Vapaalla

Käytiin tiistaina Helmin kanssa maastokävelyllä ilman satulaa. Ajattelin että se tarvii rennon päivän kolmen treenikerran jälkeen. Olisi kai saanut ratsastaa oikeastikin, kun olen sitten ollut itse flunssassa ja Helmi vapaalla kaksi päivää. Jospa sitä pääsisi jo huomenna satulaan, vaikka hevosta ei varmaan ylimääräiset löhöilypäivät haittaa.

Isua ravia ja pikkusta laukkaa

Voi että on ihanaa ratsastaa kentällä! Maneesi on huippu juttu ja ihan ehdoton talvella, mutta nämä kauniit syyspäivät on mahtavaa viettää taivasalla. Edelleen ratsastankin ulkona eri tavalla: Helmin on liikuttava eteen eikä kumpikaan saa värkätä turhia. Tehtiin ihan perusjuttuja, lyhennettiin ja pidennettiin kaikissa askellajeissa ja tänään laukka oli tosi kivaa. Siinä sai kerrankin lyhennyttyä niin, että laatu vain parani.

Takaosakäännöksiä

Helmillä oli perjantaina vapaapäivä ja lauantaina mentiin tunnille. Aluksi koottiin käyntiä lyhyille sivuille ja pidennettiin pitkille sivuille ja sama tehtävä ravissa. Jatkettiin käynnin parissa leveyshalkaisijalla. Kulmat ratsastettiin takaosakäännösmäisesti ja halkaisijalla mentiin keskikäyntiä. Yritettiin samaa ravissa, mutta kun se meni turhan hankalaksi palattiin takaosakäännöksiin käynnissä uran sisäpuolella. Siihen lisättiin vielä laukannostot.

Tänään mentiin taas kentällä ja ajatuksena oli taas ratsastaa reilusti eteen ja taivutella kaarteissa. Helmi liikkuikin alkuverkassa mukavasti eteenpäin ravissa ja laukassa ja venytteli alas. Sitten tehtiin kaikissa askellajeissa kolmikaarista kiemurauraa. Keskimmäisessä kaarteessa asetin ulospäin. Laukassa mentiin kaarre loivana vastalaukkana ja Helmi meni ihan mukavasti. Tallilla pesin sen kunnolla, kun on vielä lämmin ilma.

Kentällä

Kaikki ei aina mene ihan nappiin ja meidän hulppea, hehtaarin kokoinen kenttä on ollut pitkään käyttökelvoton. Nyt sen pohjaa on alettu parantaa ja pinta oli ruopattu kivettömäksi. Pintaa on vielä tarkoitus ottaa pois ja laittaa uutta tilalle, mutta käyttö on sallittu. Niinpä lähdettiin Helmin kanssa ensimmäisinä testaamaan, millainen pohja on. Minusta se olikin ihan kelvollinen, aika tiivis mutta kavionkuvat kyllä jäivät näkyviin.

Otin ratsastuksen tavoitteeksi vain totutella ympäristöön ja ratsastaa reippaasti eteen. Ensin kierrettiin tutkimassa reunat ja alettiin sitten töihin. Helmi ei kyttäillyt kummemmin, toki katseli mielenkiinnolla ympäristöään. Jos se alkoi painamaan kädelle, annoin ohjaa ja ratsastin aina vain eteen ja Helmi hakeutui kevyemmin kuolainta kohti. Rupattelutauon jälkeen otin vielä ravia ja laukkaa samalla periaatteella enempää vaatimatta. Helmi kantoi vähän paremmin itseään ja venytti taas kunnolla loppuravissa.

Joskus ei ymmärrä

Eilen jumppailtiin Helmin kanssa ja tehtiin siksak pohkeenväistöjä, voltteja ja avotaivutuksia. "Vaikka toi sun meno o aika vetelää" voisi kuvata ratsastusta. Helmi oli hidas pohkeelle ja kulki matalana. Hetken aikaa kuitenkin vaadin siltä vähän enemmän ja tehtiin pari kohtuullista raviavotaivutusta.

Vetelän menon takia aioin mennä tänään raviskalle laukkailemaan, mutta piti ottaa käyttöön plan B. Muut hevoset oli viety tarhoista ja Helmi oli jätetty yksin ulos, missä se laukkasi edestakaisin mutaista tarhaa ihan paniikissa. Hieman ärähdinkin sille tytölle, joka tallissa laittoi hevostaan kaikessa rauhassa välittämässä toisen hädästä mitään. Meillä ei siis saa jättää ketään ulos juuri tällaisten tilanteiden vuoksi.

Koska Helmi oli hikimärkä ja jalat kuumat ja paksut, mentiin sitten vain kävelylenkille palauttelemaan. Käytiin katsomassa heppoja, syömässä pajunoksia ja viilenneltiin molempien kuumana käyviä tunteita.

Pari hienoa askelta

Käytiin eilen Helmin kanssa maastoilemassa metsälenkillä. Helmi on nyt vähän höpötellyt omiaan ja maastossakin se visusti kiersi kaikki epäilyttävät oksat. Laukassa mentiin aika haipakkaa, mutta eipä ainakaan tuijotellut enää siinä vaiheessa. Lisäsin viime viikolla vähän väkirehuannosta, joten en tiedä johtuuko pöllöily siitä vai kiimasta vai mistä ihmeestä.

Tänään oltiin maneesissa ja sama höpöttely jatkui. Kaikki ovet olivat superpelottavia, niistä mentiin ohi vain niska jäykkänä ulos tuijotellen. Aloiteltiin tekemällä käynnissä pohkeenväistöjä uralle ja uralta pois ja kevyessä ravissa muutaman askeleen väistöjä uralle. Ovikammosta johtuen jatkettiin käyntiä keskiympyrällä ja tehtiin siinä pohkeenväistöjä ulos ja "sulkuväistöä" sisälle. Ravissa tehtiin ympyrällä muutaman askeleen väistöjä ja kun kerran tein väistöä ja oikein ajattelin, että nyt pidän Helmin suorassa, se otti pätkän makeaa ravia.

Koska raviväistöt ovat edelleen ihan tuhottoman hankalia ja tila tuntuu aina loppuvan kesken, otettiin niitä koko maneesin pituudella. Se on joskus ennenkin käynyt mielessä, mutta olen jotenkin jäänyt siihen muutaman askeleen tassutteluun. Ei ne ristiaskeleen edelleenkään suuria olleet ja etuosa johti turhan paljon, mutta ainakin oli sata metriä aikaa miettiä hevosta, apuja ja istuntaa. Vähän samanlaista tehtiin laukassa ja sen jälkeen laukka tuntuikin ihan hyvältä.

Oli se parempi

Oltiin tänään Helmin kanssa tunnilla ja opekin totesi heti, että jopas on ryhti parantunut ja takaosa aktiivinen. Jotain muutosta on siis tapahtunut, tosin näillä hyvillä kausilla on ikävä taipumus painua unholaan. Aina hoksaa jonkun uuden jutun ja on tosi innoissaan ja kohta unohtaakin sen.

Tunnilla tehtiin siirtymiä. Ensin pysähdyksiä käynnistä (vanui), pysähdyksiä ravista (hyvä) ja pysähdyksestä raviin (vanui), siirtymiä ravista laukkaan (hyvin) ja laukasta raviin (annoin itse kerran jopa arvosanan -2). Lopputuntia kohti Helmi rupesi käymään vähän kierroksella ja punki ja kiihdytteli ovien kohdalla, tuliko sitten kaveria ikävä kun se oli toisessa päässä maneesia.

Hiljaiseloa

Helmin kanssa ollaan nyt otettu vähän rennommin. Keskiviikkona käytiin kävelylenkillä raviradalla ja palauttelulenkillä. Eilen oltiin sentään maneesissa ja reenailtiin vähän aikaa kevyttä kättä ja suuta (asialla lienee jokin yhteys) sekä laukannostoja käynnistä. Nousivat muuten ihan hyvin. Tänään Helmi sai vapaapäivän, kun minulla alkoivat taas työt ja perjantaisin vä-syt-tää! Ja niin muuten myös maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Mutta varsinkin perjantaisin. 

