkillä. Vauhti oli taas aika reipasta ja Helmi hikosi kauttaaltaan. Hienoa oli, kun se ravasi ja laukkasi lätäköistä yhtään epäröimättä, kun yleensä se on pysähtynyt tuijottamaan.

Huono kuva, mutta voi miten hoikalta Helmi näyttää! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarha on taatussa kevätkunnossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tietysti juuri minun tallivuorolla sataa rakeita ilman ennakkovaroitusta...

Mussukka

Kun nyt hain Helmiä tarhasta, se käveli kyllä toisesta päästä vastaan, mutta jäi puoleen väliin tarhaa seisoskelemaan ja pyörähti pari kertaa ympäri. Ajattelin, että taasko se yrittää karkuun, mutta siinä se odotti paikallaan kun talsin hakemaan. Ja syykin selvisi: Helmin toinen takasuoja oli tippunut, ja hevonen seisoi siinä suojan vieressä, että varmasti hoksaan. (Tai saattoihan se olla sattumakin.) Onneksi varmaan ensi viikolla saadaan kesäkengät jalkaan, eikä enää tarvitse huolehtia hokinrei'istä.

Käytiin perinteisellä perjantain maastokävelyllä ilman satulaa. Helmi halusi keksiä omia reittejä ja maisteli välillä matkanvarrella puolukoita, sammalia, pajuja ja kuusenoksia. Mutta ei se haittaa, tuo on meidän mielenvirkistyskierros.

Koulureeniä

Eilen jumppailtiin meidän peruskuvioilla ja tehtiin ravisiirtymiä. Ensin mentiin kolmikaarista kiemuraa ja sitä lävistäjä ravissa. Sitten pohkeenväistöä pituushalkaisijalta uralle ja lyhyt sivu ja lävistäjä ravissa. Takapää meinasi jäädä molemmissa suunnissa jälkeen, olisi saanut olla raippa mukana. Sitten tehtiin (horjuvaa) avoa pitkälle sivulle ja pituushalkaisija ravissa. Oli mukavaa ratsastella, mutta Helmi olisi saanut olla paremmin pohkeen edessä.

Tänään tehtiin temponmuutoksia askellajien sisällä. Alkuravissa otettiin toiselle pitkälle sivulle askeleen pidennys ja toiselle sivulle lyhennys. Aluksi tuntui ihan toivottomalta, mutta Helmi teki lopulta ihan kivasti. Laukassa tehtiin niin, että otettiin pääty-ympyrä normaalitempossa ja pidennys pitkälle sivulle. Vasen laukka oli köpömpi, oikea pyöri mukavasti. Sain venytettyä harjoitusravissa jalkoja alas ja lonkkia auki niin että meinasi iskeä suonenveto, jei! ;-)

Helmillä on nyt joku juttu tarhasta hakiessa. Eilen se ei tullut portille vaan jäi puoleen väliin odottamaan. Tänään se oli syömässä ja kun menin hakemaan, se otti askeleen pois päin. Juoksutin sitä kierroksen tarhan ympäri, jonka jälkeen se pysähtyi pyynnöstä ja jäi odottelemaan. Ja oli kamalan kiltti ja anteeksipyytävä koko päivän. Saa nähdä miten huomenna...

Vauhdikasta

Helmi kävi tänään vähän kierroksilla maneesissa, kun tuntien takia ratsastettiin estepäädyssä, ulkona sataa ropisi ja joku metsäkone jylisi lähistöllä. Oli hankalaa saada hevonen kuulolle ja keskittymään minuun.

Mentiin alkuverkka kevyessä ravissa ja tehtiin molempiin päätyihin ja keskelle ympyröitä. Vauhti oli aluksi ihan liian luja ja Helmi painoi ohjalle, mutta parani vähän työskentelyn myötä. Seuraavaksi otettiin muutaman askeleen käynti-ravi -siirtymiä ja nekin olivat reippaita, tosin vähän hätäisiäkin. Ympyrällä mentiin vuorotellen harjoitusravia ja laukkaa, ensimmäinen laukannosto päätyi hyppely-risti-peitsiksi, mutta muuten pyöri ihan hyvin. Ravissakin Helmi välillä toimi kivasti.

