Avoa ja vastalaukkaa

Aloiteltiin reeni tekemällä pitkälle sivulle avoa ja muutaman avon jälkeen aloin nostaa siitä ravin. Ravattiin pituushalkaisija ja taas käyntiavo pitkälle sivulle. Jatkettiin noita siirtymiä, kun Helmin ajatukset harhailivat muualla. 

Löntystelytauon jälkeen tehtiin samalla tavalla avoa, mutta lopuksi nostettiin laukka ja tehtiin seuraavalle pitkälle sivulle loiva vastalaukka kaarre. Helmi oli aika hyvin juonessa mukana ja nosti laukat ihan oikein, mutta olisin saanut olla itse tarkempi kuvion ratsastamisessa. Loppuun otettiin siirtymä käyntiin, mitä ei olla aiemmin harjoiteltu ja se onnistui välillä - jos en jäänyt puristamaan. Vasemmalle Helmi muka ryntäili lasioven kohdalle, mutta rauhoittui kun tein siihen ympyrän ja sitten saatiinkin kaikkein paras kaarre aikaiseksi. Loppuun vielä verkkaa ympyröillä pelottavassa estepäädyssä.

Rauhallista menoa

Taisi painaa eilinen kaahotus vähän jaloissa, kun Helmi oli niin rauhallinen ratsastaa tänään. Aloiteltiin ratsastus tekemällä käyntiväistöjä uraa kohti ja muutaman kerran jälkeen nostettiin uralta ravi. Ravailtiin kevyttä ravia ympyröillä ja Helmi tuntui oikein kivalta.

Käyntipätkän jälkeen (tai oikeastaan hortoiltiin ja haaveiltiin monta kierrosta löysin ohjin) jatkettiin ravissa ja otettiin muutama askel väistöä uraa kohti ja laukannosto. Laukka tuntui ihan kivalta, mutta Helmi keskittyi turhan paljon ulkona pörräävään traktoriin eikä niinkään laukkaamiseen. Loppuun vielä kolmikaarista kiemuraa ja eteen-alas venytystä. 

Olen venytellyt jalkojani alkukäyntien aikana ja irrotellut vasenta jalkaa kyljestä aina kun muistan. Jotain onkin istunnassa tapahtunut, sillä kahdella viime kerralla vasen kierros ei ole tuntunut yhtä(än) hankalalta. Vielä kyllä kallistelen liikaa kurveissa ja huomaan istuvani huonosti välillä. Pitäisi välillä päästä tunnille, mutta Helmi ei jaksa vielä kovin pitkää reeniä.

Maneesissa ja maastossa

Käytiin maanantaina ratsastamassa vähän aikaa maneesissa. Pelkkää käyntiä ja kevyttä ravia isoilla ympyröillä. Tänään mentiin maastoon, missä tiet alkavat olla jo sohjoiset. Minulla oli tietysti suunnitelmissa rauhallinen lenkki, mutta Helmillä on ihan eri käsitys maastoilusta. Se yritti laukalle koko alkuravien ajan ja kun lopulta annoin sen laukata, mentiinkin sitten tuhatta ja sataa. Yksi kurvikin meni pitkäksi ja koukattiin penkan kautta, vaikka hiljensin minkä pystyin. Vielä loppuravissakin Helmi yritti kaahottaa. On sillä ainakin menohaluja.

Menohaluja

Ratsastus meinasi olla tänään ohi ennen kuin alkoikaan. Maneesissa oli neljä muuta hevosta tekemässä kaikki eri juttuja ja vielä liukuovi auki. Helmi meni ihan sekaisin, säikkyi ja oli hermostunut. Muut hevoset lähtivät pian pois ja meni ainakin 15 minuuttia ennen kuin Helmi rauhoittui.

Aluksi haettiin ihan vain tasaista käyntiä tuntumalla. Helmi poukkoili, tuijotteli ja vastusteli kuolainta, mutta alkoi taipua kun vain käveltiin ja käveltiin ja pehmensin ja pehmensin sisältä. Ravityöskentelyssä otettiin edelleen paljon käynti-ravi siirtymiä ja lisäksi voltteja, välillä vähän pienempiäkin. Ensimmäistä kertaa hieronnan jälkeen Helmillä oli ajatus eteen, tähän asti se on yrittänyt pysähtyä kun käytän pohjetta. Ravikin oli nyt selvästi irtonaisempaa ja "helmimäisempää". Saatiin joitain ihan kivoja siirtymiä ylös, alas tahtoo töksähtää, vaikka käytän vain hengitystä siirtymään. Laukkaa otettiin ympyrällä, nostot käynnistä ja vain lyhyitä pätkiä. Helmi nosti tosi voimakkaan oloisesti ja laukkasi hyvin ja mielellään, vähän ylimääräistäkin. Selkä ei ollut enää kipeä ratsastuksen jälkeenkään.