Helmiä ei ilmeisesti väsytä. Helmi vaihtoi eilen karsinaa, tarhanjakokaveri Sipulin viereen. Ja kun Sipulilla oli karsinassa namipullo, Helmillä kävi kateeksi ja se nyhti narusta pullon omalle puolelleen. Laitoin sille sitten oman pullon ja sisälle kourallisen Selectediä. Kun yksi tallilainen oli käynyt yhdeltätoista illalla etsimässä hanskojaan, oli tallissa ollut melkoinen mekkala, kun Sipuli ja Oripoika olivat huudelleet ja Helmi pompottanut pulloaan.

Vastalaukkoja

Eilisen kaltaista wau-fiilistä ei tänään tullut, mutta kyllä Helmi kuitenkin kulki keveänä ja kohtuu ryhdikkäänä. Harjoiteltiin suoruutta tekemällä vasta-asetuksia ja suuria vastalaukkakaarteita. Laukat olivat tänään hyvät, niin kuin yleensäkin vastalaukkoja veivaamalla. Kesken ratsastuksen tuli tosi kova sadekuuro ja Helmi hätääntyi taas, joten seisoskeltiin rauhoittumassa viitisen minuuttia. Kun yllä on puolisen hehtaaria eristämätöntä peltikattoa, niin rankkasateesta tulee ihan valtavan iso ääni. Ei kuule edes omaa ääntään vaikka kuinka huutaisi. Valotkin sammuivat välillä kun tuli sähkökatkos. Ratsastuksen jälkeen tuli kengittäjä ja Helmi sai uudet kengät jalkaan.

Lisää kuvia

Aioin tehdä tänään Helmin kanssa siirtymiä, ja teinkin jonkun verran. Jotenkin vain tuntui siltä, että nyt pitää ratsastaa vähän takaosaa aktiivisemmaksi ja yritin sitten ajatella etuosaa ylös ja takasia alle heti käynnissä. Jatkoin samaa ravissa, tein siirtymiä, ratsastin välillä eteen alas ja Helmi tuntui tosi hyvältä. Se oli oikein napakan tuntuinen pieni kumipallo ja hyvillä mielin tulin alas selästä ja parin kymmenen minuutin jälkeen. Sitten odoteltiin että kaveri ratsasti loppuun ja käytiin vielä ravaamassa kierros raviskalla.

http://www.youtube.com/watch?v=5XJpJfy2Pls&feature=youtu.be

http://www.youtube.com/watch?v=QsnlKS_UPyo&feature=youtu.be

http://www.youtube.com/watch?v=ZGkeOI_J7zM&feature=youtu.be 

Askeleen lyhennystä ja pidennystä

Oltiin eilen tunnilla ja teemana olivat askelpituuden muutokset. Ensin haettiin hyvä käynti ja lyhennettiin sitä lävistäjällä. Sitten verkkailtiin kevyessä ravissa ja lyhennettiin pari askelta lävistäjällä. Käyntipätkän jälkeen jatkettiin ravissa ja nyt tehtiin lävistäjällä askeleen pidennys, voltit molempiin suuntiin ja taas askeleen pidennys. Sama tultiin laukassa, mutta voltti tietysti vain toiseen suuntaan. Helmi oli ihan mukava ratsastaa ja teki tyytyväisenä hommia. Tänään se saa vapaapäivän.

Saatiin muutama pätkä videolle, osa oli niin mustia ettei niistä erottanut hevosta. Mitään huippukohtia nuo eivät siis ole vaan tavallista räpellystä, mutta näkyypä hyvin vinouteni vasemmalle, tosin se ei ehkä ole yhtä paha kuin aiemmin. Blogger ei taaskaan antanut upottaa videoita...

http://www.youtube.com/watch?v=SQt-OwT2Ngc

http://www.youtube.com/watch?v=vUVOi0tSPwU&feature=youtu.be

Kyy karsinassa

Kylläpä oli eilen kammottava yllätys heinien seassa. Annan aina Helmille heinätupon karsinaan ja se mussuttaa sitä samalla kun harjailen ja laitan kuntoon. Eilen se kuitenkin alkoi tuhista ja vain napsi heinänkorsia sieltä täältä. Aloin katsoa, että mikä niissä on vikana ja hyi helvetti, siellä oli kuollut kyy! Potkin sen käytävälle ja kaveri vei sen talikolla pois. Muisto vain ei haihdu mielestäni...