Tilasin taas pari hyvältä vaikuttavaa ratsastuskirjaa, vaikka varmaan menee kesälomaan asti, ennen kuin noihin joutaa syventymään.

 

Pari kevätpäivää

Sunnuntaina mentiin samalla tavalla kuin edellisenäkin päivänä, eli askellajit läpi turhia nipottamatta. Itsessäni yritän kiinnittää huomiota istuntaan, niin että pysyisin kevyesti mukana liikkeessä, enkä purista tai vedä.

Tänään käytiin maastossa. Tiet olivat sulaneet ja kuivuneet ihmeen hyvin, vain joissain kohdissa oli vähän lätäköitä. Pelkäsin vähän routakuoppia, mutta pinta tuntui kyllä kiinteältä. Helmi olisi halunnut koko ajan taas laukata ja voi sitä riemua, kun käynnissä vähän siirsin painoa toiselle istuinluulle. Hevonen ampaisi laukkaan, veti pään polvien väliin, teki kymmenkunta mullihyppyä ja jatkoi sitten hippulat vinkuen eteenpäin. Eihän sille voinut kuin nauraa...

Palailua

Kävin tänään ratsastamassa Helmillä. Maneesissa oli vielä esteet kisojen jäljiltä, joten käytiin ensin ihmettelemässä niitä ja mentiin muuten verkka-alueella. Ratsastin vain nopeasti askellajit läpi ja kehuin hirveästi, niin että Helmillä tulisi oikein hyvä mieli. Se olikin aika yritteliäällä tuulella ja laukkakin nousi ihan vahingossa, kun siirsin painon sisälle. Molemmille olivat tyytyväisiä ratsastuksen jälkeen.

Mielenrauha!

Käytiin tänään Helmin kanssa klinikalla ultraamassa jalka. Helmi käyttäytyi koko matkan ajan tosi hienosti, se käveli mennen tullen koppiin ja jalka klipattiin ja ultrattiin ilman rauhoitusta. Siitä on selvästi tullut Iso Tyttö. Jalan turpoilukin selvisi, kun jalasta löytyi ylimääräinen verisuoni. Se on luultavasti muotoutunut sinne parin vuoden takaisen haavan seurauksena. Ja kun selitin että jalka on toista paksumpi aurinkoisina päivinä, se johtuu siitä, että verisuoni toimii silloin vilkkaasti. Vuoden takainen jännevamma oli nähtävissä mielikuvitusta käyttäen, mutta sen poksahtamisesta ei siis ole kyse.

Nyt pitäisi sitten alkaa taas reenaamaan. Itse vain sain ilmeisesti vesirokon jälkitautina ärhäkän tulehduksen viisaudenhampaaseen ja olen vähän kipeä ja antibioottikuurilla. Ratsastus ei ole oikein maistunut. Helmi sai eilen vapaata ja toissapäivänä käytiin raviradalla kävelemässä. Mutta jospa tämä olo alkaisi kohentua ja päästäisiin normaalirytmiin kiinni!

Kevätsää!

Lumet ovat alkaneet sulaa ihan uskomatonta vauhtia. Etenkin eilisen vesisade tuntui sysäävän kevääseen vauhtia. Harmi vaan maneesin pohjaa kasteltiin juuri eilen ja sinne ei saanut mennä ratsastamaan. Kun kaikki maastotkin ovat upottavat, veden alla tai rapaiset, jätin ratsastuksen väliin. Harjoiteltiin vain pihalla vähän pysähdyksiä maasta käsin.

Tänään köpöteltiin puoli tuntia ja tehtiin "ylös-alas -harjoitusta" sekä pohkeenväistöjä. Korkeampi muoto ei tänään löytynyt, mutta pohkeenväistöt tuntuivat sujuvan liukkaasti, jopa siihen vaikeampan suuntaa, oikealle. Helmi on ollut nyt valtavan hyvällä tuulella, sitä pitää hoitaa ja rapsutella ja olla muuten vaan lähellä.

