Jalka oli taas aamulla paksu, mutta suli päivän mittaan ihan kivasti. Jouduin nyt itse pistämään penisilliinit ja kyllä se hirvittää. Pelkästään sekin että itse pelkään piikkejä olisi tarpeeksi, mutta kun pelkää vielä että piikittää suoneen ja tappaa hevosensa... Huh huh. En uskalla laittaa Helmiä ketjuihin ettei se revi itseään irti tai taita niskojaan jos joutuu shokkiin, joten kaveri tuli pitämään sitä kiinni. Mutisin ilmeisesti vähän kierrellen ja kaarrellen, ettei Helmi ole kovin helppo piikitettävä, joten siinä vaiheessa kun piikki oli isketty, seisoin yksin käytävällä ruisku kädessä ja Helmi oli ponkaissut karsinaan turvaan. :-) Tutisevin käsin ja hokien "älä kuole, älä kuole", sain lopulta molemmat ruiskut tyhjennettyä. Nyt saa hengähtää huomiseen.
Illalla käytiin kävelyllä ja keli oli ihan hirveä. Maneesille menevä tie oli peilijäällä ja hiittisuora raskasta sohjoa. Mentiin sitten maneesille pyörimään, vaikka olisi kivempaa kävellä ulkona oikea lenkki. Helmi ei näyttänyt enää ontuvan jalkaa ja se antaa paremmin myös koskea siihen. Ihan hyvä senkin takia, että maanantaina olisi kengittäjä tulossa. Yöksi laitoin taas hauteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti