27.11.2011

Marraskuu 2011


Heikompi esitys
30.11.2011
Nyt ei mennyt niin mukavasti kuin edellinen ratsastuskerta. Helmi säikkyi maneesille mennessä pari kertaa ja säpsyily jäi päälle, eikä se keskittynyt kunnolla. Aloitettiin työskentelemällä ympyrällä, missä hain ulko-ohjan tuen käynnissä. Kun yritin nostaa ravia, Helmi vain totesi: ”Odotas kun ensin pukkaan lavan ulos ja menen mukavasti kieroon – muuten en nosta”. Muutamaan kertaan käytin kannusta (mitä en yleensä joudu tekemään), että hevonen alkoi reagoida pohkeeseen ja päästiin jatkamaan töitä. Tehtiin ympyrällä molempiin suuntiin siirtymiä käynnin ja ravin välillä. Alun ongelmista huolimatta Helmi teki siirtymät ihan hyvin, mutta tahti oli koko ajan tosi kova (kun mamma oli komentanut).

Laukkaamaan siirryttiin estepäätyyn, kun peilipäässä alkoi tunti. Helmi kyttäsi taas ovea ja kun esteitä oli tosi paljon, oli vähän hankalaa löytää tilaa laukata. Mutta joutuipa ainakin suunnittelemaan reitin kunnolla ja pysymään siinä. Otettiin taas ensin oikea laukka ja Helmi nosti sen mukavan voimakkaasti ja laukkasi hyvin. Siirtymä alas ei sujunut nyt yhtä hyvin kuin viimeksi. Yritin toisenkin kerran, mutta ei onnistunut. Vasenkin lähti nyt heti tavallista reippaammin liikkeelle ja tajusin alkaa heti hakea sitä ulko-ohjaa. Työstettiin laukkaa useampi kierros, ei siitä yhtä hyvää tullut kuin oikea, mutta ihan erilaista kuin se oli kaksi kuukautta sitten.

Helmi hienona 
28.11.2011
Maneesilla oli epätavallisen paljon porukkaa ratsastamassa ja menetimme molemmat hermomme. Ensin Helmi säikkyi, säntäili ja hyppi ja minä hermostuin siitä. Olin ihan vähällä hypätä alas selästä ja palata tallille, mutta otin vain uudestaan ja uudestaan käyntiä pitkin ohjin ja odottelin muiden lähtöä.

Kun porukka oli harventunut alettiin taas töihin. Aiheena olivat siirtymät ja aloitettiin tekemällä pysähdyksiä. Kiinnitin taas koko ajan huomiota ulko-ohjan tukeen ja pehmeään sisäohjaan ja pysähdykset onnistuivat ihan kivasti. 

Raviin siirtyminen oli taas hankalaa, kun Helmi olisi halunnut huiskaista turvan ylös ja selän notkolle. Odoteltiin aina rauhassa oikeaa hetkeä, jotta saatiin hyvä, pyöreä siirtymä aikaiseksi. Ihan kuulin ratsastuksenopettajien äänet päässäni: ”Pehmennä sitä sisältä, vielä!”, ”Sisäohja pehmeänä koko siirtymän ajan!” ja ”Sisäpohkeelta ulko-ohjalle!”. Kun tottelin päässä huutavia ääniä, alkoivat siirtymät onnistua.

Myös laukkaan saatiin hyvät siirtymät. Oikea lähti pyörimään aika hyvin, mutta kun edes ajattelin raviin siirtymistä, Helmi jo vaihtoi nelitahtiseen köpötykseen pää ylhäällä. Siispä haettiin uudestaan hyvä laukka ja siitä (ulko-ohjan tuella ja pehmeällä sisäohjalla...) saatiin hyvä siirtymä suoraan raviin, ilman väliaskelia. Vasen laukka ei pyörinyt, joten ensin otettiin lisää vauhtia (ja säikytettiin toinen hevonen) ja jäätiin ympyrälle. Helmi yritti taas mennä kummallisesti sivuttain, joten taas kerran ratsastin sitä ulko-ohjalle ja laukka parani selvästi. Vasemmastakin laukasta saatiin puhdas siirtymä raviin. Pitää alkaa ratsastaa tarkemmin muulloinkin!

Helmi sai uuden riimun, mutta se oli niin hieno, etten raskinut laittaa sitä tarhaan revittäväksi. Tänä syksynähän neiti on palastellut jo kolme riimua, joista viimeisin oli revitty päivässä. Vähän kuitenkin soviteltiin sitä sisällä Helmin kuivatellessa ja Helmi oli niin hienona:

Taivuttelua

26.11.2011
Ulkona oli melkoinen myrsky, tuuli 12 metriä sekunnissa. Olin varma että Helmi on tosi hermostunut, mutta onneksi olin taas väärässä. Otettiin Helmin kanssa työn alle asetus ja taivutus. Ratsastuksenopettaja huomautti viime viikolla, että Helmi ei tukeudu vasempaan ohjaan ja aloin kiinnittää erityishuomiota ulko-ohjan tukeen. Se olikin hankalaa ja aluksi Helmi vain käänsi kaulaansa ohjan mukana.

Aluksi mentiin käynnissä puolikasta maneesia ympäri ja pyöristin päädyt puoliympyröiksi. Toisessa päädyssä asetin Helmiä sisään- ja toisessa ulospäin. Kun tehtävä onnistui käynnissä, otettiin sama ravissa. Kun päädyt sai menemään kohtuullisesti, kiinnitin huomiota suoristukseen, kun siinä tuli aina muutama huonompi askel.

Välikäynnin jälkeen hain taas ulko-ohjan tuen ja mentiin loivaa avotaivutusta pitkällä sivulla. Oikealle se oli tosi hankalaa ja piti tyytyä siihen, että Helmin ulkotakajalka vilkkui muutaman askelen peilistä. Vasemmalle taas Helmi pukkaa lavan ulos ja saan koko ajan siirtää etuosaa takaosan eteen. Ravissa asetin sisään pitkällä sivulla ja nostin siitä laukan. Oikea pyöri taas ihan kivasti, mutta vasen tuntui huonolta.

Jumppasarjaa ja linjaa

24.11.2011

Saatiin juuri ja juuri oma satula estetunnille. Bruno oli kokenut muodonmuutoksen ja pullisteli villaa. Samalla sovitettiin muutamaa koulusatulaa. Toinen oli 15” Bates, joka ei kumma kyllä ollut minulle liian pieni, mutta Helmillä ihan hassun näköinen. Toisen merkkiä en muista, mutta se oli minulle liian suuri. Koulusatulan etsintä jatkuu siis edelleen. Albionin lisäksi voisi kuulemma sopia Stübben Juventus 16-16,5” istuimella.

Tunnilla mentiin aluksi kolmea kahden laukka-askeleen välillä olevaa puomia oikeassa kierroksessa. Helmin kanssa aloitettiin ravissa. Se pelkäsi taas ovipäätyä ja kouhotti ja pomppi. Kun se alkoi rauhoittua, otettiin linjalta keskimmäinen puomi pois ja mentiin sitä laukassa. Muuten Helmi meni hyvin, mutta oven kohdalla se sinkosi aina aika holtittomasti. Välikäynnin jälkeen otettiin sama vasemmassa kierroksessa ja se sujui paremmin.

Hyppyhommat aloitettiin menemällä jumppasarjaa, jossa oli puomi, ristikko, puomi, ristikko. Muutaman kerran jälkeen puomit nostettiin ristikoiksi. Tehtävä oli Helmille tosi vaikea ja se teki hirveitä loikkia ja yritti kiertää esteet. Sain tehdä tosissaan töitä, että se meni edes useimmiten tolppien oikealta puolelta. Ennen suunnan vaihtoa saatiin kävellä aika pitkään ja Helmi kokosi itsensä ja katseli tiiviisti muiden suorituksia. Vasempaan kierrokseen jumppa onnistuikin tosi hyvin.

Seuraavaksi mentiin lävistäjällä linjaa, johon rakennettiin ristikko – yksi laukka – pysty – kaksi laukkaa – okseri. Aluksi siinä oli vain ristikko ja puomit, jotta Helmi sai harjoitella. Helmi innostui tehtävästä ihan hirveästi ja hyppäsi mielissään, imi esteille ja nautiskeli. Jäi hyvä fiilis.

 Ratareeniä

22.11.2011 - 19:41
Olin mennä maneesiin vääntämään, mutta Pikkuneiti oli lähdössä sopivasti radalle juoksemaan, niin lähdettiin Helmin kanssa mukaan. Maastoilusta olikin vierähtänyt jo hetki, joten aikakin oli. Onneksi oli hitunen lunta (ensilumi satoi perjantaina 18.11.), joten radalla näki vähän, muuten olikin ihan pimeää.
Helmillä oli kertynyt virtaa ja se oli varsinkin ensimmäisellä kierroksella ihan pöhkö. Se veuhtoi päätä, pomppi, peitsaili, ryntäili, pelkäsi ja käyttäytyi muutenkin huonosti. Mentiin muutama ravikierros ja sitten käyntiä väliin. Käynnin jälkeen laukkasin vajaan kierroksen, Helmi olisi jatkanut kyllä horisonttiin, jos olisi yhtään löysäillyt. Sitten vielä loppuravit ja pitkät loppukäynnit lyhyen metsälenkin kautta.
Oman satulan pitäisi tulla huomenna.........

Satulaongelma

20.11.2011 - 21:33
Huomasin torstai-iltana Helmiä satuloidessa, että se haukotteli ja liikuskeli. Kun kokeilin selkää, se selvästi aristi ja luimi, eikä joustanut alla kun painelin. Olin pari viikkoa sitten alkanut miettiä satula-asiaa, ja silloin Helmi ei reagoinut selän paineluun mitenkään. Helmi sai pari vapaapäivää, joiden aikana venyteltiin ja pidettiin BoT-patjaa selässä muutama tunti iltaisin. Perjantaina soitin satulasepälle ja tänään hän tuli katsomaan tilannetta.
Aluksi hän totesi vain, että eihän tämä ole edes sama hevonen. Eli ei ihme jos satula ei sovi, kun hevonen on muuttunut tunnistamattomaksi. Selässä oli kuulemma nestettä takakaaren takana, joten satula on painanut. Helmin vinous on muokannut vasemman lavan suuremmaksi, joka sekin näkyi istuvuudessa. Bruno kuitenkin näytti rungoltaan edelleen hyvänmalliselta, vaikka Helmi onkin saanut aavistuksen satulansijaa selkäänsä. Sen keskiosassa oli liian vähän toppausta, jolloin se painui takaa liian matalalle ja liikkui sivuille. Nyt se topataan uudestaan ja katsotaan sitten tilannetta.
Soviteltiin myös muutamaa muuta satulaa. Meille jäi muutamaksi päiväksi käyttöön Pfiffin estesatula, josta Helmi ei tykännyt yhtään. Vaikka se oli rungoltaan hyvän mallinen, se painoi vasenta lapaa ja oikea kierros oli Helmistä tosi inhottava. Annan huomenna vapaapäivän, joten toivottavasti ei tarvis ratsastaa tällä ollenkaan. "Huvikseen" satulaseppä nakkasi Helmin selkään myös järkyttävän kalliin Prestigen koulusatulan ja Helmi rakasti sitä! Satulassa oli lavoille oma tilansa ja Helmi alkoi ravata tyytyväisenä melkoista showravia.Onneksi satula ei sopinut minulle yhtään, joten ei tarvi ostaa sitä...
Samalla tilailin myös koulusatulaa. Saapa nähdä löytyykö mitään, kun satulan pitäisi olla suorahkorunkoinen, leveä, 16-16,5 tuuman istuin, lyhyehköt siivet ja hyvä tila lavoille. Kuulemma Albion Legend voisi olla meille sopiva, mutta tuo istuimen pienuus rajoittaa etsintää melko lailla. Samoin minun budjetti.