Viikonloppua

Käytiin lauantaina heti aamusta maneesilla, ennen kuin hurjat kenttäratsastajat valloittavat paikan. Heitä varten oli maneesi oikein lanattukin ja varovasti tehtiin ensimmäiset kavionkuvat sileään pohjaan. Olin tosi tyytyväinen Helmiin, kun se ei pelännyt, vaikka maneesin iso liukuovi oli auki. Yleensä tuollaisesta se on saanut hepulit. Tehtiin vain vähän töitä, peruutuksia ja pysähdyksiä ja yritin istua "keveästi".

Tänään otettiin työn alle tasajaloin pysähtyminen. Se olikin yllättävän hankalaa. Tehtiin ensin maasta käsin pysähdyksiä ja siirsin raipalla taputtelemalla taakse jääneet jalat tasalle. Palkaksi Helmi sai leipämurusen. Sitten tehtin samaa selästä. Aloin muutaman kerran saada pysähdyksessä sentään etujalat vierekkäin, mutta oikea takanen jäi mielellään taakse.

Väkersin Helmille uuden otsapannan, kun en mistään löytänyt helmiotsapantaa. (Paitsi ruskeita, pony-kokoisia ja 80 euron hintaisia.) Kaiversin tavalliseen nahkapantaan mattoveitsellä kolon ja sitten ompelin helminauhan parin sentin välein kiinni. Ainakin tuli mieluinen itse tekemällä!

Lepoviikon jälkeen

Helmin kanssa vietettiin tahoillamme lepoviikkoa. Helmi kyllästyi siihen jo maanantaina ja oli iloisesti rallatellen kuskannut iltatallia tekevää isoa opiskelijapoikaa pitkin tantereita. Irtikin se oli päässyt ja vienyt sitten tallinpitäjääkin yhtä tarmokkaasti. Muuten on kai mennyt ihan hyvin ja jalkakin on ollut kuiva. Varasin silti ajan ultraan, kun en yhtään tykkää arvailla ja jossitella.

Oma vointini on alkanut viikon mittaan normalisoitumaan ja pari päivää vain odottelin vesikellojen kuivumista, etten tartuttaisi muita. Tänään menin ensimmäistä kertaa tallille ja huomasin, että kunto on vielä aika huono. Hengästyin ja hoipertelin tutisevin jaloin, eikä sekään auta että kiloja on tullut lisää, kun aktiivisuus on ollut nolla.

Helmi ei onneksi suuttunut poissaolostani vaan tuli portille niin kuin yleensä. Mutta se oli kauhean vihainen ponille, joka yritti myös tulla tervehtimään ja ajoi sen monta kertaa pois tosi vihaisesti. Karsinassa viivyttiin varmaan tunti harjaten ja rapsutellen. Helmiäkin oli kutittanut ja se nautti kun raavin sitä kumisualla korvista kintereisiin. Karvaakin lähti iso kasa.

Käytiin maneesilla hurja 15 minuutin ratsastus, jossa mentiin ensin isoa kahdeksikkoa ja sitten kolmikaarista kiemurauraa. Helmi oli aluksi ihan muissa maailmoissa, mutta alkoi pian kuunnella ja yritti parhaansa. Minulla alkoi idealamppu välähdellä siitä, miten voisin istua kevyemmin. Toivottavasti pääsisin kehittelemään tuota asiaa. Ne olisivat varmaan ne "pitkät jalat", mitä minulle on hoettu viimeiset 10 vuotta...

Meinasin laittaa pelottavan otsikon

Kauhistuneena olen lukenut uutisia herpes-viruksen matkasta Suomenmaalla. Nyt oli tuttavan tallilta jouduttu lopettamaan hevonen oireiden takia. Olen kerran nähnyt tuohon kuolevan hevosen. Oireet alkoivat vuohisten muljahteluilla ja lopulta hevosen kaikki jalat halvaantuivat ja se vain makasi. Toivon todella, että virus ei tule tänne asti.

Itse tosin nyt sattumalta kärsin saman viruksen eri muodosta ja olen sairastunut lapsellisesti vesirokkoon. En saa lähteä kotoa (eikä paljon tee mieli poistua sängystäkään) ja Helmin tärkeimmät hoitotoimenpiteet on ulkoistettu karanteenin ajaksi. Joten blogissa on nyt hiljaiseloa jonkin aikaa.

