Kesäterveiset

Helmi viettää kesäänsä maalla. Se siirtyi sinne heti toukokuun viimeisenä päivänä kahden hevosen seuraksi. Aluksi kohtelu oli aika karua, osumaa tuli, kuukauden kävelytauko ja klinikkareissukin. Mutta heinäkuun alusta ollaan taas jatkettu ratsastusta ja kivaa on ollut. Tauolla kävelytin selästäkin ja silloin ratsastin kuolaimettomalla, ja ehkä sen vuoksi ollaan löydetty mukava kevyt tuntuma. Maastoja on monipuolisemmin kuin edellisessä paikassa ja kenttää olen rakentanut pellolle, joten puitteet ovat riittävät. Sukupostista löytyy muuten mukava yllätys, siellä on pari kuvaa Helmin kantakirjauksesta. Mutta tässä muutama kesäkuva.

Pitkästä aikaa!

Jos joku vielä tänne blogille eksyy hiljaiselon jälkeen, voin kertoa, että Helmille kuuluu hyvää. Ollaan ratsasteltu monipuolisesti maastossa ja maneesissa, kuolaimilla ja ilman, juoksutettu, irtojuoksutettu, irtohypytetty, käyty puomitunneilla, taisteltu ja nautiskeltu. Kirjoittamiseen ei vain ole enää uusia aiheita.

Tässä tänään otettuja kuvia.

Rentoutta, hysteriaa ja kumoonratsastus

Kaivelin viime viikolla kuolaimettomat suitset taas esille ja mentiin niillä monena päivänä. Helmi ei oikeastaan tarvi kuolainta lainkaan, ainoastaan muoto tuppaa olemaan liian matala noilla suitsilla, mutta hallintaan se ei vaikuta. Alettiin harjoitella uutena asiana laukkaväistöjä ja ne olivatkin yllättävän helppoja. Muutamana päivänä käytiin myös kentällä pyörimässä.

Sunnuntaina oltiin tunnilla ja Helmi sai hysteerisen kohtauksen, kun maneesissa oli vieraita ratsukoita, esteitä purettiin ja jonkun kuljetussuojista kuului ääntä. Se ryntäili ja loikki ihan päättömänä, mutta jatkettiin vain ratsastusta ja saatiin lopulta mentyä vastalaukkoja ihan kivasti.

Eilenkin Helmi hermoili ja riehui maasto"kävelyllä", joten mentiin kentälle ja ajattelin antaa sen ravata puhtia pois hangessa (jota ei tosin tänä talvena ole). Heti ensimmäisellä kierroksella se näki mörön ja loikkasi sivulle, jolloin jalat lipsahtivat alta ja mentiin kyljelleen. Koska näytettiin molemmat olevan ehjiä, rimpuilin takaisin selkään ja mentiin isoa kahdeksikkoa, kunnes Helmi alkoi rauhoittua ja kuunnella. Tänään tsekattiin maneesilla askellajit läpi ja onneksi heppa tuntuu liikkuvan puhtaasti.

Laidasta laitaan

Viikko on mennyt vaihtelevissa merkeissä. Ollaan maastoiltu pari kertaa, menty puomeja, käyty tunnilla, taivuteltu, tehty siirtymiä ja pidetty pari vapaapäivää. Kelitkin on vaihdelleet -20 asteesta plussan puolelle. Kengittäjä kävi ja Helmi oli superrauhallinen. Helmi on hauskuuttanut taas ja esim. laittanut etujalan selkäännousujakkaralle ja raadellut viltin. Se on ollut välillä ratsastaessa hysteerinen hermoraunio ja toisena päivänä pomminvarma lapamato. On se vaan ihan huippu persoona! :-)

Puss och kram

Maastoilun jälkeen palattiin kouluvääntöön. Torstaina tehtiin edelleen myötä- ja vastataivutuksia käynnissä ja ravissa. Otettiin myös pohkeenväistöjä, jotka olivat vähän nahkeita ja väistön jälkeen mentiin paria ravipuomia. Laukassa kokeiltiin temponmuutoksia, lyhennettiin päätyihin ja lisättiin pitkille sivuille. Vasemmassa laukassa Helmi väläytti hetken mahtavaa liikettä, ihan tunsin miten se toi takaset kunnolla mahan alle.

Perjantaina oli vapaapäivä, jolloin rapsuteltiin oikein kunnolla. Tänään mentiin siirtymiä. Ensin mentiin sivut ravia ja kulmat käynnissä ja Helmi oli vähän turhan kiinnostunut ulkomaailmasta. Otettiin sitten pätkä ravia ja vaihdeltiin sen sisällä tempoa. Välillä tuntui, että Helmi ihan tahallaan lähti viipottamaan hirveää kyytiä ja luuli sitä kamalan vitsikkääksi. Loppuun otettiin käynti-laukka -siirtymiä ja Helmi yllätti yrittämällä ihan tosissaan.

Meillä on nyt ollut tosi mukavaa keskenään. Tänään maneesissa oli pimeää kun tultiin, joten jätin Helmin irti oven lähelle ja menin toiselle puolelle laittamaan valoja. Helmi kävi sillä aikaa tutkimassa esteläjää ja sitten käveltiin yhdessä takaisin reunalle. Tallilla kun olin venytellyt Helmin käytävällä ja se selvästi totesi: "Jaha, homma on valmis", ja käveli karsinaan. Se tekee helposti omia ratkaisuja, mutta ihan hyvää hyvyttään, omilla aivoillaan ajatellen. 

Helmille myös kehut ovat kaikki kaikessa. Laukannostotkin olivat aluksi haparoivia ja käynti sen jälkeen jännittynyttä, mutta kun kehuin ihan vimmatusti, sen itsetunto ja suoritukset kohenivat silmissä. Puhumattakaan rapsutuksista. Sitä pitää silittää päästä kun se syö, kesken harjan selvittelyn pitää aina rapsuttaa, takapuolta pitää raapia kunnolla ja välillä se haluaa pitkän aikaa nenutella ja tuhista ja painaa otsat vastakkain.

Mennään nyt, vauhdilla...

Jättekiva hevonen ei ihan kantanut seuraavaan päivään. Koulupäädyssä oli tunti menossa, joten jouduttiin estepäätyyn ja Helmi veti siitä herneen nenään. Voi tsiisus että välillä raivostuttaa, kun neljättä vuotta mennään joka kerta kaikki lihakset pinkeänä, silmät tapillaan ulos tuijottaen ja perä maata viistäen yhdessä h*n ovesta ohi. Yritin niellä kiukkuani ja tehdä samoja tehtäviä uudestaan ja uudestaan.

Lopuksi päästiin koulupäätyyn ja aloitettiin tavallaan ratsastus alusta. Helmi olikin sitten taas hyvin kuulolla ja rento ja tehtiin taas taivutuksia molempiin suuntiin ja samaa laukkakuviota kuin maanantaina.

Tänään mentiin maastoon, vähän turhan myöhään niin että oli ehtinyt tulla jo hämärä. Helmi oli vauhdissa ja viipotettiin maastoon päästyä kai kolmisen kilometriä kiitoravia. Väliin käyntipätkä ja pari kilometriä kiitolaukkaa - hyvä kun sain kurveihin hieman jarruteltua. Varmaan siinä purettiin pakkasjakson paineita. Kumma kyllä hevonen ei juuri edes puuskuttanut tai hikoillut ja vielä loppuravissakin hyppäsi pari kertaa laukalle.

Ratsastuksen jälkeen me venytellään jalat, selkä, lavat ja kaula. Etujalat kylmätään, takajalkoihin tulee yöksi välillä lämppärit. Vielä lämmintä melassivettä ja sitten karsinaan levähtämään.

Jättekiva hevonen

Vielä eilen oli kova pakkanen ja käveltiin Helmin kanssa palauttelulenkki. Leikittiin vähän seuraa johtajaa ja tehtiin peruutuksia matkalla. Tallissa Helmi oli tavallista hempeämmällä tuulella ja halusi hoitaa kovasti.

Tänään lämpötila nousi ja päästiin ratsastaan kunnolla. Tein alkuverkassa myötä- ja vastataivutuksia kaikissa askellajeissa ja Helmi teki hienosti. Sitten tehtiin avoja taas kaikissa askellajeissa, käynnissä myös sulkua. Loppuun vielä pientä vastalaukkatehtävää ja sekin sujui.

Pakkaset tulivat

Pakkanen pysyi alle 20 asteessa vielä keskiviikon ja silloin mentiin puomeja. Laitoin neljä puomia ympyrälle ja mentiin niitä kaikissa askellajeissa. Oltiin estepäädyssä, joten Helmi oli tietysti hermostunut oven läheisyydestä. Välillä se alkoi kuitenkin liikkua ihan kivasti.

Torstaina Helmi sai pakkasen takia vapaata ja kävin sen hieroen läpi. En huomannut sen reagoivan mihinkään kohtaan erityisesti, tosin takajalkojen lihakset ovat aina ne makeimmat. Myös perjantaina oli vapaapäivä ja tänään käytiin kävelemässä palauttelulenkillä.