"Estetykki"

17.11.2011 - 20:21
Päästiin Helmin kanssa esteryhmään, jossa muutkin pysyivät ristikkojen ja pikkupystyjen tasolla. Aluksi mentiin ravissa linjaa kevyessä istunnassa kahden puomin yli. Helmi oli vähän hämillään ja jännittynyt muista hevosista ja esteistä, joten se vähän sähelsi ja hyppi puomeja. Sitten mentiin laukassa ja taas me hypittiin ja vaihdeltiin laukkoja. Laukka lähti kuitenkin nyt heti aika isona, sillä kun muut menivät linjaa 7-8 askelella, me mentiin kuudella.
Linjalle pystytettiin sitten ristikko ja Helmi hyppäsi heti epäröimättä. Eikä haitannut, vaikka kohta etummainenkin puomi nostettiin ristikoksi ja takimmainen este pystyksi. Sähellystä tuli, mutta yli mentiin. Toiseen suuntaan mennessä oli vähän hankalampaa. En tiedä oliko oma paino taas oikealla, vai häiritsikö toisen esteen takana oleva maneesin seinä, mutta linjalle saatiin mahtumaan noin kahdeksan kiemuraa.
Seuraavaksi linjalta tullessa otettiin ravi ja mentiin kevyessä ravissa "täyskaarto" oikealle ja puomikasan yli. Helmille välimatka oli aika lyhyt, eikä me tahdottu löytää kunnon ravia. Onneksi kohta alkoi onnistua paremmin, kun kasa nostettiin ensin ristikoksi, sitten pystyksi ja kohta siitä kaarrettiin vielä vasemmalle toiselle ristikolle. Taidettiin siis mennä meidän ensimmäinen neljän esteen rata! Toisen ristikon jälkeen piti kaartaa oikealle, Helmi yritti kaksi kertaa vasemmalle ja meinattiin napata yksi johde mukaan. Myös ristikolle lähestyminen oli aika vauhdikas... Mutta ihan viimeinen kerta onnistui tosi hienosti.
Helmillä alkoi taas laukka pyöriä paremmin esteiden johdosta ja se sai myös vähän kehuja hyppytyylistä. Kuulemma etenkin loppupään ravihypyillä tuli kiva pyöreä hyppykaari. Mamma oli taas tyytyväinen ja Helmi oli intoa täynnä, se tosiaan tykkää hypätä.

Raaaauha... hiiiiieeeno tyttö

15.11.2011 - 19:06
Joku oli tänään päästänyt traktorin vapaaksi maneesiin ja Helmi oli vähän järkyttynyt asiasta. Niinpä käveltiin ensin pitkään ja sitten otettiin alkuverkka pääty-ympyröillä, eikä posmitettu edes takaisin. Helmi tuntuikin jo verkassa aika hyvältä. Se alkaa olla tasaisempi edestä ja olen päästänyt sen ravaamaan vähän nopeampaa, joten minusta tahti on tasaisempi. Muistin käännellä taas ulkolapaa ja se auttoi asiaa.
Alkuravien jälkeen käveltiin aika pitkään ja otettiin taas laukkaa kevyessä istunnassa. Nyt meillä oli "vain" toinen pääty omassa käytössä, joten kierrettiin siinä. Oikealle nousi heti myötälaukka ja mentiin 3-4 kierrosta sitä. Loppuun Helmi esitti jonkun espanjalaisen ratsastuskoulun liikkeen, mutta mitäpä tuosta. Vasemmalle se meinasi taas kaatua kaarteissa ja nythän niitä olikin koko ajan. Jossain vaiheessa sain sen kuitenkin suoristettua ja hetken tuntui hyvältä.
Lopuksi ravailtiin kolmikaarista kiemuraa, kahdeksikkoa ja muuta vastaavaa. Helmi oli ihan hyvän tuntoinen ja mamma oli tyytyväinen. Jalkakaan ei tänään reagoinut niin kuin viimeksi. Ajattelin kyllä klipata siitä karvat pois. Ilmeisesti kahden kuukauden pintelöinti vaikutti niin, että haavajalkaan kasvoi kaksi kertaa tuuheammin ja pitempiä karvoja kuin muualle hevoseen. Eli älkää turhaan loimittako kopujanne, se taitaa vaikuttaa juuri päinvastoin kuin luullaan. :-)

Flow

14.11.2011 - 13:02
Eilen saatiin taas vääntää tyhjässä maneesissa. Alkuverkassa menin ensin "lävistäjäkahdeksikkoa", eli tein päätyyn puoliympyrän ja käännyin siitä lävistäjälle ja sama toiseen suuntaan. Lävistäjällä otettiin pätkä temponlisäystä. Helmi teki kiltisti kaiken, mutta harjoitus ei tuntunut tuovan mitään uutta. Mietiskelin sitten hetken käynnissä ja jatkettiin verkkausta kolmikaarisella kiemurauralla. Helmiä sai tukea aika paljon suunnanvaihdoissa ja oikea kierros oli taas hankalamman tuntuinen.
Verkan jälkeen käveltiin pari kertaa koko maneesi ympäri ja otettiin sitten taas reipasta laukkaa. Oikealle tuli yksi väärä nosto, mutta nyt alan ehkä hallita vasemman lavan hieman paremmin (tai ainakin ymmärtää mistä ne väärät laukat tulevat), joten päästiin pian kiertämään maneesia. Mentiin taas kaksi kierrosta oikealle ja sitten kierros pääty-ympyrällä ja istuin siinä alas. Laukka pyöri aika kivasti. Vasemmalle sama juttu, mutta kun istuin alas, laukka ei pyörinyt vieläkään, vaan Helmi jotenkin kaatui sivuttain. En viitsinyt alkaa työstämään enempää, ettei heppa väsy liikaa. Nyt Helmi ei kuitenkaan hionnut laukasta juuri ollenkaan!
Väliin käveltiin taas kunnolla ja otettiin loppuravit. Laukannostoista heränneenä aloin kiinnittää (taas) huomiota ulkolapaan ja suoristin Helmiä ympyrällä. Ja voi hitsit millainen tunne saatiin menoon! Oli aivan ihanaa ratsastaa kun hevonen oli suora, liikkui rennosti ja reippaasti eteen ja tukeutui höyhenenkevyesti kuolaimeen. Mahtavaa että välillä saa tuollaisenkin hetken elää.
Tallilla ei sitten ollutkaan niin kivaa, kun haavajalka tuntui tavallista paksummalta. Se on ollut vähän turvoksissa onnettomuudesta asti ja eläinlääkäri sanoi että se johtuu verenkiertohäiriöstä. Jalka on samanmuotoinen kuin toinenkin etunen, ei ole lämmin tai arka, mutta siinä on nestettä. Pitää seurailla asiaa.

Pääsi yllättämään

12.11.2011 - 16:40
Eilen saatiin mennä ypöyksin maneesissa. Alkuverkassa pyöristin päädyt puoliympyröiksi ja tein sinne pääty-ympyrän, pitkällä sivulla lyhennettiin askelta. Helmi oli tosi rauhallisella tuulella ja lähes tuntiratsun oloinen. Askelta lyhentäessä nosti niskaa ihan kivasti ylös, mutta takapää ei ehkä tullut toivotusti alle.
Muuten ei sitten töpsytelty, vaan välikäynnin jälkeen mentiin reipasta laukkaa koko maneesia ympäri. Aloitettiin oikealle, että saa lopettaa helppoon suuntaan. Helmiä ei paljon tarvinut patistella kovempaan laukkaan. Olin käynyt esittelemässä molemmat pitkien sivujen ovikohdat, sillä niissä on hevosella jos toisellakin otettu sivuloikkia, kun yhtäkkiä pitää mennä ohi. Eka meni hyvin, mutta liukuoven kohdalla Helmi lähti latomaan minkä kavioista irtosi. Kun pidätin, se pomppi pupuhyppyjä ylöspäin. Toinen kierros meni sitten paremmin, kun osasin varautua. Välikäynnin jälkeen laukattiin vasemmalle ja  päästiin liukuoven kohta hyvin, mutta sitten tallin puolen oven kohdalla sama härdelli! Taitaa olla virtaa hevosessa, kun noin viitsii painattaa. Ei se kyllä oikeasti mitään säikähtänyt, kunhan pelleili.
Mentiin siis laukkaa kaksi kierrosta molempiin suuntiin ja Helmi puuskutti ja oli hikinen. Loppuverkassa ravi oli ihan loistavaa ja muoto oikein kivan näköinen, joten ainakin jotain hyötyä tuosta laukkaamisesta oli.
Tänään seurailin Helmiä ja Poniherraa tarhassa ja kaksikolla näytti olevan oikein mukavaa. Ponikin on vasta viisivuotias, joten nämä leikkiä nujuuttavat kuin varsat keskenään. Leikkiin kuului riimuissa roikkumista, pystyyn hyppimistä ja pikku spurtteja. Tosin ponilla oli kyllä melkoinen karvaton läikkä kaulassa, kun Helmi oli roikkunut siinä hampailla kiinni... Tarhaa siivotessa molemmat olivat taas innokkaana mukana kottikärryjä natustelemassa ja edessä seisoessa.

Pakkaskävelyllä

09.11.2011 - 17:48
Yöllä oli pakastunut ja maa oli jäätynyt. Käytiin Helmin kanssa palauttelulenkillä maastossa, suurimmaksi osaksi käyntiä ja yksi lyhkäinen ravipätkä, kun kuskin varpaita nipisteli. Helmi oli taas reipas tyttö, eikä pelännyt traktoreita tai vastaan juoksevaa ravuria, mutta omaa varjoaan se kyllä säikähti ja pomppasi jännehypyn suoraan ylöspäin. Sunnuntaista unohtui kertoa, että maneesissa tuli sähkökatkos kun olin tulossa jo alas selästä, mutta Helmi ei kuitenkaan välittänyt mitään.

Laukkaa

08.11.2011 - 19:35
Tänään oli tarkoitus tehdä vähän puomityöskentelyä ja sellaisella aloitettiinkin. Mentiin aluksi lävistäjällä olevaa kahta puomia ravissa. Helmi olisi mielellään kiihdytellyt, mutta kun torpedoin yritykset, se meni ihan nätisti. Nyt ei ollut ihan paras työskentelypäivä, kun kaikki ympäristön tapahtumat olisivat kiinnostaneet enemmän.
Alkuverkan ja käyntipätkän jälkeen mentiin kolmea laukkapuomia aluksi vasemmassa kierroksessa. Puomit ylittyivät kyllä nätisti, mutta eivät saaneet laukkaa laadukkaammaksi, sellaista rävellystä se taas oli. Oikealle Helmi nosti ensin nätisti laukan, mutta kun jouduin välillä ottamaan raville, se nosti taas väärää laukkaa. Ensimmäisellä kerralla se kai tulee vahingossa oikein, mutta kun Helmi alkaa odottamaan laukannostoa, se pukkaa vasemman lavan ulos ja nostaa helpomman laukan. Minun ulkoavut eivät pidä ja nytkin tuli muutamia vääriä nostoja. Oikean sain nostettua siten, että nostin oikeaa ohjaa kunnolla ylös, niin että Helmi suoristui lavoista, enkä antanut sen pukata itseään mutkalle.
Oikeakin laukka oli huonoa, joten palasin samaan lennättämiseen, mitä tehtiin viime keväänä. Eli paineltiin maneesissa niin että hippulat vinkuivat! (Itse asiassa Helmi ei ole kovin nopea, joten vauhti ei ole kovin hurjaa.) Kun saatiin nopeampi tempo, ihan tunsin, kuinka Helmi vaihtoi takapäällä kunnon laukkaan. Otettiin väliin käyntiä ja sama vasemmalle. Vasemmalle yritin sitten myös ratsastaa hitaampaa laukkaa, mutta ei se vieläkään pyörinyt.
Helmi-parka oli ihan hikinen, vaikka ei me tosiaan otettu montaakaan kierrosta puolikkaan maneesin ympäri. Mutta pitää kai alkaa taas tekemään tuota, että se saisi paremmasta rytmistä kiinni. Kesällähän laukka alkoi olla jo ihan ok.

Asetusta ja siirtymiä

06.11.2011 - 20:53
Kaveri kävi pitämässä tuntia maneesilla. Alkuverkka tehtiin kahdeksikolla, jossa aina välillä otettiin toinenkin ympyrä samaan suuntaan. Helmi oli aika rauhallisella tuulella ja suostui vähän jopa asettumaan jo alkuverkan aikana. Oikea kierros oli jähmeämpi. Minä itse jännitin hartioita ja kevensin miten sattuu. Varsinkin kevennyksen vaihtamisesta kahdeksikon keskellä tuli noottia.
Alkuverkan jälkeen jatkettiin asetus teemalla. Joka toisessa kulmassa asetettiin sisään, joka toisessa ulos ja pitkältä sivulta tehtiin keskiympyrä. Helmi keveni mukavasti vasta-asetuksissa ja se ei tuntunut olevan liian vaikeaa. Mutta itsellä oli ongelmia sen painon kanssa, joka tahtoi taas livahtaa oikealle.
Kun laukka on ollut niin hankalaa, sitä otettiin aika vähän, yksi nosto molempiin suuntiin. Mutta kyllä - myös oikealle ja heti ensimmäisestä nostosta! Oikea laukka oli taas laadukkaampaa kuin vasen, jossa oli jalkoja mahanalus täynnä.
Loppuun harjoiteltiin vielä käynti-ravi siirtymiä, koska meidän siirtymät käyntiin ovat niin töksähtäviä - pitää kai hengittää vähän varovaisemmin, kun Helmihän tekee siirtymän pelkästä uloshengittämisestä. Kulmat otettiin käynnissä, muut osat ravissa ja pitkältä sivulta taas keskiympyrä. Alkoihan siihen tulla vähän pehmeyttäkin. Ravin Helmi kyllä nostaa reippaasti, aluksi se tosin yritti kiemurrella.

Monenlaista

04.11.2011 - 20:58
Käytiin taas Helmin kanssa maastokävelyllä, tosin tällä kertaa ihan kahdestaan. Helmi oli rauhallisella tuulella, vaikka innostuikin kovasti kun näki hiittisuoralla Ravurin ja kipitteli tohkeissaan hyvän aikaa. Maastolenkin alussa kuului metsästä rytinää ja jäätiin molemmat kiinnostuneina katsomaan, että mikähän sieltä mahtaa tulla. Mitään ei näkynyt, mutta varalta lauleskelin oikein kuuluvasti koko lenkin ajan.
Helmillä oli jo eilen kyljissä jälkiä, joita katsoin ensin nokkosrokoksi. Sitä se ei kuitenkaan ollut, joten ajattelin että Poniherran kanssa on rapsuteltu tarhassa. Eilen oli myös oikea takanen vähän lämmin ja tänään oli vasemmassa pieni haava kintereessä ja kummastelin niitäkin. Arvoitus selvisi, kun aioin laittaa Helmin lenkin jälkeen takaisin ulos. Helmillä onkin kiima ja Poniherra luulee olevansa ori! Varmistin vielä sen omistajalta, ja kuulin että Poniherra on ollut miehenpuolikas jo vuodesta 2007. Vein  Helmin sisälle loppuillaksi ja pyysin ponin omistajaa katsomaan aamulla, uskaltaako niitä huomenna pitää yhdessä. Helmilläkin on hokkikengät, joten aika pahaa jälkeä voi saada aikaan - ponilla ei onneksi ole kenkiä.
Ypäjältä saapui iloinen uutinen, kun hevosten lantanäytteet oli tutkittu. Helmillä ei ole mitään matoja, eikä sitä tarvitse nyt sitten madottaa. Vaikka tästä uudesta säännöstä niin purnattiinkin, niin järkevältähän tämä nyt tuntuu, kun eivät ne madot niin yleisiä olekaan, että kaikkia pitäisi lääkitä.

Se oikea laukka...

02.11.2011 - 18:40
Tänään oli maastoilupäivä ja lähdettiin jo aikaisin ratsastamaan ettei pimeä yllätä. Helmi ei ehtinyt kuin vähän maistaa päiväruokiakaan, kun piti jo mennä. Alkumatka meni tosi kivasti, Helmi oli iloinen ja rauhallinen, eikä mikään hermostuttanut sitä (tarhassa riehui hevosia ja traktorikin ajeli takanamme). Käytiin kävelemässä lyhyt maastopätkä ja lähdettiin ravailemaan radalta. Ravissa Helmi olisi halunnut kokeilla ratavauhteja, mutta vaadin sen liikkumaan rauhallisesti.
Alkuravin jälkeen kummasteltiin vähän yhtä tienreunaan jätettyä konetta ja otettiin pätkä käyntiä. Sen jälkeen laukkailtiin reipasta vasenta laukkaa kilometrin verran (kaveri mittasi kerran metsälenkin ja painoin mieleen muutaman maamerkin). Mutta oikea laukkapa ei taas noussutkaan. Yritin nostaa ravista ja käynnistä, myötä- ja vasta-asetuksesta, avotaivutuksesta ja pohkeenväistöstä, mutta ei. Tuli sama ongelma kuin ennen onnettomuutta elokuussa: vaikka olisin saanut Helmin oikeaan asentoon, se vain pukkasi itsensä mukavalle mutkalle ja nosti vasemman. Lopulta sain oikean nostettua tosi jyrkästä pohkeenväistöstä, jonka jälkeen pidin tiukasti vastaan kiemurteluille.
Helmillä ei ole ollut nyt mitään kremppaa jaloissa ja selkääkin olen painellut, joten jotain lihasjumia sillä varmaan on. Tallille on tulossa parikin hierojaa, mutta vasta kuun loppupuolella. Luulen että saan syyttää asiasta itseäni, kun olen yrittänyt alkaa suoristaa istuntaani. Jostain syystä opettajatkaan ei ole motkottaneet asiasta, mutta maneesin peilit kertovat armotta, että minulla on ollut paino ihan oikealla. Siksi Helmikin varmaan elokuussa alkoi punkea sitä oikeaa lapaa ulos. Kun olen nyt suoristanut itseäni, on hevonenkin alkanut kulkea suorempana ja varmaan raukka kipeytynyt siitä. Mutta jospa tämä asia korjautuisi meiltä molemmilta!

Eilinen video


01.11.2011 - 20:36

youtu.be/hapU0Gvt_Qo
Tässä pätkä eilistä ratsastusta. Tietysti siitä paremmasta päästä, eikä niitä viittä väärää laukkaa. :-)
klo Ei kommentteja:

Lokakuu 2011

Vauhdilla eteen

31.10.2011 - 20:48
Käytiin Helmin kanssa oikein pitkä kävely metsässä ja hiittisuoralla ennen maneesiin menoa. Ajattelin että se rentoutuisi ja vetreytyisi mukavasti, mutta... siellä olikin Ravuri. Helmi sikaili niin, että jopa hyppi pystyyn ensimmäisellä kerralla kun ravuri ohitti meidät. Kumman vahva reaktio, vaikka ollaankin Pikkuneidin kanssa käyty maastolenkkejä, eikä neidin vastaantulokaan ole aiheuttanut mitään sydämentykytyksiä.
Maneesilla oli siis jännittynyt, kireä ja armottomasti rynnivä hevonen. Aluksi tein sitten pysähdyksiä, että saisin sitä vähän kuulolle. Ravi oli melkoista kaahotusta, mutta lopulta löytyi parempi tahti ja muoto. Nyt en alkanut tekemään mitään kummempaa, alkuravien jälkeen otettiin taas laukkaa puomilta ja siitä ympyrälle. Laukka oli taas aika köpöä ja tänään ei oikea laukka meinannut nousta. Tai aluksi Helmi nosti sen, mutta sitten se hoksasi, että vasenta on helpompi mennä ja nosti monesti sen. Vaihdoin puomia ja sain huijattua oikean laukan sieltä. Tuosta hevosesta on tulossa pirullisen älykäs!
Loppuravissa vuorottelin ympyrällä korkeampaa ja matalampaa muotoa. Oikeaan kierrokseen oli "korkea" muoto ihan mahdoton, vasempaan Helmi teki tehtävää mieluummin. Minulla oli kerrankin kuvaaja mukana, ja tähänkin laitan linkin heti, kun saan pätkät käsiteltyä.

Toinen maastokävely

29.10.2011 - 09:30
Estetunnin jälkeistä mahdollista jäykkyyttä lievitettiin maastokävelyllä, hyvässä seurassa tietenkin. Molemmat pikkutytöt olivat aika rauhallisissa tunnelmissa, eikä Helmikään viitsinyt säikkyä turhia. Vähän piti tietenkin pörhistellä, kun takana ajoi lanaa vetävä traktori ja toisen kerran tielle oli jätetty Ikean pussi, jonka alla saattoi olla sapelihammastiikeri. Ei niistä koskaan tiedä.
Helmi sai maanantaina uuden fleecepäällysteisen riimun. Väri oli ilmeisesti väärä, kun se oli pitänyt repiä heti ensimmäisenä päivänä turvan päältä.