"Ratalla"

Käytiin Helmin kanssa pieni maastolenkki. Ensin tallusteltiin lyhyempi metsälenkki ja käytiin sitten radalla. Ravailtiin yksi kierros ja Helmillä oli taas keittää yli - se olisi halunnut mennä niin lujaa kuin pääsee. Sitten käveltiin vielä puoli kierrosta ja kotiin.

Oikeisiin töihin

Nyt alettiin mennä jo vähän vauhdikkaammin. Aluksi taas työskenneltiin käynnissä, tällä kertaa tehtiin loivaa avoa pitkille sivuille. Oikealle Helmi taipui minusta ihan hyvin, vasen kierros oli hankalampi. Pyrin nyt värkkäämään mahdollisimman vähän: pehmensin sisältä ja pukkasin sillä pohkeella millä oli tarvis. 

Ravit otettiin samalla tavalla kuin viimeksi, eli haettiin ensin ympyrällä hyvä tilanne käynnissä ja nostettiin siitä ravi. Nyt sujui vähän paremmin kuin viimeksi ja työstettin ravia aina muutama kierros. Vasen kierros oli minulle tosi hankala, yritin kyllä kovasti olla suorana. Ravien jälkeen otettiin molempiin suuntiin yhdet ympyrät laukkaa ja se tuntui nyt paljon paremmalta kuin viime viikolla.

Ratsatuksen jälkeen Helmi taas aristi selkää, vaikka ennen ratsastusta ei reagoinut siihen. En tiedä onko syy nyt satulassa vai siinä että pistin satulan alle romaanin vai minun istunnassa vai peruutusharjoituksissa vai pyöreänä liikkumisessa vai vai vai... Hieronnassa tuo kohta ei ollut kipeä, enkä minäkään ole aiemmin huomannut siinä kipua, joka on nyt ihan selvää. En ala jos estesatulakin menee vaihtoon.

Vähän vääntöä

Vieläkin pitää ottaa kevyesti rokotuksen takia, mutta pientä kouluharjoitusta tehtiin. Aluksi tultiin pituushalkaisijalle ja tehtiin siitä pohkeenväistö ensin "valmiiseen" suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Helmi väistää helpommin vasemmalle, varsinkin aluksi oikealle jäi takaosa jälkeen. Pitkällä sivulla yritettiin ottaa vähän keskikäyntiä.

Toisena harjoituksena mentiin ympyrällä ja kun hevonen oli saatu pakettiin käynnissä, otettiin siirtymä raviin. Helmin on tosi vaikea nostaa ravia kunnon ohjastuntumalta, varmaan se mieluummin kaatuu etupainoiseksi kuin ottaa takaset töihin. Mutta kai tätäkin on harjoiteltava, että se saisi lisää voimaa. Otettiin molempiiin suuntiin kolme siirtymää. Vielä kierros käyntiä tuntumalla ja lopeteltiin.

Se siitä kokeilusta

Pitkästä aikaa tallustelimme maneesille ja teimme vähän käyntityöskentelyä. Aluksi kulmiin voltit ja keskelle sivua pysäytys. Sitten muutaman kerran avoja pitkällä sivulla, välillä jopa onnistui. Satulana oli sovitteilla oleva joustorunkoinen, mikä ei tuntunut hassummalta istua, joskin oli aika korkea ja tunsin olevani kaukana hevosen selästä.

Kun tallilla aloin ottamaan satulaa pois, Helmi haukotteli ja kun kokeilin selkää, se aristi selvästi selkälihaksia rangan molemmin puolin. Selvästikään satula ei siis sopinut. Mitähän kokeilisin sitten? Seuraan koko ajan markkinoita, liikkeiden sivuja ja keskusteluita, että josko löytyisi leveälle, säättömällä, isolapaiselle, takakorkealle ja lyhyelle hevoselle sopiva satula, mutta "jostain syystä" niitä ei ole tarjolla. Ainoa satula josta Helmi on tykännyt oli Prestige D1, joka maksaa yli 3500 euroa. Ja sekin tosiaan pitäisi ostaa uutena, kun markkinoilla ei ole tarjolla yhtään leveää 16,5".

