Ajatusten järjestelyä

Ratsastus meni eilen yhtä huonosti kuin maanantainakin. Helmi painoi ihan järjettömästi kädelle, ei asettunut ja raviin siirtyminen oli tosi vaikeaa. Olin ihan epätoivoinen, kun ratsastuksesta ei tullut silloin mitään.

Tänään sitten menin maastoon ja purin turparemmivirityksen pois ja laitoin takaisin kolmipalakuolaimen. Ratsastin Helmiä raviradalla tavalliseen työskentelytyyliin ja mietin että mitä olen tehnyt väärin. Alan tulla siihen tulokseen, että ehkä kaikki mitä olen tehnyt ei olekaan väärin. Klassisesta ratsastuksesta minulla ei ole hajuakaan, joten miten olisin voinut hevostakaan opettaa sen mukaan? Ja miten se yhtäkkiä tajuaisi täysin erilaiset avut, kuin miten sitä on ratsastettu (on/off) kolmen vuoden ajan?

Ratsastin monta vuotta saman opettajan silmän alla, ja hän tykkäsi siitä, että hevosta pehmitetään sisältä "pesusientä puristelemalla". Näin olen oppinut ratsastamaan ja näin olen myös Helmiä opettanut parhaani mukaan. Tänään Helmi asettui normaalin letkeästi, kun puristelin sisäohjaa ja myötäsin ulko-ohjasta niin, että se pystyi taivuttamaan kaulaa. Jos pidän ulko-ohjan kireänä, se taipuu koko kropasta ja menee avoa. Eikö tuossa ole nyt kuitenkin joku järki? Siirtymät raviin olivat tosi pyöreitä, kun ensin pehmittelin Helmiä edestä puolipidättein ja sitten myötäsin ohjasta.

Täälläkin olen moneen kertaan kirjoittanut siitä, että Helmillä on oikea takajalka heikompi kuin vasen. Oikean laukan nostaminen on ollut ajoittain vaikeaa, pohkeenväistöissä ero on selvä ja juurikin siirtymän tekeminen esim. avosta on vaikeaa kun pitää ponnistaa oikealla jalalla. En sitten tiedä johtuuko se vanhasta ojentajajänteen vammasta vai mistä.