Pitkästä aikaa tunnilla

27.10.2011 - 20:03
Tänään päästiin lopultakin tunnille ja vieläpä hyppäämään esteitä. Aluksi mentiin Helmin kanssa ympyrää, jossa oli neljä maapuomia. Tärkeää oli pitää tahti ja tähdätä keskelle puomia. Se sujui ihan kivasti. Laukassa jätettiin kaksi puomia välistä, mutta silti se oli tuhottoman vaikeaa. Laukka on toki ollut huonoa muutenkin, mutta nyt vaikutti asiaan vielä se, että piti mennä läheltä Pelottavaa ovea. Puolet ympyrästä meni kohtuullisesti ja päädyn puoli ihan hirveästi säheltäen.
Sitten alettiin tulla maapuomi-ristikolle ravissa, jonka jälkeen jatkettiin myötälaukassa suoraan. Helmi hyppäsi ihan tyytyväisenä, vaikka edellisestä hyppykerrasta on vierähtänyt melkoisesti aikaa. Kun muutaman kerran jälkeen ristikon jälkeen oli ilmestynyt linjalle toinen este, se tuli Helmille kai vähän äkkiä ja se hiljensi, nuuhkaisi ja käveli varovasti yli. Seuraavat kerrat mentiin ihan ok ja laukkakin alkoi pyöriä vähän paremmin.
Viimeisenä tehtävänä mentiin vielä ympyrällä ristikkoa. Sitä lähestyttiin ravissa ja esteen päällä johdettiin oikeaan suuntaan ja tultiin myötälaukassa alas. Helmi hyppäsi yhtään ihmettelemättä ja nosteli oikeita laukkojakin.
Oli aivan ihanaa päästä tunnille ja Helmikin kyllä tykkäsi hypätä. Esteiden pitäisi auttaa laukan paranemiseenkin, joten tätä pitää päästä harrastamaan säännöllisesti.

Kävelyllä kaverin kanssa

25.10.2011 - 19:49
Saatiin tänään kaveri maastoon mukaan ja tallusteltiin yhdessä metsälenkki ja vielä "pikkulenkki" sen päälle. Helmi oli aluksi tosi jännittynyt, mutta rentoutui matkan varrella ja käveli pitkällä, vetävällä askelella. Puin sen päälle heijastinsuojat, -rintaremmin ja -loimen ja näky oli niin komea, että oltiin näytty naapuritaloon asti. Eipä ainakaan luultu hirveksi!

Puomeja

25.10.2011 - 08:57
Sunnuntaina mentiin Helmin kanssa taas maneesissa. Aloin lahjomaan sitä pelottavan oven kohdalla sokerinpaloilla. Aluksi tehtiin muualla maneesissa maasta käsin pysähdys ja peruutus, josta sai sokeria. Sitten tehtiin samaa ovipäädyssä, eikä se enää tuntunutkaan niin pelottavalta.
Alkuverkassa otettiin taas kaarevia uria ja temponvaihteluita. Lopussa Helmi tukeutui jo kivasti kuolaimeen ja venytti eteen-alas. Verkan jälkeen tehtiin pohkeenväistöjä uraa pitkin, mutta se oli tosi vaikeaa etenkin oikealle. Se vasen takajalka ei halua astua rungon alle. Väistöistä lähti kuitenkin hieno ravi (vasemmalle).
Laukka otettiin puomien yli. Aluksi oli tarkoitus tehdä neljän puomin ympyrä, mutta kun valmiina oli kolmen puomin ovaali, se sai kelvata. Ja kylläpä oli vaikeaa! Helmi roiski puomeille miten sattuu, vaihteli ristilaukalle ja sähelsi. Yritin aluksi olla kevyessä istunnassa, mutta paremmin se sitten onnistui kun istuin kunnolla alas auttamaan sitä. Saatiin lopulta hyvät kierrokset molempiin suuntiin, mutta helppoa se ei ollut.
Äidiltä saatu mehiläisvahasta ja pihkasta tehty voide oli ilmeisen tehokasta: se kuroi haavan umpeen vuorokaudessa! Aluksi en uskonut sitä, vaan pintelöin edelleen, mutta maanantaina jätin Helmin ensimmäistä kertaa yöksi ilman pinteliä. Voidetta laitoin kuitenkin edelleen, kun uusi iho on niin herkän näköistä.
Kengittäjä kävi maanantaina ja Helmi sai hokkikengät alle. Kengitysväli venyi tavallista pidemmäksi tallin vaihdon takia, mutta kengät pysyivät jalassa. Kengittäjä kehui Helmin kavioita ja sanoi että niihin on tullut hyvää holvikkuutta ja seuraavien kenkien pitää olla sitten numeroa suuremmat kun kavio kasvaa edelleen. Helmi oli kengityksessä aika kiltisti, se yritti aina tarjota kaikkia jalkoja ylös, kun yhden päästi maahan. Muutaman kerran se yritti nojailla jalkaa alas.

Ja ei pyöri

22.10.2011 - 11:29
Tehtiin eilen samoja harjoituksia kuin edellisellä kerralla, eli avon tapaista pitkällä sivulla ja siitä siirtymä ylöspäin. Välillä saatiin tuolla keinoin aikaiseksi tosi mahtava ravi, mutta laukka ei tahtonut pyöriä kunnolla. Kai siihen tarvii vielä lisää voimaa, että se sujuisi kunnolla.
Ihan hyvin Helmi jaksaa jo tehdä töitä ja ratsastus on venynyt jo yli puoleen tuntiin (+ alku- ja loppukäynnit maasta). Laidunmahakin on lähtenyt ja tarjolla oleva melassikuivattu heinä sopii Helmille ilmeisen hyvin, kun lanta on ollut kerrankin ihan kiinteää. Ensi viikosta hevosten heinäannokset aletaan punnitsemaan tarkkaan, Helmille olen merkannut samat 10,5 kg päivässä mitä se sai viime talvena. Jos se vielä laihtuu, niin määrää saa kyllä nostaakin. Kauraa mene tällä hetkellä vajaa litra aamuin illoin.
Tarhan siivouskin on kivaa, kun pari tötterökorvaa apulaisena:
Niistä vaan on joskus vaikea saada kuvaa - kamerahan voi olla jotain syötävää:

Pyörii

19.10.2011 - 18:14
Käytiin maneesilla ratsimassa. Sinne oli laitettu illan kisoja varten kouluaidat, joten päästiin vähän ihmettelemään niitä, vaikka ratsasteltiinkin toisessa päädyssä. Aidat olivat tietysti "pör". Helmi oli aluksi hermostunut ja ryykäsi minkä pystyi, mutta rauhoittui kun tein siirtymiä ja pyöritin sitä ympyröillä.
Harjoiteltiin tänään "alkeisavoa", joka ei varmasti kestäisi ratsastuksenopettajan katsetta. Tehtiin pitkällä sivulla käyntiympyrä ja jatkettiin siitä taivutuksesta avoa peilejä kohti. Muutaman kerran jälkeen aloin nostaa ravin avoaskelten jälkeen. Aluksi Helmi kiskoi itsensä suoraksi ennen siirtymää, mutta saatiin tehtyä myös muutama siirtymä taivutuksessa. Sitten kokeiltiin samalla tavalla laukannostoa ja se toimi ihan hyvin. Ensimmäiset laukat vasemmalle olivat tosi kökköjä, mutta oikealle laukka lähti heti pyörimään. Vilkuilin peileistä, että se oli kolmitahtista ja näytti ihan kivalta. Kokeiltiin vielä vasemmalle ja nyt sinnekin sujui paremmin.

Pienten joutsenten tanssi

17.10.2011 - 19:18
Tänään oli vuorossa maastoilupäivä, vähemmän rauhallinen sellainen. Helmi kävi alusta asti kierroksilla, kiihdytteli, pomppi ja säpsyi. Nauroin että me mentiin välillä pienten joutsenten tanssia -> Pam pam pam pam paa pa da da pa (ristiaskelilla vasemmalle) pam pam pam pam paa da pa da pa (ristiaskelilla oikealle)... Välillä kaunis hyppy suoraan ylöspäin. Metsäkiekka käytiin kaverin kanssa, mutta se ei rauhoittanut Helmin mieltä yhtään.

Väistää, väistää

16.10.2011 - 09:35
Ratsasteltiin lauantai-illan hiljaisuudessa maneesissa. Aiheena oli nyt pohkeenväistö, niitähän me ei olla juurikaan tehty. Aluksi väistättelin Helmiä maasta käsin raipan kanssa - siinä ei ollut muuta ongelmaa, kuin että Helmi olisi halunnut syödä raipan. Selästä sitten väistettiin uran sisäpuolelta uralle. Yritin miettiä avut tosi tarkkaan: paino, asetus, katse, pohje. Ja Helmihän väisti! Oikealle väistäessä takaosa tahtoi jäädä jälkeen, onko se vasen takanen sitten vähän jäykkä?
Laukka otettiin edelleen samalla mallilla, eli puomilta nosto ja ympyrän jälkeen siirtymä raviin puomilta. Puomi on vielä aika välttämätön, että laukka rullaa edes jotenkin. Nyt se ei meinannut lähteä pyörimään kunnolla, mutta tuli siinä pari hyvääkin pätkää. Kauhean matalaan muotoon Helmi kyllä rullaa itsensä laukassa, mutta ehkä se on tässä vaiheessa parempi niin, kuin pää pystyssä ja selkä notkolla?
Ensi perjantaiksi olen varannut tunnin, joten sittenpä saadaan apua meidän ongelmiin. :)

"Kevyesti, ylös, eteen-alas"

13.10.2011 - 20:12
Yllä mainittuja hokemia toistelin tänään ratsastaessa. Aluksi tehtiin siirtymiä, ensin pysähdyksiä ja sitten käynti-ravi. Helmillä tahtoi olla ajatukset vähän muualla, kun ympärillä tapahtui niin paljon. Alkuverkan jälkeen ratsastin harjoitusravissa ympyrällä. Aluksi asetin ulos ja yritin vähän väistättää Helmiä pienemmälle ympyrälle. Väistätys ei onnistunut kovin hyvin, mutta hevonen sentään tuli hyvälle tuntumalle.
Kun se tuntui edestä niin hyvältä, aloin ajatella oikein kevyellä ohjalla ratsastamista ja työnsin kättä eteen. Samalla ajattelin tempoa hitaammaksi ja etuosaa ylös ja aina välillä saatiinkin mielestäni hyvä askel. Hyvän hetken jälkeen venytettiin eteen-alas.
Laukka otettiin samaan tapaan kuin viimeksi. Se nousi helposti ja saatiin pari hyvää siirtymää raviin puomilla. Laukka itsessään ei ehkä pyörinyt yhtä hyvin kuin toissapäivänä.

Ihana Helmi!

11.10.2011 - 20:14
Lopultakin tuntui että päästiin lähemmäs normaalia työntekoa. Helmi oli kamalan hyvällä tuulella, se tuli portille vastaan vienosti hirnuen (eikä nälissään karjuen) ja oli niin rakastava ja rauhallinen. Se ei säikkynyt kertaakaan, eikä välittänyt yhtään vaikka maneesin toisessa päässä olleet hevoset lähtivät kesken ratsastuksen pois.
Mentiin aluksi meidän tuttua juttua, eli pyöristin maneesin päädyt ja yritin asettaa sisään. Vasen kierros onnistui kohtuullisesti, mutta oikeassa Helmi juoksi avuista läpi.
Alkuverkan jälkeen mentiin kolmikaarista kiemurauraa ja siinäkin tuo oikean kierroksen vaikeus tuli esiin. Oikealle kaartaessa Helmi ei halua asettua, kaatuu lavoille ja kiihdyttää tahtia. Kun lopulta sain hyvän tuntuman, asia helpottui vähän. Aina kun oltiin saatu hyvä pätkä, annoin Helmin venyttää eteen-alas ja vaihdettiin suuntaa isommalla kaarteella.
Laukkaa varten laitoin kaksi puomia ympyrän "päätyihin". Tarkoitus oli nostaa puomilta laukka, mennä yksi ympyrä, ottaa ravi ja vaihtaa puolikkaalla kasilla suuntaa. Helmi innostui puomeista ihan kamalasti, loikki niitä esteinä, sekosi laukoissa ja oli tohkeissaan törmäillä seiniin. Otettiin hetkeksi käyntiin ja kokosin itseni. Kohta saatiinkiin aikaiseksi pari hienoa nostoa, pyöreää laukkaa ja rauhallista menoa. Ja myös oikealle, mikä on ollut nyt hankalampaa.
Kyllä jäi nyt hyvä mieli ja odottava fiilis, tätä kun saisi lisää!