Tallipäivää

Kun Helmin kanssa ei tapahdu mitään jännää, niin ikuistin maanantain tallivuoroni kuviksi. Tuntuu aina niin vajaavaiselta selitykseltä, että tallissa ruokitaan, viedään hevoset ulos ja sisälle sekä siivotaan karsinat. 

Aamuseitsemältä annoin ensimmäisenä kaikille hevosille pienet heinätupot aamupalaksi. Ja kissalle raksuja. Samalla laitoin Helmille kylmäyssuojan. Jalka oli normaali.

Hevoset jäivät sisälle rouskuttelemaan ja vein oikeat aamuheinät tarhoihin.

Seuraavaksi annoin väkirehut ja kun hevoset söivät niitä, vein toisen kuorman heinää ulos.

Sitten olikin vuorossa hevosten ulos vieminen. Tallilla oli maanantaina 12 hevosta, yleensä 13. Loimittaminen vie tosi ison osan aamusta, nyt onneksi puolet meni jo nakuna ulos. Aamulla myös otetaan pois yön olleet talliloimet, pintelit, Back on Trackit jne. Monesti on myös kuumeen mittaamista tms. ylimääräistä. Osalla on jo kova kiire ulos syömään.

 

Aina aamuisin käyn viemässä Helmille vettä ulos. Muiden hevoset pärjäävät lumella...

8.30 aloin siivota karsinoita. Osa sotkee kaikki kikkaransa purun sekaan, osa on siistejä. 

Karsinansiivouksen jälkeen lakaisin käytävät, pesupaikan, varustehuoneet ja kuivaushuoneen. Kuivaushuoneesta vein kaikki loimet ja satulahuovat pois. Kello oli 11 ja söin välipalaa.

Hevosten heinät pussitetaan ja punnitetaan, jotta ne saavat joka päivä saman verran ruokaa tallintekijästä riippumatta. 39 pussia/päivä. Pussit loppuivat kesken ja osa iltaheinien laitosta jäi myöhemmäksi.

Meillä tallintekijä laittaa myös aamun, päivän ja illan väkirehut valmiiksi listan mukaan.

Kauran ja kivennäisen lisäksi tallin hevoset syövät ainakin Progressia, Proteinia, Balancea, Racing Ponya, Prixiä, Peacemakeria, Kilparehua, Selectediä sekä öljyä, pellavaa, vitamiineja ja biotiinia. Säkkejä ja purkkeja on siis joka lähtöön. Helmi saa nyt Selectediä, kivennäistä, pellavaa, progutia ja voikukkaa, mutta laitan aina sen ruuat itse valmiiksi.

Kahdentoista aikaan olin laittanut ruuat ja lakaissut rehuvaraston. Pyöritettiin kolmen naisen voimin uusi heinäpaali sisälle. 

Lähdin siivoamaan auringossa sulavia lantakasoja tarhasta. Helmi ja ponikaveri auttoivat.

Ja rapsuttelivat toisiaan. Puoli kahden aikaan kävin vaihtamassa yhden hevosen sisälle ja toisen ulos ja annoin sitten päiväheinät. Toisella kierroksella vein osalle päiväkaurat. Sitten lähdin kotiin syömään ja levähtämään.

 Palasin takaisin tallille kuuden aikaan. Helmi oli piehtaroinut kakkakasassa.

 Vein Helmin sisälle, harjasin, laitoin pintelit ja suitset ja lähdin ratsastamaan. Olin aikonut mennä maastoon, mutta kun Helmi näytti haluavan maneesiin, mentiin sinne.

Tallilla harjasin Helmin ja kylmäsin jalan. Sitten pussitin loput heinät. Puoli kahdeksan aikaan hain vielä ulkona olevat hevoset sisälle.

Jaoin heinät ja lakaisin käytävät.

Annoin väkirehut ja tarkistin karsinoiden ovet - monesti. Kotiin pääsin lähtemään puoli yhdeksän aikoihin.

Maanantai oli tavallista helpompi päivä; yksi hevonen vähemmän, ei loimia kaikille, Helmin kanssa vain köpöttelyä. Ei edes väsyttänyt pahasti kotiin lähtiessä. :-)