Maneesi oli huollossa (ja kenttääkin on kunnostettu, rasti seinään!), joten lähdettiin porukalla raviradalle. Helmi sai toimia vetohevosena, puokkiruuna tuli perässä ja suokkiori viimeisenä. Helmi oli kuulemma vähän turhankin rauhallinen vetohevonen köpsytellessään omaa tahtiaan. Varoitin kyllä, että oikeaan kierrokseen se menee "vähän lujempaa", mutta itsellekin tuli yllätyksenä, kun Helmi täräytti täyteen laukkaan. Seuraavassa kurvissa se kyllä alkoi katselemaan taakseen, että mihin kaverit jäivät ja pysähtyi sitten odottamaan. Sitten taas mentiin ja odoteltiin vielä kaksi kertaa, kun toiset eivät onneksi ollenkaan villiintyneet, vaikka Helmi yritti kilpajuoksua. Kotimatka meni Helmille nauraessa. Se on kyllä niin loistava persoona!

Kyllä tässä joutaa...

Käytiin eilen kaverin kanssa maastolenkillä kesäsateessa. Hevoset ottivat todella rauhallisesti varsinkin menomatkalla. Niin rauhallisesti että Helmi jopa ehti syömään puista lehtiä samalla kun laukkasi.

Tänään sitten väännettiin koulua. Mentiin aluksi käynnissä uraa pitkin ja tehtiin kulmiin voltit. Sitten jatkettiin suoraan voltista avoa pitkän sivun alkuun ja sulkua lyhyen sivun alkuun. Alkuverkka tehtiin samaan tyyliin tietysti ympyröitä suurentaen. Jatkettiin taivuttelua ravissa ja mentiin kolmikaarista kiemurauraa ja lyhyen sivun keskellä otettiin laukka ja tehtiin pääty-ympyrä tai useampia tarpeen mukaan. Yritin saada Helmin kantamaan itseään mahdollisimman hyvin ja se olikin kevyen tuntuinen kunhan vain muisti tehdä puolipidätteitä. Loppuun vielä tehtiin koko maneesin kokoista kiemurauraa ja venyteltiin kunnolla.

Käsijarru

Ratsastettiin eilen estepäädyssä ja vaikka Helmi ei yhtään säikkynyt tai edes tuijotellut ovea, niin se oli selvästi jännittynyt ratsastaa. Tuntui että koko ajan on käsijarru päällä, etenkään takaosa ei niinkään liikkunut kuin laahautui ja ravissa Helmi painoi kädelle. Yritettiin suoristelua tekemällä pieniä asetuksia ulos ja sisälle ja väistöaskelia kulmiin, mutta tulin lopulta vain alas selästä, kun totesin että nyt ei vaan onnistu.

Pieni jumppavinkki sellaisille ratsastajille, joilla on toinen puoli ylävartalosta jäykempi. Mulla vasen puoli on ollut tiukempi ja esim. vasemmalle kääntyessä olkapää tipahtaa kun "kylki rutistuu mieluummin kuin vääntyy". En tiedä näkyykö ratsastuksessa, mutta ainakin olen saanut tällä Pilateksen Saw-harjoituksella kyljet venymään samalla tavalla. Aluksi aina oikealle kurkottaessa vasen istuinluu irtosi maasta. Jalat olen pitänyt kauempana toisistaan kuin videossa näkyy, suunnilleen suorassa kulmassa.

Maanantain siirtymät

Aloitettiin taas alusta viikon teemapäivät, eli siirtymät-suoruus-väistöt-taivutukset. Olin löytänyt netistä hauskat apuohjat, Freejump Collierit, jotka auttavat pitämään ratsastajan kädet paikoillaan. Kun niitä ei tähän hätään ollut saatavilla, väsäsin samalla idealla patenttiratkasun sivuohjista ja poskiremmeistä. Niillä sitten ratsastelin, eikä tuntunut edes hassulta. Varmaan tuntuma pysyi Helmille nyt tasaisempana. Huono puoli oli se, että vasemman käden keskisormen pää meni ihan turraksi ja esim. kirjoittaminen tuntuu aika ikävältä.

Niin niitä siirtymiä siis. Aluksi tehtiin ravin sisällä siirtymiä, suorat eteen, päädyt hidastaen. Sitten tehtiin käynti-ravi -siirtymiä ja Helmi teki käyntiin siirtymät nyt mielestäni aiempaa paremmin. Sillä kun on tapana tehdä tavallaan sliding stop, mutta nyt se astui paremmin takasillaan alle. Sen jälkeen laukkailtiin pari kierrosta molempiin suuntiin ja tehtiin sitten 10 askeleen ravi-laukka -siirtymiä. Oikealle nousi monta kertaa vasen laukka, olisi pitänyt valmistella paremmin.

Laitoin sivarit rintaremmiksi ja poskihihnat renkaisiin kiinni.

Notkea polle

Reenailtiin Helmin kanssa taivutuksia. Aloitettiin tekemällä käynnissä kolmikaarista kiemuraa ja sen jälkeen avoa pitkille sivuille. Sitten verkkailtiin kevyessä ravissa kahdeksikkoa tekemällä ja Helmi taipui ihan mukavasti molempiin suuntiin. Ravikin oli aika energistä. Tauon jälkeen tehtiin ravissa avoa pitkille sivuille ihan loivasti ja kokeiltiin muutaman kerran myös laukassa. Sitähän Helmi ei ole aiemmin tehnyt, mutta tänään ei ollut mitään ongelmaa, se puksutti vain menemään. Huomenna Helmi saakin rentoutua vapaapäivän merkeissä.

Järkytys ja ihana maasto

Päivällä sain jäätävän puhelun, kun tallilta soitettiin, että siellä oli ollut alkava tulipalo. Rakennusvirheestä johtuen sähköjohdot olivat kastuneet ja oli tullut oikosulku. ONNEKSI paikalle sattui joku ja ONNEKSI oli päivä ja hevoset ulkona. En tiedä tarkemmin mitä tapahtui, mutta ainakaan palojälkiä ei ollut, eli ehkä jotain vain ehti savuta. Huh huh.

Maneesilla valmistauduttiin Carden vierailuun, joten mentiin Helmin kanssa maastoon. Meillä olikin siellä ihan järjettömän mukavaa ihan kaksistaan ja laukatessa nauroin tai virnuilin niin leveästi, että hitkaisin ilmeisesti jonkun ötökän kurkkuun ja meinasin tukehtua. Mutta ei se haitannut. 

Helmi ja Sipuli-tamma koitetaan totuttaa tarhakavereiksi ensi talvea varten. Nyt niillä on tarha jaettu väliaidalla, jonka yli ne pääsevät haistelemaan ja vinkumaan turvallisemmin. Tai Helmihän ei kyllä vingu koskaan - vinguttaa vain muita. Myöhemmin voisi sitten vaikka päästää ne maneesiin, jossa on tilaa juosta ja väistellä.

Ei sillä kyllä mitään järjetöntä mahaa nyt ole!

Työtä ja leikkiä

Olimme eilen Helmin kanssa tunnilla ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen. Aiheena oli takaosan aktiivisuus ja nopeus, joita harjoiteltiin kaikissa askellajeissa, siirtymissä ja väistöissä. Helmi on taipuvainen olemaan vähän löysä, siitä on ihanaa hölkötellä mukavasti ja unohtaa takaosa talliin. Mentiin aluksi käyntiä uraa pitkin ja erityisesti kulmissa piti ratsastaa eteen. Jatkettiin menemällä lävistäjiä ja lisättiin niihin pohkeenväistöt, joissa ei myöskään saanut hiipua. Samaa harjoiteltiin ravissa, mutta kyllä oli raviväistö hankalaa. Helmi meni vain mutkalle, eikä väistänyt kunnolla. Sitten tehtiin siirtymiä, joiden piti tapahtua välittömästi eikä vanuen. Olipa hyvä muistutus itselle, olen selvästi jäänyt työskentelemään mukavalle tasolle ja unohtanut vaatia tarpeeksi.

Tänään sitten otettiin iisisti ja köpöteltiin maneesissa ilman satulaa. Taivuttelin jonkun verran ja Helmi tuntui tosi hyvältä. Sitten leikittiin lännenhevosta ja kääntelin sitä yhdellä ohjalla ja pysäytin nostamalla ohjia ja jalkoja. Helmi oli heti hauskanpidossa mukana. Se oli hassutellut jo ennen kuin tulin tallille ja oli pihassa syömässä ruohoa. Aidatkin olivat paikoillaan, sähkö oli jäänyt laittamatta päälle ja Helmi oli tullut lankojen välistä.