Maastokiekka

09.10.2011 - 19:54
Käytiin kiertämässä kertaalleen maastolenkki. Alkumatka oli vähän pör-pör-pörräystä ja etenkin maneesin nurkalla oli joku näkymätön aave - tyhmä ihminen ei millään tajunnut miksei siitä hevosen mielestä voinut mennä. Ravit ja laukka menivät ihan kivasti, tosin aluksi nekin hieman kiemurrellen. Tuohon lenkkiin menee aikaa ehkä 40 minuuttia, mutta Helmi hikosi jo tuosta.

Ovea tutkimassa

08.10.2011 - 21:43
Aloitin Helmille sulkeiskuurin eilisen hörhöilyn seurauksena. Seisotin sitä aluksi käytävällä irti ja palautin paikalleen joka liikahduksesta. Maneesille marssittiin tiukasti minä edellä ja Helmi siististi takana. Maneesin sisällä tehtiin aluksi maastakäsin harjoituksia turvallisessa kohdassa ja siirryttiin sitten lähemmäksi kammotusovea. Käytiin haistelemassa ja tutkimassa ovea, mutta Helmi jäi silti vakuuttuneeksi, että siinä on jotain kummallista.
Juoksutin Helmiä vähän aikaa liinassa ja se tahtoi vetää pois päin ovelta etenkin laukassa, mutta loppuravissa ympyrä pysyi jo paremmin. Laukka oli aluksi taas tosi kömpelön näköistä, mutta parani ja oli ihan kolmitahtista kun Helmi oli irroitellut vähän aikaa. Tallille palattiin taas tiukassa jonossa. Haava on nyt ihan pienen pieni, pitäisi muistaa ottaa siitä kuva kauhujen galleriaan.

Tänään näin

07.10.2011 - 21:04
Melkoinen myrsky on raivonnut koko päivän. Aluksi meinasin jättää ratsastuksen väliin, mutta sitten tuumasin, että kun kerran maneesi on, niin mitäpä pienestä myrskystä. Päädyttiin ratsastelemaan ympyrällä, koska toisessa päädyssä oli tunti ja Helmi pelkäsi toisen päädyn ovea - huoh.
Yritin ratsastaa niiden Carden oppien mukaan, mutta hevonen vain pälyili, sätkyi, painoi kädelle ja rynni eteenpäin. Ei siis ollut yhtään kivaa ja mikään ei onnistunut. Ratsastusaikakin venyi puoleen tuntiin (+ maasta kävelyt maneesille ja tallille), kun piti vääntää ja vääntää. Jospa ensi kerralla sitten paremmin - ainakin olen onnellinen siitä, että saa taas ratsastaa!
Ponin kanssa oli ilmeisesti eilen otettu vähän matsia ja kaverilla oli karvat lähteneet kaulasta ja Helmiltä jalasta.

Maastonautiskelua

05.10.2011 - 20:49
Maneesilla pyörivät eversti Carden valmennukset ja kenttäkin oli autojen valtaama, joten lähdimme maastoilemaan. Olisin toivonut maastoseuraa ensimmäiselle reissulle, mutta kun sitä ei ollut tarjolla, lähdettiin Helmin kanssa kaksin. Uudessa paikassa on hevosille pyhitetty 3,5 kilometrin mittainen hiekkapohjainen lenkki. Ai että oli mukavaa mennä siinä! Kun Helmi pääsi yli alkujännityksestään, se kulki korvat hörössä ja rennolla askeleella. Otettiin pari ravipätkää ja yksi laukkaakin. Helmi hikosi vähän, kunto on kyllä melko heikko saikun jälkeen.
Tänään Helmi sai olla koko päivän ulkona Poniherran kanssa ja parivaljakolla oli ilmeisesti ihan rauhallinen päivä. Vähän siellä vaihdettiin rapsutuksiakin, mutta mitään bestiksiä nämä kaksi eivät ainakaan vielä ole.
Olin molempina päivinä katsomassa ja kuuntelemassa Carden opetusta. Mitään maata mullistavaa siellä ei kyllä tullut, mutta jotain uutta ajateltavaa kuitenkin. Mieleen jäi se, että hevosta ei saa ratsastaa pitkiä pätkiä samassa muodossa, askellajissa ja tahdissa, vaan ratsastuksen on oltava yhteistä leikkiä ja vaihtelevaa. Jo yhden kierroksen aikana pitää vaihtaa muotoa ja tempoa. Suomalaisesta opetuksesta poikkesi mielestäni se, että hän halusi että hevosia ratsastetaan hitaassa tahdissa, jonka myötä kokoaminen on mahdollista. Meillä myös ehkä on sellainen tiukka asenne, että hevonen tulee hyvään muotoon pelkästään ratsastamalla takaosaa alle - nyt tehtiin paljon muodon vaihteluita edestä, vaikka takaosan aktiivisuutta tietysti myös haettiin.

Rauhallista

03.10.2011 - 22:00
Helmin kohtaaminen Poniherran kanssa sujui eilen ihan hyvin. Kyllä se vähän väistätteli ponia, mutta mitään tappeluita ei tullut. Tänään Helmi tarhasi vielä yksin, mutta huomenna ne kai jo laitetaan koko päiväksi yhteen. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.

Tänään kävin taas heti aamulla hoitamassa haavan, joka on taas vähän kutistunut, mutta toisaalta liikalihaa oli pullahtanut  "nokareeksi" ulospäin. Päivälläkin käväisin tallilla ja Helmi oli rauhassa tarhassa. Tänään se ei enää juossut tai huutanut yhtään. Illalla käytiin maneesissa ratsastamassa ja Helmi käyttäytyi jo rauhallisemmin. Se ei pomppinut yhtään, mutta tuijotteli kovasti muita hevosia ja kuunteli tarkkaan ääniä ja jouduin koko ajan huomauttamaan siitä. Laukka alkoi nyt yhtäkkiä pyöriä oikealle paremmin, mutta vasen tuntui köpöltä.

Kolmanteen kotiin

02.10.2011 - 10:19
Helmi vaihtoi eilen tallia toisen kerran elämässään. Se asuu nyt 12 hevosen tallissa, joka on näppärästi työmatkani varrella ja kymmenen minuutin kävelymatkan päässä maneesista.
Lauantai sujui oikein mukavasti. Kaikkea piti tosin varoa ja pysähtyä kynnysten, karsinan, pesupaikan ym. eteen, ettei vahingossa tipahda Kiinaan. Helmi oli kuitenkin kohtuullisen rauhallinen uudessa tallissa ja kävimme ratsastamassa tutulla maneesilla. Maneesilla se aluksi riekkui narun päässä ja teki joitain loikkia kun olin selässä, mutta hyviäkin pätkiä tuli. Laukka on edelleen tosi huonoa, mutta ravi sujui alun sähellyksen jälkeen ihan hyvin. Ratsastuksen jälkeen pesin haavat ja Helmi jäi karsinaan yöksi. Olin sen seurana pitkään, mutta heppa oli ihan rauhallinen ja tutkiskeli vain uteliaana ympäristöä, toinen sierain kaltereiden välistä tungettuna.
Aamulla Helmi meni yksin tarhaan ja juoksi ja huusi ensimmäiset 15 minuuttia taukoamatta. Sitten menin itse sen kaveriksi ja se rauhoittui rapsuteltavaksi. Puolitoista tuntia rapsuteltuani jätin sen yksin (muiden hevosten ympäröimänä) ja menen illemmalla uudestaan. Tarkoitus olisi kokeilla sitä tarhakaveriksi yhdelle ponille.
klo Ei kommentteja:

Syyskuu 2011

Eilen

29.09.2011 - 21:23
Kävin eilen ratsastamassa kentällä. Helmi ei ollut nyt yhtä keskittynyt kuin parilla edellisellä kerralla, vaan yritti kuikuilla jotakin. Ratsastin sitten siirtymiä nopeassa tahdissa ja lopulta pakotin sen ulos tuijottelun sijaan asettumaan sisälle, jonka jälkeen työnteko alkoi onnistua. Nyt Helmi oli satuttanut vielä vasemman takasenkin, mutta vaikka se lepuuttikin jalkaa, reikä näytti olevan vain pintahaava.

Irvistää vielä vähän

27.09.2011 - 20:47

Hankalaa laukkaa

26.09.2011 - 20:45
Toisena päivänä peräkkäin kentällä - ilo irti elämästä! Tehtiin sama alkuverkka kuin eilen, eli siirtymiä. Helmi oli ihan kivasti kuulolla, vain yksi kulma oli hankala, kun piti vähän tuijotella. Yritin alkaa vähän taivuttamaan sitä kaarteissa, mutta jäykkää oli. Lopulta se alkoi asettua ja välillä tuntui oikein kivalta. Samaa vinoutta sillä on kuin ennen saikkuakin, eli takaosa liiraa vasemmalle ja oikea lapa ulos. Satulakin keikahtaa vinoon, jos se vänkää itsensä banaaniksi. Laukat oli etenkin oikealle tosi vaikean tuntoisia ja ensimmäisessä laukassa Helmi ilmeisesti vaihteli takapäätä parin askelen välein ristilaukaksi ja takaisin. Mutta kyllä se taas ajan ja reenin kanssa alkaa luistamaan! Tallilla oli puhetta hierojan tilaamisesta, sekin voisi auttaa asiaa.

No nyt jopa vähän onnistui!

25.09.2011 - 20:43
Jälleen ratsimassa kentällä, pitää ottaa kaikki irti kun hevosella pääsee ja maa ei ole vielä jäässä. Helmi oli alusta asti edellisiä ratsastuksia rauhallisemmassa mielentilassa, eikä saanut yhtään sätkykohtausta koko aikana. Aluksi tehtiin pysähdyksiä ja siitä siirryttiin kevyt ravi-käynti -siirtymiin. Yritin pitää Helmiä koko ajan pää ylhäällä ja se tuntuikin pysyvän aika hyvin takaosan päällä - sen verran kuin se osaa. Ravi onnistui tosiaan ihan kivasti ja aika makea muotokin löytyi välillä. Sitten otettiin muutama kierros laukkaa molempiin suuntiin. Aluksi laukka tuntui tosi jähmeältä ja vaivalloiselta, mutta kun löysin ulko-ohjan, laatu parani.
Haava on nyt aika pieni, pitäisi saada taas kuva otetuksi. Mutta joku uusi vamma Helmille oli tullut samaan jalkaan laitumella ollessa. Haavan alapuolella oli kova ja kipeä patti, mutta ei se ontunut jalkaa. Melkoinen tälli siihen on tullut ottaen huomioon, että siinä kohdassa oli Helmin "paketti", eli pumpulia, tavallinen pinteli, pintelipatja, villapinteli ja fleecepinteli. Päätin kuitenkin, että se ei nyt saa olla mitään...