Nousihan se

Aamulla Helmin lämpö oli 37,8 ja laitoin sen päiväksi ulos. Kun kuuden aikaan hain sen sisälle, lämpö olikin noussut 38,6 asteeseen. Helmistä ei kyllä yhtään huomannut, että sen olo olisi ollut huono, päinvastoin se oli oikein virkeä ja leikkisä. Pitää mennä aamulla katsomaan, että mikä tilanne siellä on.

Rokotus

Helmi sai tänään vuosirokotuksensa. Asia on tietysti taas helpommin sanottu kuin tehty, Helmi pelkää (edelleen) lehmälääkäreitä ja yritti karata paikalta minä riimussa roikkuen. Paritkin päitset ollaan saatu eläinlääkärin käydessä rikki, joten ketjuihin sitä ei kannata laittaa. Niinpä vain nahkarukkaset käteen, kunnon painiote ja saatiinhan se piikitettyä. Huomenna pitää mittailla kuumetta, verrokkilukuna on 37,5 astetta. 

Eilen tuli postissa käytetty joustorunkoinen satula, tietysti juuri näin rokotuksen alla ja viikon sovitusajalla - onneksi sain pyytämällä lisäaikaa testailuun. Aloin kiinnostua noista satuloista, kun moni hankalaselkäisen hevosen omistaja vannoi niiden nimeen, joten voihan tämänkin kortin katsoa. Sovitin satulaa selkään ja ainakin paikallaan Helmi vaikutti tyytyväiseltä, esimerkiksi Juventuksen kanssa naama kääntyi saman tien nurinpäin. Ei se satula pahalta näyttänyt selässä, meille suositeltiin edestä kohottavaa romaania sen alla, mutta minusta se oli aika hyvässä tasapainossa. 

Lihaksia ollaan edelleen vetristelty peruuttelemalla joka päivä, sekin on Helmistä ihan mahdottoman hauskaa, kun kymmenestä askeleesta saa leipäpalan, huippua! BoT-loimeen ollaan totuteltu muutama tunti iltaisin. Vähän aristelen laittaa sitä näin rokotuksen jälkeen selkään, mutta ei missään olla kyllä varoiteltu sen käytöstä tässä tilanteessa. 

Keli muuttui jäisestä sohjoiseksi yhdessä päivässä. "Onneksi" eräs tallille tulija oli jäänyt autollaan tallinpihaan kiinni ja traktori aurasi loskan pois. 

 Ulkona tuuli niin että tukka/jouhet olivat lähteä.

 

Tällaiselta satula näytti selässä. Joustorunkoinen Trekker

Master, 16,5" ja leveys 3.

 

 

Toinen kuva Helmistä loimessaan, joka on 

ilmeisesti suunniteltu pienille, paksuille kylmäverisille.

Jumissa vielä

Vuorossa oli maastoilua, ja kun "rauhalliset ravilenkit" eivät meiltä onnistu, otettiin pelkkää käyntiä. Helmi oli alkumatkan tavallista tyynempi ja marssittiin löysin ohjin ja hyvässä yhteisymmärryksessä pitkään. Sitten takaa tuli Ravuri. Ohitus sujui hyvin ja Helmi yritti vain vähän juosta hevosen perään. Kun Ravuri tuli uudelleen meidän ohi, Helmi alkoi jo vähän poikittaa sen lähestyessä ja esitti lähes koko hurlumheinsä kun hevonen oli mennyt. Huoh.

Tallilla taas venyteltiin ja hierottiin vähän lihaksia ja huomasi että takaosa on kireällä. Että lihaksia saisi rennommiksi ja kivuttomiksi, kävin päivällä törsäämässä hevostarvikeliikkeessä ja ostin Helmille BoT-loimen. 

 

Helmistä ei saanut loimi päällä kaunista kuvaa, kun tohkeissani 

unohdin antaa sille melassiveden! Harvoin on noin nyrpeää ilmettä

rakkaalla kultamussukallani. 

Hieronta

Helmillä oli eilen hierontapäivä. Tiukkutta oli löytynyt lanteesta ja myös vasemmasta lavasta ja oikeasta rintalihaksesta. Kyselin että miten tuota lannetta voisi aukaista, niin sain vinkin tehdä peruutuksia. Jumi johtui kuulemma todennäköisesti noista tapaturmista, mutta ensi kerralla voisi katsoa satulankin läpi. 