Helmin monet kasvot

Elämä tamman kanssa on mielenkiintoista. Sen mielentilat vaihtelevat kuin siinä asuisi pieni skitsofreenikko tai kaikki seitsemän kääpiötä. Lauantaina Helmi oli pelokas, sunnuntaina vastahakoinen, maanantaina reipas ja tiistaina laiska. 

Eilen kävimme pitkästä aikaa metsässä lenkillä. Vaikka tarkoitus oli mennä hiljainen käynti-ravi -lenkki, Helmi pisti kaviota toisen eteen kuin Vermossa. Paitsi että se olisi hylätty liioista laukoista. Mutta ei se haitannut, Helmi oli iloinen ja onnellinen ja minä vain nauroin sen höpötyksille.

Tänään pakkanen kiristyi pariinkymmeneen asteeseen ja tehtiin vähän kevyempi taivuttelureeni maneesissa. Kahdeksikkoa, ympyröitä, avoja ja väistöjä käynnissä ja ravissa. Helmi oli tosi rauhallinen ja vähän laiskakin. Minullakin oli jalassa talvitöppöset, niin ei oikein saanut pohkeille tukea. Mutta viime viikon jälkeen tuokin tuntui ihan kivalta.

Puomit, väistöt, siirtymät

Pidettiin Helmin kanssa puomipäivä keskiviikkona ja mentiin neljää käyntipuomia. Yhdistettiin niitä kuvioihin takaosakäännösten ja raviympyröiden kanssa. Torstaina oli tarkoitus jatkaa puomien menemistä, mutta ne oli siirretty pois, joten käytettiin vain kahta erillistä puomia. Mentiin niiden yli ympyröitä ja voltteja.

Perjantaina alkoi pakkasjakso ja Helmi sai vapaapäivänsä. Lauantaina oli tarkoitus pitää väistö- ja taivuttelupäivä, mutta suurin osa ajasta meni Helmin rauhoitteluun. Se pelkäsi koko ajan ja kaikkea. Ympyröitä ja temponvaihteluita ratsastamalla sain sen suunnilleen käsiin ja mentiin sitten väistö- ja avotehtävää käynnissä ja ravissa.

Sunnuntaina sitten oli tarkoitus mennä siirtymiä, mutta Helmillä oli tiukka ei-päivä. Se teki kaiken viivytellen, vastahakoisesti tai ylireagoiden. Aina kun alkoi mennä tappeluksi, käveltiin koko maneesin ympärin löysin ohjin ja hengitellen. Lopulta istuin niin tiukasti raviin kuin pystyin ja ratsastin joka askeleen antamatta mitään mahdollisuutta tehdä omia ratkaisuja ja Helmi antoi periksi. Sen jälkeen se oli lauhkea kuin lammas ja teki kaiken pyydetyn.

Innokas hevonen

Kävelykuuri jatkui vielä sunnuntaina ja käytiin tallustelemassa palauttelulenkki ja raviradan ympäri. Eilen Helmillä oli vapaapäivä ja tänään aloiteltiin ravailu lähes kuukauden tauon jälkeen. Vieressä oli tunti menossa ja joulun ajan lomailleet ratsut olivat niin vauhdikkaana, että pari ilmalentoa ja yksi irti villinä juokseva hevonenkin nähtiin. Helmin oli vaikea pysyä nahoissaan ja ravi oli tosi lennokasta. Lapasissa pysyi kuitenkin ja mieli oli korkealla!

Kävelyä

Helmillä nousi vähän lämpö rokotteesta ja keskiviikkona se sai tyytyä tarhailuun. Torstaina kävin taluttamassa sitä palauttelulenkillä ja nyt ollaan "treenattu" kaksi päivää käynnissä ja menty peruutuksia, takaosakäännöksiä, pohkeenväistöjä ja taivuteltu. Helmi on tuntunut aika innokkaalta ja on pyritty menemään tosi kevyellä tuntumalla.

Hyvää uutta vuotta!

Helmin vanha vuosi päättyi klinikkareissuun, jossa se raspattiin, rokotettiin ja todettiin jaloistaan terveeksi. Nyt on edessä rokotusloma ja hiljalleen paluu ratsastukseen. Viime viikkoina ei ole ollut kirjoittamista, kun ollaan vain kävelty, kävelty ja kävelty. Toivotaan että tästä tulee vauhdikas vuosi!