Meillä mikään onnistu.

23.09.2011 - 20:37
Kävin tänään juoksuttamassa Helmiä. Kenttä oli tosi märkä ja oli vähän vaikeaa löytää paikkaa missä pyöriä, mutta Helmi meni sitten sieltä mistä halusi. Suurimmaksi osaksi se jolkotteli ihan näppärästi narun päässä, eikä sitä tänään pelottaneet puskat ollenkaan. Mutta pieni äksidentti saatiin taas aikaiseksi, kun Helmi astui pintelin päälle, joka aukesi ja juuttui tietysti kengän ja kavion väliin. Ihan niin kuin en olisi viimeisen viiden viikon aikana käärinyt arviolta 150 pinteliä, enkä näköjään vieläkään osaa.

Pölhö-Iita

22.09.2011 - 21:00
Ratsastelin Helmillä kentällä ja pikkuneiti esitteli typeryyksiään alusta loppuun asti. Alkukäynneissä se teki mahdollisesti hyppyjä suoraan ylöspäin - en nimittäin ole varma pukitteliko se vai hyppikö pystyyn, mutta ylös mentiin ja reilusti. Talon sivu oli taas mahdottoman pelottava ja siitä piti juosta kamalan lujaa ohi. Toisella sivulla oli lätäkkö, josta piti laukata yli. Juu, oli tosi kivaa.

Jälleen klinikalla

21.09.2011 - 19:56
Käytiin tänään klinikalla tsekkauttamassa monta asiaa. Haavajalka tuntui eläinlääkäristä oikein hyvältä, vaikka olikin vähän turvonnut. Haava oli kuitenkin enää ihossa ja hänestä jalka tulee paranemaan hyvin. Hän olisi halunnut silpaista liikalihaa irti, mutta minä halusin mieluummin jatkaa samaan malliin, onhan tässä jo tultu pitkälle. Helmiä sai alkaa liikuttamaan puoli tuntia kerrallaan samaan tyyliin kuin menin maanantaina. Pinteleitä piti edelleen käyttää, ettei haavaan mene likaa ja toisaalta liikaliha pysyy aisoissa.
Klinikalla huomasin, että viereiseen jalkaan oli tullut luuliika säären sisäsyrjälle, varmaan sekin oli kopsahtanut siinä kaatumisessa. Sekin katsottiin ja tunnusteltiin ja paikka oli sellainen, ettei se haittaa jänteitä tai muutakaan. Luu tuntui hyvältä, joskin saa saattaa edelleen suurentua. Siinä ei saanut nyt pitää kiristäviä suojia.
Samalla kysyin siitä, kun Helmillä on ollut etusissa nestettä vuohisen ulkosyrjillä. Ne eivät ole oikeastaan lähteneet nytkään, vaikka hevonen on lähinnä seissyt yli kuukauden. Niitä piti seurailla ja yrittää saada ratsastettua hevosen painoa takajaloille. Painonpudotuskaan ei tietenkään haittaisi ja niitä saa kylmäillä jos haluaa.
Sitten vielä katsottiin korvan sarkoidi, kun se oli taas kesän aikana kasvanut. Päädyttiin siihen, että kokeilen siihen vielä Xterraa ja jos se auta, niin sitten katsotaan vaihtoehtoja. Niitä ovat sarkoidin alle pistettävä tuberkuloosirokote, Liverpoolissa mittatilauksena tehty aine tai leikkaus. Kyllä meillä riittää huolia, johan näitä on tullut muutaman hevosiän verran.
Lopuksi vielä raspattiin hampaat. Maitohampaat olivat nyt vaihtuneet, tosin yhdestä oli jäänyt pala muiden väliin. Sen pitäisi irrota kun pysyvät hampaat kasvavat, tai sitten se poistetaan seuraavassa raspauksessa. Taas toivon, että seuraava klinikkareissu sisältää vain ja ainoastaan hampaiden raspauksen ja rokotuksen. Pliis!

Pörhellystä

19.09.2011 - 21:08
Päätin ratsastaa Helmillä "ihan oikeasti", kun haava näyttää jo ihan hyvältä ja olisihan se kiva tietää ennen klinikalle menoa, että ontuuko se. Niinpä otettiin ensimmäistä kertaa kuukauteen satula hyllyltä ja mentiin kentälle puoleksi tunniksi. Ravailtiin kymmenen minuuttia, josta 0 minuuttia oli tahdikasta rauhallista ravia. Loput oli ryntäilyä, sinkoilua, ohjalle painamista, lapa edellä kaahaamista, ympyrällä kanttaamista, ympärille tuijottelua, säikkymistä ja turhanpäiväistä hösellystä. Helmi hikosi korvia myöten ja kävi loppukäynnissäkin niin kuumana, että sain kolmesti pysäyttää sen päin aitaa. Helmi jäi nyt ilman yöpinteliä karsinaan, jännä nähdä miltä haava näyttää aamulla...

Kuvatus

18.09.2011 - 10:45

Hidasta mutta näkyvää

14.09.2011 - 20:32
Pientä edistystä on alkanut tapahtua ja haava on pienentynyt vähän. Viime päivät olen aamuisin pessyt haavan, laittanut tuhkaa ja käärinyt jalan pakettiin. Illalla ollaan köpötelty ilman pinteleitä pikku lenkki maastossa tai kentällä, selästä tai narun päästä. Sitten taas vesipesu, mahdollisesti Betadine ja yöksi taas pinteli. Aioin jo jättää pintelöinnin pois, mutta en uskaltanut uhmata kohtaloa - meidän tuurilla saataisiin kuitenkin vielä mahtava tulehdus aikaan. Tässä tuhkainen kuva:

Kuvia

11.09.2011 - 20:43
Sain ulkona räpsittyä pari vähän tarkempaa kuvaa. Haavassa on vielä tuhkaa ja muuta möhnää, kun kävimme köpöttelemässä ennen puhdistusta.

Suolaa haavoihin

10.09.2011 - 21:31
Kun soitin klinikalle, siellä ei nyt suositeltukaan liikalihan poistoa kirurgisesti. Aikakin me saatiin vasta parin viikon päähän, joten siihen asti mennään kotikonstein. Meille nimittäin suositeltiin vanhan kansan keinoa, jossa liikalihaan laitetaan koivuntuhkaa ja hieman suolaa! Ei tässä muukaan auta kuin kokeilla, mutta ei se kyllä ainakaan vielä ole auttanut. Alkaa jo vähän masentaa tämä tilanne, kun kolme viikkoa on jo takana, eikä mitään valoa ole näkyvissä.

Edistystä ja takapakkia

07.09.2011 - 21:40
Helmi on vietellyt päivät rattoisasti kavereiden kanssa laiduntaen. Haava on toistaiseksi pysynyt kuivana hurjan toppaamisen takia, mutta säätkin ovat nyt suosineet. Huomiselle on luvattu sadetta, joten voi olla että tarhailu kutsuu taas. Yöt se viettää mielellään ja rauhallisesti sisällä; nukkuu makuulla eikä ramppaa karsinassa.
Haava on mennyt huonommaksi sillä tavalla, että liikaliha on nyt yhtäkkiä pullahtanut yli "laillisen määrän". Pitää huomenna soitella klinikalle ja varata aika sen poistoon. Positiivista on se, että haavan reunat ovat ehkä hieman lähentyneet toisiaan.
Nämäkään kuvat eivät sovi herkemmille:

Samassa pisteessä

05.09.2011 - 06:51
Helmi oli eilen päivän laitumella ja sinne vein sen tänä aamunakin. Ajattelin eilen, ettei se vapaudestaan riemastuneena enää illalla antaisi kiinni, mutta heppa hölköttelikin vastaan ja oli tyytyväinen kun pääsi kuivaan, pehmeään karsinaan nukkumaan, juomaan omasta kiposta ja syömään valmiita ruokia. Helmiä ei yhtään vaivaa olla yksin tallissa. Olen kerännyt Helmille joka päivä tuoretta ruohoa, että sen pystyy laittamaan laitumelle, mutta säikähdin sen saaneen kaasuähkyn päivän aikana. Helmi nimittäin röyhtäili?! Ilmeisesti se oli ahminut niin paljon, että tuli jo yli. Onneksi se oli kuitenkin aamullakin ihan kunnossa.
Olen sumuttanut nyt Cothivetia haavan lisäksi haavatuppoon ja liikaliha ei ole vielä kasvanut yli. Toisaalta reunatkaan eivät ole menneet lähemmäksi toisiaan.

Liikaa lihaa?

01.09.2011 - 20:57
Haava on kasvanut nyt täyteen liikalihaa ja menee jo kohta varmaan yli. Se tietää sitten klinikkareissua ja kudosta pitää höylätä pois... Olen laittanut haavaan nyt Cothivetia, jonka pitäisi estää liikalihan kasvua. Muuten haava on ollut nyt aika siistin näköinen, vaikka näyttääkin kuvassa tosi ällöltä ja on vielä tuossa vaiheessa puhdistamatta. Helmi sai viimeiset sulfat aamulla ja nyt odotan jännittyneenä, että pysyykö tulehdus poissa. Tänään oli sateinen ilma, mutta jalan kääreet olivat pitäneet haavan kuivana. Kerroksia olikin aika monta: haavalappu, pumpuli, pintelipatja, joustopintelit (ylhäältä alas tarvitaan kaksi) ja fleecepinteli.
klo Ei kommentteja:

Elokuu 2011

 Samaa

31.08.2011 - 17:26
Helmi sai olla taas koko eilisen päivän ulkona, mutta tänään vein sen vasta päivällä pihalle, kun aamulla sateli vettä. Vointi on pysynyt aika samana, tosin lämpö oli eilen vähän kohonnut ja oli 38. Toivottavasti sieltä ei ole vielä pahempi tulehdus pukkaamassa päälle. Haava on nyt aika lailla täyttynyt liikalihalla, mutta nahan reunat eivät minusta ole vieläkään juuri lähentyneet toisiaan. Eli kyllä tämä prosessi vie aikaa.

Puolipäivätarhaus

28.08.2011 - 21:16
Vein tänään Helmin päiväkäynnilläni tarhaan. Ne näyttivät kuivahtaneen sateiden jälkeen vähän, joten toivoin haavan pysyvän kuivana siellä laidunta paremmin. Pakkasin taas normaalin haavasiteen päälle kaksi pintelipatjaa ja pinteliä vuohiskuoppaan asti ja tällä kertaa se riittikin. Helmi meni iloisena ulos, eikä huudellut tai juossut yhtään, alkoi vain rauhassa syödä kesän aikana kasvaneita kasveja.
Niin tottunut se raukka on jo sisälläoloon, että illalla kahdeksan aikaan oli kiire sisälle ja Helmi tuli portille odottamaan ja hirnumaan. Sen piti päästä sisälle pissalle, juomaan ja syömään herkullisia lääkkeitä... Ihan tyytyväisenä se sitten jäi yksin karsinaan syömään kun lähdin. Viime yönä se oli ollut karsinan sotkuisuudesta päätellen tavallista levottomampi, kun Shettis oli sen kanssa tallissa.

Näillä meillä pärjäillään

27.08.2011 - 15:55
Jos et ole vielä joutunut hoitamaan hevosen isompia haavoja, niin tässä pieniä vinkkejä siihen, mitä varustearkusta kannattaa löytyä. Kun tilanne on päällä, ei ehdi lähteä apteekkiin ostoksille tai nettiin oppia hakemaan.
1. Käsidesiä omien tassujen puhdistukseen ennen haavaan koskemista.
2. Laimennettua Betadinea haavan puhdistamiseen.
3. Mesoft-kuitutaitoksia, joista ei irtoa höytyviä. Kertapakkauksessa on viisi lappua, joiden päälle lorautan Betadinea. Taputtelen haavaa nipun ylimmällä ja nakkaan aina lapun kerrallaan pois.
4. Animalintex -pumpulipatja on ollut hyvä haavaa vasten. Patjasta saa leikattua sopivan kokoisen palasen eikä pinta tartu kiinni!
5. Edellisen päälle ja koko vuohisen ympärille kietaisen vanulevyä. Koko höskä pysyy paremmin paikoillaan, ja jos ei pysy niin ainakin haavan päälle valuva osa on kohtuullisen puhdas.
6. Pinteleitä saa olla varastossa paljon. Kun hevonen seisoo karsinassa, on pintelissä aina purua ja muuta töhkää ja niitä saa pestä joka käytön jälkeen.
7. Laastariteipillä on kätevä laittaa pinteli kiinni. Jos jalka turpoaa, itsensä ympärille kääritty pintelinpää kiristää ja jättää melko ikävän jäljen jalkaan.
8. Kuumemittarilla seuraillaan päivittäin hevosen lämpöä, kun tulehduksen vaara on iso.
9. Sakset ovat ihan välttämättömät teippien ja patjojen leikkaamiseen ja niitä kannattaa desinfioida välillä.
10. Kaikki tehdyt toimenpiteet kellonaikoineen kannattaa kirjata ylös. Laita ylös myös lääkkeiden nimet, annettu määrä ja miltä haavaa näyttää ja tuntuu. Seuraavana päivänä niitä ei muista.

Viikko äksidentistä

26.08.2011 - 21:24
Hoidossa ei ainakaan vielä loppua näy. Helmi oli aamulla vaisun oloinen, haava punainen ja sääri vähän turvoksissa. Koska viikonloppu oli taas tulossa, en jäänyt odottelemaan vaan soitin klinikalle ja sain Helmille Oriprim-kuurin (eli sulfaa). Jälleen puhdistin Raahen molemmat apteekit lääkkeistä, tuli ihan viime kesä mieleen. Helmihän oli raapaissut jalkansa viime vuoden elokuun lopulla johonkin ja sillä oli "kaksi polvea" päällekkäin. Päivällä annoin tuon jauheen, jonka Helmi onneksi söi ihan mielissään. Illalla käytiin ensin kävelyllä ja sitten puhdistin ja käärin haavan.

No höh

25.08.2011 - 19:10
Laitoin Helmin aamulla ulos ja käärin jalkaan kolme pinteliä ja kaksi pintelipatjaa, mutta jalka oli silti märkä kun otin sen sisälle. Haava taitaa olla niin alhaalla, että vesi nousee vuohiseen asti kääreitä myöten. Ehkä laitan sen huomenna vain iltapäiväksi ulos, säälittää pitää sitä sisällä.

Vielä sisällä

24.08.2011 - 20:47
Helmi oli vielä tämän päivän sisällä, mutta ehkä uskallan laittaa sen jo huomenna ulos. Kyllä sillä selvästi jo keittää yksin oleminen. Aamulla annoin taas kipulääkkeen ja putsasin haavan. Jalka oli iltaa enemmän turvoksissa. Päivällä jouduin puhdistamaan ja sitomaan haavan uudelleen, kun haavaa vasten oleva lappu oli tipahtanut pintelin alta. Varmaan turvotus oli laskenut ja side löystynyt. Lämpöä oli 37,8 astetta. Illalla pistettiin tällä erää viimeinen penisilliini ja pääsin toimimaan kiinnipitäjänä. Helmi on tähän mennessä veuhtonut koko toimituksen ajan, mutta nyt tajusin rauhoittelun sijaan komentaa sitä ja kappas, heppa seisoi hiljaa paikallaan. Nyt menivät myös viimeiset kipulääkkeet, joten nyt pitäisi olla ihan desinfiointiaineen varassa...
 

Kotikuuria

23.08.2011 - 21:22
Aamulla kävin taas antamassa Helmille kipulääkkeen ja putsasin haavan. Päivällä pistin ihan omin tärisevin kätösin kaksi annosta penisilliiniä sen kaulaan - kyllä hirvitti. Illalla kävimme 20 minuutin kävelyllä ja kyllä oli hevosella vetävä askel sisälläolon jälkeen. Helmi käyttäytyi kuitenkin hienosti ja nautti selvästi liikkumisesta. Sitten annoin taas kipulääkkeen ja puhdistin haavan. Jalan turvotus oli nyt laskenut ja sääri tuntui aika normaalilta, muutos eiliseen on iso. Haava oli kuitenkin nyt märkinyt vähän, mutta kai me se kestetään. Lämpö oli laskenut vähän ja oli nyt 37,9 (lenkin jälkeen, kun en tajunnut mitata ennen sitä).

Klinikan vakiasiakkaat

22.08.2011 - 21:00
Aloitin aamun tallikäynnillä, annoin Helmille kipulääkkeen, puhdistin haavan ja paketoin sen liimapintelillä, muovilla ja toisella pintelillä. Helmi sai mennä ulos, joten siksi triplapaketti. Puolen päivän aikaan sain kiinni meidän eläinlääkärin ja kysyin mitäs nyt tehdään, kun jalassa on edelleen turvotusta. Ohje oli mennä klinikalle, joten aloin soittelemaan sinne päin. Aluksi meille tarjottiin aikaa torstaina, mutta sain lopulta ajan samalle päivälle, joten lähdettiin suoraan sinne.
Aluksi Helmi rauhoitettiin ja haavoista (myös vasemmasta polvesta ja oikean polven takaa) ajeltiin karvat pois. Vuohisniveleen pistettiin natriumkloridia ja katsottiin tuleeko se nivelestä läpi. Ei tullut. Sitten otettiin nivelnestenäyte ja minulle sanottiin kalmankolealla äänellä, että siinä on verta. Näyte laitettiin heti analysoitavaksi, jotta tiedetään onko siinä tulehdus - mikä olisi tosi huono juttu - vai johtuuko veri iskusta - mikä olisi paras mahdollinen tilanne.
Koska oltiin tuupattu ylimääräiseksi klinikalle, saatiin aina odotella pitkiä välejä. Seuraavaksi eläinlääkäri ultrasi nivelen ja puisteli päätään, koska haava ulottui ihan niveleen saakka. Samalla tuli kuitenkin tulehdusanalyysi ja sen arvot olivat hyvät ja nivel näyttäisi säästyneen!
Haava päätettiin jättää auki ja parantumaan sisältä ulospäin. Kun kysyin olisiko sen voinut tikata silloin perjantaina, ei eläinlääkäri olisi tehnyt sitä silloinkaan, koska haava ei ole viiltomainen vaan pyöreä. Nyt riesaksi voi tulla liikaliha, jota pitää käydä höyläämässä pois, jos se kasvaa liian suureksi.
Hoito-ohjeena oli jatkaa penisilliinikuuria vielä tiistaina ja keskiviikkona (ell pisti tämän päivän annoksen). Kipulääkettä jatketaan kuuri loppuun ja haetaan uusi, jos Helmi vaikuttaa kipeältä. Haava pidetään puhtaana ja kuivana ja paketoidaan hyvin. Ohjeen mukaan Helmin pitäisi olla sisällä kunnes haava on parantunut, mutta jospa pari päivää riittäisi. Pitää keksiä niin hyvä pintelöintikeino, että se haava pysyisi kuivana. Tämänpäiväinen pakettini ei ollut pitänyt vettä. Lisäksi pitää mitata kuume päivittäin ja tsekata kävelyillä, että ontuuko se.

Kolmas päivä

21.08.2011 - 21:50
Tänään haavanhoito jatkui. Kävin aamulla antamassa Helmille kipulääkkeen ja pesin haavan. Jalka oli edelleen turvonnut polveen asti, mutta Helmi oli virkeänä ja söi. Kävimme syömässä ruohoa ulkona ja viihdytin sitä muutenkin. Sain kaverin antamaan penisilliinipistoksen, mistä Helmi ei edelleenkään pitänyt. Illalla tulin uudelleen tallille ja tein samat hommat kuin aamulla. Turvotus tuntui vähentyneen hieman, enkä huomannut Helmin ontuvan kun käytiin kävelyllä ja syömässä laitumella.

Tapaturma

20.08.2011 - 21:36
Takana on melkoiset kaksi päivää. Käytiin eilen Helmin kanssa maastossa ja oli oikein kiva reissu. Tiet oli sateen jäljiltä vähän pehmeämmät, niin päästiin ravaamaan ja laukkaamaan. Mutta kun tultiin loppukäyntiä kotiinpäin ja oltiin jo talon kohdalla, Helmi meni nurin. Se jotenkin kompastui ja kaatui polvilleen, siitä turvalleen ja sitten vasemmalle kyljelle. En pudonnut selästä, vaan jäin vähän alle siinä keikauksessa.
Talutin sitten Helmin kotiin ja aloin suihkutella pesarilla sen haavoja. Pienempiä haavoja ja raappeumia oli turvassa, kuonossa, vasemman silmän päällä ja vasemmassa etupolvessa. Mutta oikean etujalan vuohisessa oli niin syvä haava, että näin ja tunsin luun siitä reiästä.
Tietysti mulla oli juuri sinä päivänä jäänyt puhelin kotiin ja juoksin sisälle lainaamaan kännykkää. Seuraavat 1,5 tuntia soittelin eläinlääkäreille ja klinikoille. Ensimmäisenä sain kiinni oman asuinkuntani eläinlääkärin, joka antoi päivystäjän numeron. Päivystäjä oli kuitenkin ihan toisella suunnalla ja hänestä haava vaati klinikkahoitoa. Sitten pääsin läpi Oulun klinikalle, mutta he olivat juuri sulkemassa, eikä kukaan lääkäri suostunut jäämään tikkaamaan. Soitin Ylivieskaan, mutta puhelinvastaaja kertoi klinikan olevan seuraavan kerran auki vasta 23. päivä.
Seuraavaksi viestiini vastasi Helmin tallin kunnaneläinlääkäri, joka oli tietysti kiireinen ja toisella suunnalla. Ja hänkin käski mennä klinikalle, koska haavalle ei voi mitään kotona. Yritin soitella Laukaan klinikalle, mutta sieltä ei vastattu. Neljäs tavoittamani kunnaneläinlääkäri oli Kuusamossa ja käski soittaa sille kolmannelle vielä. Hän suostuikin sitten tulemaan, kun muuta vaihtoehtoa ei enää ollut ja sanoi että menee pari tuntia.
Helmi seisoi karsinassaan haava letkutettuna, desinfioituna ja käärittynä ja minä istuin tallin lattialla odottamassa satulahuovan ja romaanin päällä ja enkkuvilttiin kääriytyneenä. Viisi tuntia. Nurinmeno tapahtui kolmen aikaan iltapäivällä ja eläinlääkäri saapui paikalle puoli kymmeneltä illalla.
Haava olisi tosiaan vaatinut tikkaamista, mutta siihen olisi tarvittu klinikkaolosuhteet. Nyt se piti jättää auki parantumaan, minkä pitäisi onnistua, mutta vie enemmän aikaa. Vaikka haava näytti pahalta, eläinlääkärin mukaan siitä oli kuitenkin vain lähtenyt nahkat luuhun asti ja mitään jänne-, nivel- tai luuvammoja ei pitäisi olla. Helmi pelkäsi eläinlääkäriä aivan valtavasti ja repi riimun rikki, kun hän tuli lähemmäs. Hoitaminen oli siis hankalaa, mutta sille saatiin laitettua jäykkäkouristusrokote ja penisilliiniä. Sitten Helmin piti jäädä karsinalepoon.
Tänä aamuna puhdistin haavan betadine-liuoksella ja laitoin puhtaan siteen jalkaan. Jalka oli yön aikana turvonnut ja Helmi ontui kävellessä, mitä se ei tehnyt perjantaina. Sitten ajoin Raaheen apteekkiin hakemaan kipulääkettä. Puolen päivän aikaan Helmi sai kipulääkkeen ja penisilliiniä lihakseen. En uskalla pistää itse, mutta onneksi tallinpitäjä auttoi ja minä rauhoittelin Helmiä, joka sätkyi ja pomppi. Illalla sitten kolmas reissu, haavan puhdistus ja särkylääke.
Että tällaista tällä kertaa. Maanantaina pitää mennä klinikalle, jos tulehdus ei ala asettumaan.

Tunnilla

17.08.2011 - 19:48
Pitkästä aikaa ratsastusta tarkan silmän alla. Alkuverkassa pyrittiin saamaan hevonen ulko-ohjan tuntumalle ja takajalat töihin. Sitten ensimmäisessä harjoituksessa aktivoitiin taas takajalkoja sellaisella harjoituksella, että voltilla mentiin kolme puomia käynnissä, ravattiin voltin kaari ja taas puomeille käynnissä. Helmi teki tuota ihan ok.  Seuraavaksi tehtiin käynti-ravi-laukka -siirtymiä ja taas huomio oli takajaloissa.
Meidän kompastuskiveksi muodostui tehtävä, jossa mentiin käynnissä pituushalkaisijalle, nostettiin ennen puomeja laukka ja laukattiin puomien yli, käännyttiin laukan suuntaan ja taas ennen puomeja käynti. Helmi nosti vain vasenta laukkaa, joka on ollut alusta asti sille helpompi. Oikea laukka yritettiin saada nousemaan tekemällä ennen puomeja pieni voltti oikealle, niin että se ottaisi sisätakajalan alle. Mutta vaikka voltti olisi sujunut, Helmi levisi ennen nostoa ja otti vasemman laukan. Tai jos sain pidettyä paketin koossa, se ei nostanut laukkaa. Tuota saikin jauhaa pitkään ennen kuin onnistui ja minun piti osata olla tosi tarkkana. Taustalla oli varmasti se oikean lavan pukkaaminen ulos, mistä aiemmin kirjoitin. Mutta Helmiltä lähti sitten tosi hienoa laukkaa, kunhan se vain pääsi vauhtiin.
Niin ja uudet kengätkin sillä on kavioissa.

Ilman satulaa

15.08.2011 - 17:42
Ratsastelin tänään Helmillä kentällä ilman satulaa. Huomasin viimeksi maastossa, että se kulki oikea lapa sivussa ja halusin katsoa vaikuttaako satulatta meno asiaan. Samalla lailla se vänkäsi vinoon kuin satulan kanssakin. Keskiviikkona mennään tunnille, joten jospa saataisiin tuohon apua. Tehtiin tänään ympyröitä ravissa ja laukassa (juu, täti uskalsi laukata ilman satulaa!) ja pyrin siirtämään oikeaa lapaa aina takaosan eteen. Olihan se vaikeaa, varsinkin kun pajupuskat pelottelivat jälleen kerran.

Vielä on kesää jäljellä...

13.08.2011 - 14:35
Ihanan kaunis kesäpäivä, juuri sopivan lämmintä, puolipilvistä eikä nimeksikään ötököitä. Käytiin Helmin kanssa tietysti nautiskelemassa maastossa. Tiellä kulkeminen sujuu jo hyvin, muutama postilaatikko pelotteli, mutta autot käyttäytyivät hienosti. Ravailtiin ja laukkailtiin peltotiellä ja selvittiin ilman sivuhyppyjä tai pysähdyksiä. Tahtikin pysyi koko ajan sopivan rauhallisena ja Helmi hidasti istunnasta. Tosi kiva reissu!

Ekat koulukisat

10.08.2011 - 21:35
Tänään kävimme ensimmäisissä koulukisoissamme, jotka olivat pienet harjoituskilpailut lähikaupungin ratsastuskoululla. Ohjelmana oli perusmerkin koulukoe, eli käyntiä, kevyttä- ja harjoitusravia sekä laukkaa kenttää ympäri ja suunnanvaihtoja.
Helmiä ei oltu kuljetettu laatareiden jälkeen, joten varasin lastaamiseenkin reilusti aikaa. Se meni kuitenkin ihan nätisti sisään tutulla tyylillä, joten oltiin tosi ajoissa kisapaikalla. Vaikka paikka oli vieras, Helmi käyttäytyi oikein mallikkaasti. Toki se oli aluksi vähän pörhöllään, mutta ei säpsynyt tai reuhtonut yhtään.
Saatiin aluksi verkata ihan yksin ja vähän myöhemmin tuli yksi poni meidän seuraksi. Helmi oli verkassakin ihan ok, tuijotteli välillä, mutta kuunteli minua ihan hyvin. Mutta kun kierrettiin rataa ulkopuolelta ympäri, se haistoi savua tuomaripäädyssä (vähän kauempana paistettiin lättyjä) ja alkoi pelätä tuota päätyä ihan hysteerisesti.
Rata menikin sitten tuota päätyä väistellessä, pelätessä ja sieltä karatessa. Harjoitusraviosuudet sujuivat ihan hyvin, kun sain istunnalla vähän runtattua hevosta oikeaan suuntaan. Mutta kokemushan se on tärkein, siksihän aion kaikki harjoituskisat kiertää. Ja lämmittäähän arvostelun loppukommentti, jossa lukee kannustavasti, että "Hieno suokki, kivat lennokkaat liikkeet! Tahtia ja tasaisuutta vielä, niin hyvä tulee!" Uskotaan niin. :) Osallistujia oli meidän luokassa kaksi, joten tulimme toiseksi (kahden pisteen erolla). ;)
Radalle pääsyä odotellessa ei jännitä.
Alkutervehdyksessä piti katsoa siihen kamalaan päätyyn.
Välillä saatiin joku hyväkin pätkä.
Välillä ei.

Ennen kisoja

09.08.2011 - 20:30
Voi vitsit, nyt lähdetään vähän soitellen sotaan. Helmi oli jo parempi kuin viimeksi, eikä tuijotellut niin paljon kuin toissapäivänä. Mutta ei se muuten kyllä ollut parempi ratsastaa, vaan painoi ohjalle ja kiihdytteli aina omia aikojaan. Mieluummin teen kyllä huomenna vauhdikkaan radan, kuin tuijotteluottelun.

Epätoivoista harjoittelua

07.08.2011 - 15:16
Yksinäistä reenailua kentällä. Tuuli tai loma vaikutti Helmiin niin, että se pelkäsi pajupensaita ihan hysteerisenä alkuverkasta loppuverkkaan ja säntäili jatkuvasti pakoon. Alkuverkkana tehtiin taas päätyjen pyöristämistä, missä yritin taivuttaa sitä menosuuntaan. (Paino sanalla yritin.)
Verkan jälkeen tehtiin ravi-laukka siirtymiä pääty-ympyrällä, eli vuorotellen ympyrä harjoitusravia ja -laukkaa. Helmi säntäili ja ryykäili, ei kuunnellut pidätteitä ja painoi kädelle. Parhaimmillaan saatiin puoli ympyrää menemään hyvin. Positiivista oli kuitenkin se, että laukat nousivat helposti ja oikein.
Lopuksi vielä mentiin keskiviikon ohjelma kahdesti läpi. Sama meno jatkui: pusikoita karkuun, kiihdyttelyä ja kädelle painamista. Tuli lievästi sanottuna epätoivoinen olo, mutta onneksi olin jo alunperin päättänyt, että ekat kisat ovat todellakin HARJOITUSkisat, ja käydään vain vähän tutustumassa hommaan.

Siirtymiä

04.08.2011 - 14:52
Tänään käytiin pyörähtämässä kentällä. Ensin otettiin pysähdyksiä ja sitten käynti-ravi -siirtymiä. Yritin ettei Helmi "sukella" siirtymissä, ja ihan kohtalaisesti se niitä tekikin. Ensi viikoksi ilmoitin sen pieniin harjoituskoulukilpailuihin menemään perusmerkin ohjelman, niin saadaan vähän ensikosketusta kisaamiseen.

Maastoköpöttely

03.08.2011 - 17:05
Olin aikeissa mennä vääntämään koulua kentälle, mutta siellä alkoivatkin samaan aikaan tunnit. Niinpä lähdettiin maastoon. Helmi oli aivan ihanan rauhallinen, se ei enää kiemurtele jokaista ruohonkortta karkuun ja käveli letkeästi ja reippaasti. Pohja oli niin kova, että pystyttiin ottamaan vain pieni ravipätkä kääntöpaikassa. Siinäkin humputeltiin löysällä ohjalla.

Paluuta kentälle

01.08.2011 - 15:51
Tänään kävimme kävelemässä pitkät alkukäynnit maastossa ja työskenneltiin sitten vähän aikaa kentällä. Alkuverkassa pyöristin taas päädyt puoliympyröiksi ja tein ympyröitä tarpeen mukaan. Helmi oli reippaalla tuulella, joten otin myös askeleen lyhennystä ja pidennystä, jotta se ei itsekseen vain paukuta menemään.
Itse työskentelyssä tehtiin ihan perusjuttuja: ensin ympyrä harjoitusravissa, laukannosto ja laukkaa ympyrällä ja kentän ympäri. Laukka oli taas etenkin aluksi aika huonon tuntuista, tätä se lomailu teettää. Hyviä nostoja Helmi kuitenkin teki ja raviin siirtymisetkin onnistuivat jos itse keskityin kunnolla. Eli reipasta, kohtuu rentoa menoa tänään, tästä on hyvä jatkaa.
klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)