Tänään piti sitten tehdä "kevyt läpiratsastus" ja Helmi oli ihan älyttömän jäykkä käsittelyn jälkeen. Se liikkui tosi huonosti, ei olisi halunnut nostaa ravia ja laukkasi surkeammin kuin ikinä. Laukkahan on ollut muutenkin nyt huonoa ja jälkiviisaana voi tietysti tajuta sen johtuvan tuosta lanteesta. Jospa se tästä lähtisi kuitenkin taas vetristymään, kohta tulee vähän lepoakin kun perjantaina tulee varmaan eläinlääkäri rokottamaan. Ratsastuksen jälkeen tehtiin maasta käsin peruutuksia, viisi kertaa kymmenen askelta.

Ihmeellisyyksiä

Helmi oli istahtaa hämmästyksestä, kun tultiin maneesiin ja sinne olikin yhdessä yössä kasvanut kolme järkälemäistä maastoestettä. Sekunnin toivuttuaan Helmi kiskoi minut katsomaan niitä ja kiersi haistelemassa ja maistelemassa kaikki jokaisesta suunnasta. Sitten ne olivat ihan ok.

Yritin tänään kiinnittää huomiota istuntaani ja tehtiin ihan yksinkertaisia juttuja. Kevyttä ravia ympäri maneesia ja ympyrällä peilien edessä. Sain välillä jalat pysymään paikoillaan, jei! Harjoitusravissa kierrettiin "kolmoiskahdeksikkona" maastoesteitä ja välillä tunsin olevani liikkeessä hyvin mukana. 

Sitten tulikin traktori viemään pois esteet ja lanaamaan maneesin. Ajattelin että selvä, se ratsastus oli siinä, mutta Helmi yllätti jälleen. Se kiinnitti edes takaisin pörräävään traktoriin suunnilleen saman verran huomiota kuin toiseen hevoseen. Saatiin otettua laukat esteiden purun ja loppuverkat lanauksen aikana. Ehkä Helmissä on jossain syvällä sisimmässä myös se selväpäinen luottohevonen?

Harjoitukset jatkuvat

Käytiin heti aamusta ratsastamassa, että ehdittiin ennen kenttäratsastajia maneesiin. Alkuverkan aikana traktori jyrräsi maneesin ulkopuolella, joten se vähän vaikeutti keskittymistä. Saatiin kuitenkin tehtyä harjoitusta, jossa kaarrettiin loivat kiemurat tötteröiden ympäri pitkälle sivulle. Kunhan oli rauhoittunut, Helmi oli ihan kiva. 

Työskentely aloitettiin muutamalla käyntiväistöllä uralle ja Helmi oli jo ihan vanha tekijä niissä. Sitten sama ravissa, jonka jälkeen laukannosto ja sama loiva kiemura kuin alkuverkassa, mutta nyt siis vastalaukkaharjoituksena. Loivana se onnistuikin oikein hyvin, mutta laukka ei pyörinyt tänään hyvin, vaan oli nelitahtista ja sitä piti työstää paljon. Loppuverkassa mentiin keskiympyrällä ja hain taas tasaista tahtia ja taivutusta ilman ylimääräistä hörhöilyä.

Ratsastuksen jälkeen Helmi oli ihan hikinen, kun lämpötila muuttui yhtäkkiä plussan puolelle. Helmi jäi syömään loput aamuheinät sisälle ja pääsi parin tunnin päästä ulos. Itse seurailin kenttäratsastajien reeniä ja haaveilin, että Helmilläkin joskus hypättäisiin edes muutama olkipaali ja tukki.

Uusi harjoitus

Helmillä alkoi eilen karvanlähtö ja tänään raaputtelin sitä pitkään kumisualla. Vähän sitä karvaa tietysti irtoaa, kun (kuten olen kuullut vierailta sata kertaa talven aikana) Helmillä on niin ohut talvikarva.

Maneesissa oli pari hevosta juoksutettavana, joten aloiteltiin verkka estepäädyssä. Ikävä kyllä seinien sisällä vilisti koira, joka välillä aina putkahti esiin Pelottavan Oven luona, ja se ei ainakaan auttanut asiaa. Onneksi päästiin kohta koulupäätyyn. Vaadin Helmiltä tasaista menoa, kun alkoi kyllästyttää sen hiljentely, että ehtii kurkkia ulos ikkunoista ja ihailla itseä peileistä. 

Työskentely aloitettiin käyntiväistöillä, väistettiin uran sisäpuolelta uraa kohti ja Helmi osasi hienosti. Irrottelin taas lonkkia ja sisäohjaa, tein puolipidätteet ja siirsin ehkä painoa vähän menosuuntaan, niin hyvin toimi. Helmi sai paljon kehuja ja kävelyä löysin ohjin.

Sitten ajattelin kokeilla ensimmäistä kertaa vastalaukkaa. Nostettiin laukka parista raviväistöaskeleesta, laukattiin puoli kierrosta, tehtiin täyskaarto ja sen jälkeen yritettiin vastalaukkaa. Taas sai todeta, että vaikka hevonen kuinka hyvässä tasapainossa ja tyytyväisenä laukkailee väärää laukkaa pienilläkin ympyröillä, vastalaukka on kamalan hankalaa. Helmikin tuumasi, että "herrajumala, jalat menee ihan sekaisin, parempi ottaa ravi tai vaihtaa laukkaa". Ei se mitään, jatketaan harjoituksia, laukkaan tuli selvästi parempi tempo, vaikkei mennytkään ihan putkeen. 

Loppuverkassa hain jälleen tasaisuutta kahdeksikolla, eli yritin estää kaikki ryntäilyt, hiljentämiset ja tuijottelut. Ravin jälkeen mentiin vielä kierros käyntiä, niin että vaadin Helmiä kulkemaan suoraan, reippaasti ja tuntumalla. Olen tehnyt sen virheen, että nakkaan aina käynnissä heti ohjat pois ja Helmi laahustaa ja hoipertelee sinne tänne. Neiti protestoikin sitä, että häneltä vaaditaan jotain näin hankalaa, joten näitäkin harjoituksia pitää jatkaa.

Pilates rocks!

Valmistauduin ratsastusta varten venyttelemällä jalkoja ja pyörittelemällä lonkkaniveliä. Myös alkukäynnin aikana kääntelin lonkkia sisä- ja ulkokiertoon ja irrotin jalkoja satulasta. Siitä sainkin heti hyvän tuntuman jalustimiin ja peili kertoi, että jalat eivät vatkanneet.

Alkuverkassakin keskityin lähinnä istunnan suorana pysymiseen ja ihan vain ravailtiin ympäri maneesinpuolikasta ja tehtiin ympyröitä. Aluksi Helmi oli vähän vetelän tuntuinen ja hoputin sitä oikeaan raviin. Se pyöristyi kivasti ja tuli kevyeksi kädelle.

Välikäynnin jälkeen alettiin tehdä pohkeenväistöä uraa pitkin, jonka jälkeen siirtymä raviin ja pituushalkaisijalta takaisin uralle. Aluksi Helmi ei lähtenyt väistämään oikealle, mutta kun sitkeästi irrotin vasenta jalkaa ja ohjaa, niin alkoi sieltä tulla väistöaskeliakin. Vasemmalle sujui paremmin. Tehtiin muutamia väistöjä myös ravissa uraa kohti ja nekin onnistuivat!

Laukkatyöskentelyssäkin käytettiin väistöjä hyväksi. Ensin väistin käynnissä uralle ja siitä vasen laukka. Vasen ei oikein rullannut, vaikka yritin kaikkia vippaskonsteja, jotka joskus toimivat. Oikea laukka otettiin raviväistöstä ja joka kerta nousi myötälaukka. 

Olin tosi tyytyväinen Helmiin ja kiitollinen siitä pilates-kurssista, jonka ansiosta ratsastus meni niin kivasti. Väistöt paranivat aiempiin kertoihin verrattuna paljon ja osasin korjata istuntaa oikeaan suuntaan.

Maastoilua

Saatiin Pikkuneiti kaveriksi maastoon ja se olikin mahtavana apuna ravureiden ohituksessa. Pikkuneiti saa siis mennä kärryineen missä haluaa, eikä Helmi välitä mitään ja nyt saatiin kaveri näppärästi väliin, kun ravureita juoksi ohi. Helmi reagoi nyt selvästi vähemmän kuin yleensä. 

Maastolenkki oli aika vauhdikas, kun molemmat pikkutytöt olivat innokkaalla tuulella. Helmi olisi taas halunnut vain laukata ja sain uudestaan ja uudestaan pidätellä sitä raviin. Se myös kyttäsi kärryjen takana ohituspaikkoja ja olisi halunnut alkaa kilpasille. Liian lähelle mennessään se tökkäsi jalkansa rattaaseen, mutta kerrankin oli oikeat suojat oikeaan aikaan, eikä näyttänyt käyvän mitenkään.

Pilates-kurssin jälkeen olo on kuin piestyllä, joka paikkaa särkee ja taisin venäyttää toisen reidenkin. Lisäksi teen taas pari päivää tallia ja sekin käy voimille. Mutta yritin maastossakin irrotella vasenta jalkaa ja aloinkin huomata miten se on paljon tiiviimmiin satulassa kiinni. Toivon todellakin, että vinous alkaisi helpottaa!

Pilates-kurssilla

Minä jumppailin kahtena päivänä pilates-tunneilla ja tänään pääsin vielä ratsastamaankin ohjaajan silmien alla. Nyt sain selityksen sille vinoudelle, mistä olen valittanut jo pari vuotta. Vasen jalka on yksinkertaisesti liian kireä eikä laskeudu rentona alas. Istuinluukin siirtyy vähän oikealle ja oikea kylki vastaa kääntymällä eteen. 

Tuota pitäisi alkaa ratkomaan ensinnäkin jumppaamalla kotona: pitää venytellä jalkoja ja kiertää lonkkia ulos ja sisään, venytellä pakaroita ja lonkankoukistajia ja harjoittaa vatsalihaksia. Hevosen selässäkin pitäisi kiertää lonkkia ja irrottaa jalat hevosesta ihan lonkista alkaen vauhdissakin. Lisäksi pitäisi uloshengityksellä venyttää jalkoja alas, kasvaa pituutta ja aktivoida vatsalihakset. Helppoa kuin heinänteko! ;)

Helmi oli reipas pikku hevonen. Sain sen yksin lastattua ja purettua mennen tullen ja onnistuin laittamaan varusteetkin kun hevonen oli sidottuna traileriin kiinni, vaikka se vähän venkslasikin. Tunnilla se oli ihan ok, tuijotteli tietysti taloja ja tietä, mutta sehän on tälle ihan normaalia. Hyvin pystyi tekemään harjoituksia ja olipa ihanaa istua harjoitusraviinkin, kun jalka oli saatu parempaan kuosiin. Laukassa kuulemma istuin parhaiten, sama tunne pitäisi saada käyntiin ja raviinkin.

 

Laitan usein Helmille tukan letille ratsastusta varten, 

niin näkee paremmin asetuksen.

 Helmi on saanut ulkoilla ilman loimea ihanilla kevättalven aurinkokeleillä. 

Turha ja turhauttava

Eilinen ratsastus jäi yritykseksi. Toisessa päässä oli tunti, meidänkin päädyssä hevosia ja esteitä, Helmi ei kuunnellut yhtään, seurasi vain mitä muut tekevät, töpötti vain 20-vuotiaan tuntihevosen ravia pää ylhäällä ja selkä notkolla ja laukkasi kuin aasi. Hyppäsin äkäisenä alas ja lähdin takaisin.

Avot!

Saatiin taas reenata ihan kaksistaan maneesissa. Ulkona oli kaunis kevätpäivä, luntakin tuli pari kertaa katolta. Tehtiin alkuverkka siten, että pyöristin päädyt puoliympyröiksi ja asetin sisään toisessa ja ulos toisessa päädyssä. Se ei oikein toiminut, Helmi juoksi pitkänä, vastusteli kuolainta eikä keskittynyt ollenkaan. Tein sitten myös viime kertaista kiemuraa ja se toimi hieman paremmin.

Käyntipätkän jälkeen aloin ratsastaa pituushalkaisijalle käynnissä ja uralle mennessä säilytin taivutuksen ja tultiin avoa pitkälle sivulle. Tai siis yritettiin ainakin. Vasemmalle onnistui ihan kohtuullisesti, mutta oikealle taipuessa Helmi luikahti aina uralta, eikä oikein pystynyt taipumaan. Jatkettiin samaa ravissa ja kyllä siinä jotain tehtiin oikein, koska Helmi tuli niin mahtavasti ohjan ja pohkeen väliin, ettei sellaista ole koettu vielä viime sairasloman jälkeen.

Väliin taas käyntiä ja sitten laukannostoja pituushalkaisijalta käännyttäessä. Oikealle nousi taas väärää, eikä laukka ollut aluksi ollenkaan hyvää. Helmi juoksi pitkänä ja lujaa, pää tuli ihan ulko-ohjan mukana sivulle. Sitten tajusin tukea enemmän sisäpohkeella ja palaset loksahtivat kohdalleen. Myös vasen tuntui aluksi aika huonolta ja sitä piti auttaa ulkopohkeella, jotta alkoi pyöriä kunnolla. Jostain syystä tänään näin...