Käytiin eilen Helmin kanssa maastoilemassa metsälenkillä. Helmi on nyt vähän höpötellyt omiaan ja maastossakin se visusti kiersi kaikki epäilyttävät oksat. Laukassa mentiin aika haipakkaa, mutta eipä ainakaan tuijotellut enää siinä vaiheessa. Lisäsin viime viikolla vähän väkirehuannosta, joten en tiedä johtuuko pöllöily siitä vai kiimasta vai mistä ihmeestä.
Tänään oltiin maneesissa ja sama höpöttely jatkui. Kaikki ovet olivat superpelottavia, niistä mentiin ohi vain niska jäykkänä ulos tuijotellen. Aloiteltiin tekemällä käynnissä pohkeenväistöjä uralle ja uralta pois ja kevyessä ravissa muutaman askeleen väistöjä uralle. Ovikammosta johtuen jatkettiin käyntiä keskiympyrällä ja tehtiin siinä pohkeenväistöjä ulos ja "sulkuväistöä" sisälle. Ravissa tehtiin ympyrällä muutaman askeleen väistöjä ja kun kerran tein väistöä ja oikein ajattelin, että nyt pidän Helmin suorassa, se otti pätkän makeaa ravia.
Koska raviväistöt ovat edelleen ihan tuhottoman hankalia ja tila tuntuu aina loppuvan kesken, otettiin niitä koko maneesin pituudella. Se on joskus ennenkin käynyt mielessä, mutta olen jotenkin jäänyt siihen muutaman askeleen tassutteluun. Ei ne ristiaskeleen edelleenkään suuria olleet ja etuosa johti turhan paljon, mutta ainakin oli sata metriä aikaa miettiä hevosta, apuja ja istuntaa. Vähän samanlaista tehtiin laukassa ja sen jälkeen laukka tuntuikin ihan hyvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti