Kävin aamulla tsekkaamassa jalan ja koska se oli taas turvonnut, soitin eläinlääkärille. Saatiin lääkettä vielä kolmeksi päiväksi, mutta tällä kertaa tosiaan suun kautta annettavaa "kun se pistäminen oli yhtä kamalaa omistajalle ja hevoselle". Se oli samaa aniksenhajuista tahnaa, mitä Helmi sai toissa syksynä, kun sillä oli eräänä päivänä kaksi polvea päällekäin. Pisteet eläinlääkärille ja apteekille, kun tuubit olivat valmiina odottamassa - toisin kuin viimeksi, kun odottelin reseptin tuloa hyvän tovin kaupungilla ja jouduin vielä hakemaan puolet tavarasta toisesta apteekista.
Kävely alkaa riittää Helmille, se kaipaisi töihin. Jospa tällä viikolla uskaltautuisin jo selkäänkin. Ei meiltä liikuntaa ole kielletty, mutta en hirveä ratsastaa lääkekuurilla olevalla hevosella, jolla on jalka kipeä. Käytiin kävelemässä lyhyt metsälenkki. Sinne oli taas saatu valot päälle ja pohja oli ihanassa kunnossa. Välillä piti kyllä hieman kahlata, mutta ei ollut yhtään liukasta tai kovaa. Helmi puhisi ja pörisi koko matkan, se käy nyt ihan ylikierroksilla. Ja sen verran sitä ovat vieraatkin nyt sorkkineet, että se on aika varuillaan ihmisten suhteen tavanomaisen yliystävällisyyden sijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti