Antaa heilua
31.05.2010 - 21:39
Meidän käytävällä seisoskeluharjoitukset jatkuvat edelleen. Aika hyvin Helmi siinä seisoo, varsinkin kun olen muutaman kerran äänellä komentanut, niin sen jälkeen se seistä tököttää kuin tatti paikallaan. Kahdesti on ollut toinen hevonen tallissa yhtä aikaa, ja hyvin on mennyt silloinkin. Myös porttien kanssa säheltäminen on helpottunut, kun voi käskeä sen seistä paikoillaan. Ja jos Helmi yrittää tulla lähemmäs, se pysähtyy kun heiluttaa narua.
Kentällä tehtiin taas väistättelyä ja talutusharjoituksia. Lähinnä harjoittelemme nyt sitä, että milloin pitää tulla "mamin" perässä ja milloin pitää seistä paikoillaan. Pitää olla itse tosi tarkkana siitä, että antaa aina narulla tai äänellä käskyn liikkeelle - muutenhan se liikkuu aina kun ihminenkin liikkuu. Vielä tämä asia kaipaa harjoitusta, mutta pitää uskoa itseensä. Hevonen kyllä osaisi, kun osaisin vain sille selkeästi kertoa mitä haluan! Helmi on fiksu.
Aluksi sidoin taas jalustimen narulla kiinni, mutta loppuharjoitusten ajaksi otin narun pois ja annoin jalustinten heilua. Eipä Helmi siitä sen kummempia välittänyt. Jonain päivänä pitäisi vielä juoksuttaakin jalustinten kanssa.
0 kommenttia |
Jalustimiin totuttelua
30.05.2010 - 14:18
Totuteltiin taas jalustimiin pikku hiljaa edeten. Aluksi koskettelin Helmin kylkiä jalustimilla, että se tottuu siihen. Ulkona sitten solmin jalustimet alas paikoilleen mahan alta menevällä paalinarulla. Tehtiin kentällä väistöjä hetken aikaa. Huomenna jatketaan sitten.
Hevoset menevät kokopäiväisesti laitumelle ensi tiistaina. Nyt ne ovat olleet päivän laitumella ja yön tarhassa. Helmin kanssa samaan laitumeen menevät Vanha Herra, Lämppäri, Poni, Shettis ja Minishettis. Siinä on Helmillä varmaan pää pyörällä, kun pääsee niin lähelle poneja.
Jalustimet
29.05.2010 - 19:44
Jalustinhihnat saapuivat lopultakin perille ja aloitin Helmin totuttamisen niihin. Satuloin sen laitumella, pidin vain narun päästä kiinni. Mikään satuloinnissa ei tunnu aiheuttavan pelkoa, eikä se välitä mitään edes vyön kiristämisestä. Jalustinten kosketus kylkeen ei myöskään aiheuttanut reaktiota, vähän vain korvat kääntyivät. Huomenna lähdetään varmaankin liikkeelle niiden kanssa.
Suunnittelin vähän, että totutan Helmiä jalustinhihnoihin ja painoon viikon verran. Sillä on 3-vuotissynttärit ensi lauantaina, joten se voisi olla juhlava päivä nousta selkään. Sitten alkaakin ratsuttajan vuoro työskennellä Helmin kanssa, kun itse lähden viikoksi opiskelemaan. Sisäänratsastusjakson jälkeen Helmi saisi sitten lomailla laitumella.
Helmi köllöttelee
28.05.2010 - 21:24
Kävin tänään harjaamassa Helmiä laitumella, kun sattuivat Vanhan Herran kanssa olemaan siellä kun tulin tallille. Vähän sai taas rampata neidin perässä ennen kuin se asettui seisomaan paikoillaan. Harjatessa huomasin sillä haavan vasemman takasen vuohisessa, varmaan kaveri astunut varpaille. Puhdistin sen ja pitää seurailla miten se lähtee paranemaan.
Kengittäjä kävi tallilla ja oli vähän siistinyt Helmin kavioita. Helmi oli ollut oikein nätisti, osasyy voi olla se, että se ei ollut kettingeissä vaan siitä pidettiin riimunnarun nokassa. Kaviot ovat kuulemma hyväasentoiset, joten niille riittää harvakin vuoluväli, kun ne eivät ala kasvamaan vinksalleen tai kulu epätasaisesti.
Olin ratsastustunnilla ja seurailin taas Helmin touhuja vieressä. Se oli yksin tarhassa ja nautiskeli olostaan. Se maata rötkötti ketarat ojollaan ja pää maassa pitkän aikaa. Ylös noustuaankin se piehtaroi jatkuvasti, varmaan ötökät kutittavat. Hoksasin eilen, että sille on aineen ruiskuttaminen helpompaa, kun samalla silittelee toisella kädellä ruiskutettavan paikan vierestä, joten nyt saa myrkkyäkin laitettua.
Kevättä rinnassa
27.05.2010 - 21:09
Juoksutin Helmiä liinassa, tietysti satula selässä. Meni paremmin kuin viimeksi, mutta paljon olis petrattavaa. Nyt oli ongelmana se, että Helmiä ei olis huvittanut juosta ympyrällä. Ja ei se varmaan loppujen lopuksi kovin kiinnostavaa olekaan, mutta jotenkinhan tuota pitäis liikuttaa.
Helmi siis tahtoi hiljennellä, ja sain patistella sitä liinan päällä moneen kertaan. Harmitti kun unohdin ottaa juoksutuspiiskan mukaan. Se kyllä auttoi vähän, kun mulle oli neuvottu, että juoksuttaessa pitää koko ajan kävellä "hevosta kohti". Ja kun ihmisen jalat pysähtyy, hevosen jalat pysähtyy. Harjoiteltiin sitä ensin talutuksessa, mutta Helmi tajusi tuon "jalat pysähtyy" kohdan paremmin liinassa...
Ennen kuin Helmi pääsi vapaalle, kävin vielä roikkumassa sen selässä. Helmi seisoi nätisti paikoillaan, ja minä makasin koko painolla mahallaan satulassa. Kun vein Helmiä tarhaan, ihmettelin että miksi Vanha Herra tulee noin Helmin iholle ja höröttelee. Mutta asia selvisi, kun Helmi niiasi ja pissasi vastaukseksi. Helmillä on siis (ilmeisesti) kesän ensimmäinen kiima menossa.
Unohdin laittaa Helmille hyönteismyrkkyä tallissa, joten menin pullon kanssa tarhaan. Siitä tulikin metsästysreissu, kun Helmi ei olisi tahtonut suihketta iholleen. Helmi käveli alta pois ja minä kävelin parin metrin päässä rinnalla. Välillä Helmi pysähtyi, mutta lähti taas liikkeelle kun toin pullon lähelle tai ruiskautin. Kohta se kuitenkin meni aidan viereen ja roikotti päätään melkein maassa, ja antoi minun laittaa suihkeen.
Sama jatkuu
26.05.2010 - 17:08
Harjoittelemme edelleen käytävällä seisomista. Vaikka aluksi sitä epäilin, niin kyllä tuo tuntuu meille sopivan. Helmi on selvästi rauhallisempi seisoessaan irti. Se ei ole kolmeen päivään kuopinut ollenkaan ja jalkojen nostot sujuvat paremmin. Tai nostot ovat kyllä olleetkin pitkään hyvät, mutta lasku on ollut aika kiireinen. Vaikuttaisiko siihen se, että pää saa olla nyt alhaalla - ehkä kettingit ovat olleet Helmille liian ylhäällä. En tiedä.
Tarhan portti on toinen paikka, missä harjoitellaan paikallaan seisomista (tosin siinä pidän narun päästä kiinni). Portin salpapuolella on maassa vettä, joten puomit lasketaan alas toiselta puolelta. Meillä tulee siis aina kaksi pysähdystä portille, ja Helmi yrittää aina alkaa syömään, kun värkkään puomien kanssa. Sinnikkäästi kuitenkin aina nostan sen pään ylös ja peruutan sitä taakse. Ja kun menen portille, Helmi astuu eteen ja yrittää syödä. Aika monta kertaa toistuu tämä sama kuvio, kunnes Helmi seisoo paikoillaan ja minä saan laittaa puomit. Peruuttaminen sujui tänään hienosti, kun opin eilen oikean paikan, mistä pyytää. Oppia ikä kaikki - eihän tässä ole touhuttu hevosten kanssa kuin 17 vuotta.
Helmi oli rypenyt mudassa kuin pieni possu, joten sain raaputella sitä puhtaaksi aika kauan. Ilmassa leijui kauhea pölypilvi, ja minun piti mennä välillä kauemmas hengittelemään. Huomenna voisi sitten olla juoksutuspäivä, jospa ne jalkkaritkin joskus suvaitsisivat saapua.
Seisoskelua ja liikuskelua
25.05.2010 - 17:34
Paikallaanoloharjoitukset jatkuivat tänään samaan tyyliin kuin eilenkin. Väistätin Helmiä takaisin aina kun se liikkui johonkin suuntaan. En tiedä joko se hoksaa homman juonen.
Ulkona sitten väistättelin sitä vähän joka suuntaan. Takaosan väistöt sivuille sujuu hyvin. Samoin pään myötääminen sivuille sujuu. Uusi asia mitä harjoiteltiin oli sellainen, että Helmin pitäisi mennä ympyrällä ja väistää käskystä sisäetujalkaa ulos. Se on vaikeaa minulle, mutta kyllä me muutama onnistunut kerta saatiin. Peruutus oli vaikeaa, mutta sitten selvisi, että annoin merkin väärään kohtaan...
Satulareeni on nyt vähän jäänyt. Jalustinhihnat eivät ole vieläkään tulleet, joten uutta harjoiteltavaa ei ole. Ja tarhakaveri oli näykkäissyt reiän Helmin nahkaan satulan alle, joten arastelen nyt vähän satulan laittoa selkään.
Seisoskelua
24.05.2010 - 21:57
Eilen Helmiä väistäteltiin paljon ja nyt aloin (yrittämään) opettaa sitä seisomaan irti paikallaan. Meidän tallilla monet hevoset on opetettu seisomaan paikoillaan kuka mistäkin syystä. Itse ajattelin yrittää lähinnä uteliaisuudesta, ja olisihan se ihan kätevää, jos hevonen ei heti hipsisi paikalta kun saa tilaisuuden.
Jätin Helmin siis seisomaan käytävälle ja riimunnarun roikkumaan maahan. Aina kun se liikutti jalkaansa, liikutin sitä takaisin paikalleen. Aika hyvin se loppujen lopuksi seisoi paikallaan, eikä rynnännyt esimerkiksi rehukärryille. Huomionarvoista oli myös se, ettei Helmi kuoputellut ollenkaan - tosin se onkin lähinnä tehnyt sitä silloin kun näkee muita hevosia. Ehkä tätä kannattaa jatkaa vielä.
Maastakäsin
23.05.2010 - 14:43
Tallinomistaja piti minulle ja Helmille tänään maastakäsittelykurssin, kun näki että talutin Helmin pois laitumelta riimusta kiinni pitäen. Me ollaan oltu eri ihmisten kursseilla, joten suurimmaksi osaksi keskusteltiin siitä, miten asiat on opetettu ja miten ne kannattaisi tehdä. Samoja etu- ja takaosan väistöjä me ollaan tehty Helmin kanssa kuin nytkin käytiin läpi, mutta vähän eri tavalla. Pitäisi vaan sitten muistaa taluttaessakin olla johdonmukainen, eikä antaa hevosen kiskoa.
Tässä taas kuvia Helmistä laitumella. Se otti spurtin toisesta päästä, kun näki että tulin paikalle.


Tässä taas kuvia Helmistä laitumella. Se otti spurtin toisesta päästä, kun näki että tulin paikalle.


Ekaa kertaa laitumella
22.05.2010 - 20:25
Podin taas eilen huonoa omaatuntoa, kun en päässyt tallille opiskeluviikonlopun takia. Helmi ei kuitenkaan näyttänyt saaneen traumoja, vaan tuli taas heti portille tervehtimään. Se oli kuulemma köllötellyt siellä makuullaan koko päivän.
Helmi oli päässyt tänään ensimmäistä kertaa laiduntamaan tunniksi. Olisin kuvitellut ettei se laitumelle päästyään enää antaisi kiinni, mutta päinvastoin: kun Helmiä oli huudettu, se oli tullut kiitolaukalla luo. Helmin maha oli vähän vetelänä ruohon ahmimisen jälkeen, mutta ei hälyttävästi.
Kesä ja pörriäiset
20.05.2010 - 20:45
Kun hain Helmiä tarhasta, se hörisi minulle ensimmäistä kertaa. Tietysti vain siksi, että tiesi pääsevänsä syömään ruohoa, mutta tuntui se silti mukavalta. Kun hevonen ei ole omassa pihassa, jää paitsi tuollaisista tavallisista mukavista asioista.
Nyt on jo vähän ötököitä liikkeellä ja kokeilin mitä Helmi sanoo hyönteissuihkeesta. Totutin sen silloin talvella suihkepullon ääneen, mutta iholle ruiskuava aine oli siitä pelottavaa. En tiedä miten sen siihen totuttaisi, pitää kehitellä jokin systeemi. Helmi kuitenkin jostain syystä tykkäsi aineen hajusta ja mausta ja nuoli sitä minun käsivarrelta, johon olin koesumuttanut nähdäkseni pelkääkö se ääntä.
Ja tietysti kävimme taas syömässä ruohoa. Näpsin Helmistä kuvia ja laitan niitä tähän useamman. Kaikki olivat omalla tavallaan niin ihania. "Uljaita" kuviakin sain Helmistä näpättyä, kun se pörhisteli lähellä räpyttäville sorsille.




Ravi - ei ku... Laukka - ei ku...
19.05.2010 - 20:05
Helmi ei ollut onneksi ottanut nokkiinsa eilen, vaikka niin äreänä vein sen takaisin tarhaan. Kun kumppareihin tuli tässä joskus reikiä, aloin odottamaan portilla kyyköttäen ja Helmi tulee itse minun luo. Ja tuli se tänäänkin ihan normaalisti.
Juoksutin sitä, ja Helmi sai kävellä alkukäynnit samassa letkassa kuin tuntihevoset. Se oli ihan pollean näköisenä siinä. Juoksutuksessa oli kuitenkin hevosella senat sakaisin. Helmi nosti oikein nätin laukan aina kun sanoin "ravi" ja tyylikkään ravin kun sanoin "laukka". Sitten sitä alkoi hermostuttaa, kun koko ajan käskin ja korjasin. Loppu meni kuitenkin hyvin, joten kai kaikki on hyvin.
Jalustinhihnat olivat aloittaneet tänään matkansa postissa, joten kohta päästään totuttautumaan niihin. Nyt siis myös laukattiin satula selässä, eikä se aiheuttanut mitään protestointia.
Pesin ensimmäistä kertaa Helmin selkää letkulla. Otettiin ihan hitaasti ja totuttamisen kannalta, kun se näytti olevan aika jännittävää. Sitten Helmi pääsi taas syömään ruohoa. Nyt varustauduin puuvillariimunnarulla ja hanskoilla... Eilen rakkoja (joita onkin neljä) poltti niin kovasti, etten aluksi huomannut varvasta. Mutta se taitaa olla vähän murtunut, se on aika turvonnut ja mustelmilla.
Syöttelytapaturma
18.05.2010 - 15:58
Joo, voi sellaisiakin sattua, meille ainakin. Helmi astui maassa makaavien aitalankojen yli ja jäi takasista kiinni. Yritin irrottaa ne, mutta se pyörähti ympäri ja jäi seisomaan mun jalan päälle. Kun pukkasin sitä pois ja ulvaisin, se lähti juoksemaan. Minä tarrasin narusta kiinni, mutta totta kai hevonen oli voimakkaampi.
Helmi meni vähän matkan päähän syömään ja linkutin hakemaan sen. Vein sen takaisin tarhaan ja katsoin vain, ettei jalkoihin tullut mitään. Mulla vihloo pikkuvarvasta, mutta ikävämmältä tuntuu vasen käsi, joka on ihan punainen kolmea valkoista rakkoa lukuunottamatta. Auts!
Ei mulliloikkia
17.05.2010 - 18:16
Juoksutin Helmiä liinassa ekaa kertaa satula selässä. Aluksi näytti, että se alkaa piehtaroimaan hiekassa, mutta onneksi sain sen toisiin ajatuksiin. Helmi oli vähän laiskalla tuulella, ihan ymmärrettävää näin lämpimällä ilmalla. Se ei myöskään välittänyt mitään siitä satulasta, vaan hölkötteli ihan rauhassa ympyrällä. Laukkaa ei otettukaan, ettei tule tehtyä liikaa kerralla.
Juoksutuksen jälkeen käytiin tietysti syömässä ruohoa. Hevosia on nyt alettu totuttaa vihreälle ihan virallisesti tallin takana olevalla laitumella. Helmi sai aluksi ihan villin katseen silmiinsä kun se näki laitumen, ja alkoi syödä aivan antaumuksella.

Selässä käymässä
16.05.2010 - 16:21
Kävin tänään istuskelemassa Helmin selässä, tosin en ihan perinteiseen malliin. Helmi ei nimittäin jaksanut nousta ylös aamulla, kun kävin sitä hakemassa tarhasta. Niinpä istahdin vähäksi aikaa sen selkään (kuin tuoliin) ja rapsuttelin sitä. Eihän se ollut millänsäkään, ei korvakaan heilahtanut.
Kun olin saanut sen ylös ja harjattua, syöttelin sitä taas satula selässä. Helmi kävi tutustumassa kaikkiin oudonnäköisiin asioihin tallin sivulla ja tutki kaikki säkit, koneet ja laudanpätkät joita sieltä löytyy. Elämässä pitää olla jännitystä.
Ohjasajamassa
15.05.2010 - 20:41
Suuntasimme tänään kentälle ohjasajoharjoituksia varten. Olen vähän urpo siinä hommassa, enkä tiedä mistä ohjat laitetaan menemään, jos hevosella on satula selässä! Irrallaan niitä ei voi pitää, kun ne roikkuvat kintuissa. Kun jalustinhihnoja ei vielä ole, niin laitoin sitten ylimääräisen vastinhinhan lenkiksi ja ohjan menemään sieltä, satulansiiven alta.
Aloin haaveilla, että olisi totuttanut Helmin sivuohjiin aiemmin, mutta meidän juoksutukset eivät ehtineet sille tasolle. Sivuohjat olisivat olleet kivat, sillä Helmi yritti jatkuvasti haistella kenttää tai syödä ruohoa kentän laidoilta. Silloin kun se jaksoi keskittyä puuhaan, se totteli tosi herkästi.
Kuolainten laitto on ollut edelleen hidasta puuhaa, olen edelleen odotellut kuolaimet huulien edessä, kun Helmi tuijottaa umpimielisenä eteensä ja nipistää suunsa kiinni. Olin aiemminkin joskus koittanut melassia ilman mainittavaa menestystä, mutta nyt uusin yrityksen. Kastoin siis kuolaimen keskiosan melassiämpärissä ja laitoin suitset Helmin eteen tyrkylle. Ja se nuolaisi kuolainta pari kertaa ja pisti ne itse suuhunsa. Eiköhän tämä tästä.
Helmi sai uuden riimun, pehmeää materiaalia olevan ihan tummanruskean riimun, jossa menee vaaleansininen raita. Se sopi hienosti.
Hellettä!
14.05.2010 - 18:26
Eipä taida kovin usein mittari nousta hellelukemiin toukokuussa, mutta nyt oli 28 astetta lämmintä. Helmin kanssa satulahommelit jatkuvat. Se ei tosiaankaan sano satuloinnista enää yhtään mitään. Tilasin sille vielä pitemmän satulavyön, että se myös jatkossa näyttäisi yhtä nättiä naamaa. Nykyinen on vähän nafti, vaikka sinänsä on riittävän pitkä.
Satula selässä käytiin sitten maistelemassa uutta ruohoa. Helmi osoitti taas kenttähevosen ominaisuuksia ojanvierustoja riipiessään. Se rymyää ojassa ihan tyytyväisenä - siinä on helppoa syödä kun ruoho on ylempänä. Nyt se myös ylitteli ojaa korvaa lotkauttamatta ja minä hyppelin perässä.
Liikuntaa vaihtelevalla pohjalla
13.05.2010 - 14:52
Ulkona on 20 astetta lämmintä, aivan ihana ilma. Käytiin Helmin kanssa maastokävelyllä, satula selässä tietenkin. Aluksi se vähän pörhisteli ja kiirehti, mutta tasoittui pian ja vain kävellä tallusti eteenpäin.
Maastot eivät ole vielä kunnossa, metsäkone on kääntänyt monesta kohdasta ruohopohjan multalössöksi, joten kävelypaikkaa sai hakea tien reunoilta. Helmi ei kyllä välitä yhtään, vaikka pohja upottaisikin. Eikä sitä haitannut metsäpohjakaan, jossa piti väistellä kiviä koko ajan. Jos tuli paha paikka, se tuli minun perässä samoja jälkiä pitkin.
Siellä metsässä tulivat kyllä mieleen omat esi-isät, jotka ovat myös kävelleet suomenhevostensa kanssa maastossa kuin maastossa. Helmi on kyllä sen verran suomenhevonen, että menee helposti vaikeistakin paikoista, eikä säpsy turhia. Ihanaa!
Rauhallista aloitusta
12.05.2010 - 19:09
Nyt pystyy kunnolla aloittamaan satulaan totuttamisen, kun käytössä on oma satula. Testasin heti ekana sitä, onko Helmi tottunut satuloitiin. Otin satulan mukaan tarhaan ja annoin Helmin olla siinä irti. Sitä ei kiinnostanut edes nuuskia satulaa ja se seisoi ihan paikallaan kun nakkasin ensin huovan ja sitten satulan selkään. Kiristelin siinä mahavyötä, kun Helmi lähtikin kävelemään toiselle puolelle tarhaa. Ajattelin että no niin, siinä meni uusi satula, se piehtaroi sen rikki. Mutta Helmi menikin vain katsomaan kun koira juoksi pellolla...
Satuloinnin jälkeen syöttelin sitä tarhan ulkopuolella parikymmentä minuuttia ja eihän se siinä tietysti välittänyt satulasta mitään. Vasta syöttelyn jälkeen menimme sisälle ja harjasin Helmin. Seuraava askel olisi maastokävely satula selässä, ohjasajoa ja vasta sitten juoksutusta. Se ravi kun aiheutti eilisen mulliloikan taivaaseen. Ja jossain vaiheessa lisäilen sitten jalustimet mukaan. Nythän ei onneksi ole edes niitä hihnoja, vaikka tilauksessa ovat.
Ulkona on yli 10 astetta lämmintä ja hevoset jäävät tänään ensimmäistä kertaa yöksi ulos. Laitumelle ne pääsevät sitten kesäkuun aikana.
Taas poni
11.05.2010 - 17:47
Helmi on kyllä yllätyksiä täynnä. Paitsi että se on supersirosuokki, sillä on myös mahdottoman leveä selkä! Eihän sille sopineet mitkään käytetyt satulat mitä yritettiin sovittaa. Yksi vaikutti ihan hyvältä, mutta sitten kun itse istuin (kaverin hevosen) selkään, jalat eivät yltäneet lähellekään polvitukia.
Niinpä sille vähän vitsinä sovitettiin Wintecin ponisatulaa, ja sehän passasi. Satula on cair-estesatula, jossa on paikallaan Wintecin toiseksi levein, eli punainen kaari. Se on 16 tuumainen, eli meikäläiselle just passeli, kerrankin polvituista oli jotain hyötyä. Ostin myös turvajalustimet ja 120 senttisen vähän muotoillun satulavyön. Jalustinhihnoja ei ollut tarpeeksi lyhyitä, joten tilaan ne jälkikäteen.
Helmi ei sanonut sovittelusta juuri mitään, mutta sitten kun katsottiin satulaa liikkeessä, siitä tuntui inhottavalta. Ravi tuntui ihan kamalalta ja Helmi teki hurjia rodeohyppyjä, että satula olisi irronnut. Meillä on siis paljon harjoittelemista edessä ennen kuin selkään voi mennä. Mutta tämä kouluttaminen ja touhuaminen on juuri parasta!

0,17
10.05.2010 - 17:27
Tänään tulivat nettiin laatareiden tulokset ja me jäätiin voittajasta 0,17 pistettä! Voittajan pisteet olivat 15,92 ja meidän 15,75. Me ei hävitty huonolle, joten mahtavaa että pisteet olivat noinkin lähekkäin. Voittajan keskiarvo irtohypytyksestä oli 8,83 ja meidän 8,33. Meillä ja neljänneksi tulleella orilla oli parhaat askellajipisteet keskiarvolla 7,42.
Helmi sai taas selkäänsä satulan kun piti harjoitella huomista varten. Ihan nätisti se suhtautuu satulaan, vaikka kummasteleekin kilinöitä. Käytiin taas syömässä uutta ruohoa, eikä Helmi olisi malttanut mennä takaisin tarhaankaan. Laidunkauden alkuun ei ole enää kuin ehkä kuukausi.
Paluuta arkeen
09.05.2010 - 18:12
Helmi sai tänään hyvin ansaitun vapaapäivän. Kävin vain harjailemassa sen ja syöttelemässä vähän vihertävää ruohoa. Helmi kulki onnellisena pöristen ruohonkorrelta toiselle. Jalat olivat ihan kuivat ja hevonen oli muutenkin hyvässä kunnossa. Huomenna voisi sitten taas kokeilla satulaa selkään ennen tiistain oikeaa satulansovitusta.
Perhon karsinnoissa oli menestynyt kaksi sellaista hevosta, joita myös katselin tuossa talvella. Toinen voitti 4-vuotiaiden ryhmän ja toinen tuli toiseksi 3-vuotiaissa. Onneksi ei tarvitse harmitella etten ostanut, Helmi on paras minulle.
Toisia!
08.05.2010 - 16:04
Tätä päivää varten oltiin siis valmistauduttu jo pari kuukautta. Heräsin aamulla jo kuudelta jännittämään, eikä jännitys juuri haihtunut ennen kuin hypytys oli kunnolla käynnissä. Eli olo on aika väsynyt.
Helmi käyttäytyi aika hyvin kisapaikalla. Tultiin maneesille aika naftisti, meillä oli vain 20 aikaa ennen meidän oletettua suoritusaikaa. Kävin kävelemässä Helmin kanssa raviradalla ja otin parit ravipätkät myös. Sitten odoteltiin omaa vuoroa valjastuskatoksen takana. Yritin että Helmi näkisi mahdollisimman vähän hevosia, jotta se ei itkisi niiden perään maneesissa.
Maneesiin mennessä Helmi säikähti maassa olevaa valoläiskää ja hyppäsi minun päälle. En juuri edes huomannut kun olin itsekin niin paniikissa. Arvostelu aloitettiin irtohypytyksellä. Aluksi mentiin puomikasojen yli taluttamalla ja sitten irti. Alku meni ihan hyvin, mutta sitten Helmi säikähti jotain, eikä halunnut enää mennä kujassa. Se yritti aina kääntyä takaisin ja porukka jahtasi sitä raipoilla.
Itse tein tyhmästi kun kuuntelin muiden neuvoja, että se pitää päästää aikaisemmin irti, meidän vauhti ei riitä ja sen pitää mennä nopeampaa. Helmikin meni ihan sekaisin kun yhtäkkiä teinkin ihan eri tavalla kuin ennen. Sitten vain ajattelin, että paskat muista, nyt teen niin kuin aina ennenkin. Sen jälkeen hypyt alkoivatkin sujua.
Helmiä ilmeisesti hypytettiin "tappiin asti", eli maksimit 95 senttiä. Minusta este näytti pieneltä ja harmitti kun hypytys lopetettiin. Videolta katsottuna toin Helmin liian vauhdilla kujaan. Olisi pitänyt ottaa ravi vasta vähän ennen puomia kuten yleensä, niin Helmi olisi mennyt rauhallisemmin ja kaahaamatta.
Hevosen saisi kuulemma paremmassa laukassa esteille, kun sen päästäisi aikaisin irti. Voi olla totta, mutta ei siihen tyyliin voi harjoittelematta alkaa kisatilanteessa. Toisaalta Kyvyt esiin -tilaisuudessa Kimmo Kinnunen ohjeisti yleensä tuomaan varsat lähelle puomia, etteivät ne ryntää. Helmille tuo lähelle meno on minusta sopinut, olisi vain pitänyt pitää nytkin päänsä koko ajan. Se jäi omassa toiminnassa harmittamaan.
Hyppyjen jälkeen arvosteltiin askellajit, ensin käynti ja ravi. Talutin Helmiä edestakaisin. Käynnissä se kiirehti, kun luuli varmaan vielä pääsevänsä hyppäämään. Ravissa otin itse liian varovasti, kun se laukka on nykyään tullut niin helposti. Olisin voinut pistellä töppöstä toisen eteen lujempaa. Mutta ensi vuonna sitten uudestaan?!
Odotimme pihalla kauan tietämättä pitääkö odottaa. Kuulutukset eivät kuuluneet maneesin ulkopuolelle, joten en tiennyt yhtään mikä on meininki. Helmi odotteli aika rauhallisesti, sitä eivät muut hevoset häirinneet tippaakaan. Se söi heinää lastaussillalta ja seisoi poseeraamassa.
Lopulta sitten kuulutettiin kaikki 3-vuotiaat maneesiin palkintojen jakoon. Ensimmäiseksi tuli ori, joka oli hypännyt tosi hienosti (ja lähtenyt kaukaa liikkeelle). Mutta toiseksi tuli Helmi.
Luokassa oli kuusi osallistujaa, joten olen toiseen sijaan oikein tyytyväinen.
Luokassa oli kuusi osallistujaa, joten olen toiseen sijaan oikein tyytyväinen.Suomenhevosten laatuarvostelun karsinnat 2010
Irtohypytys:
Tekniikka - Etujalat ok, hyvät takajalat esteiden kasvaessa. Saisi käyttää selkää pyöreämmin. Irtoaa hyppyyn nopeasti. 8
Kapasiteetti - Erittäin hyvä. 9
Asenne ja yhteistyöhalukkuus - Loppua kohti rentoutuu ja hyppyhalu ja rohkeus kasvavat. Jännittäessä ei kovin varovainen. 8
Askellajikoe:
Käynti - Melko matkaa voittavaa. Kiirehtii helposti. 7
Ravi - Tahdikasta ja kevyttä. Toivoisin lisää takajalkojen työntöä. 7½
Laukka - Kolmitahtista ja melko lennokasta. 8-
Videot:



D-day on käsillä
07.05.2010 - 20:27
Helmillä on tänään nimipäivä ja se on saanut juhlia sitä vapaapäivän merkeissä. Siellä se on piehtaroinut, syönyt ja ottanut aurinkoa, kävin vain harjaamassa ja tarkistamassa kunnon iltasella.
Omistaja taas on jännittänyt koko päivän huomista. Vielä pitäisi pestä suitset ja suojat ja tehdä muita pikku hommia tälle illalle. Hevosta en viitsinyt pestä, laitoin vaan harjaan muutaman letin, että se asettuisi toivon mukaan huomenna yhdelle puolelle.
Lahjattomat treenaa osa VI
06.05.2010 - 21:27
Lähdin tänään maneesireissulle ihan nollaodotuksin. En itse asiassa uskonut, että pääsisimme maneesille ollenkaan: koppi ei olisi käytössä tai Helmi ei menisi sisälle tai kaikki avustajat peruisivat tms. Onneksi todellisuus ylitti odotukset.
Talliporukka auttoi Helmin aika rivakasti koppiin, kun olin pelännyt joutuvani yksin lastaamaan sen. Pienen kauhunhetken koin matkalla, kun huomasin että suojat unohtuivat, mutta kaveri toi omansa lainaan. Avustajia sain paikalle oikein kaksin kappalein, maneesi oli tyhjä, esteet olivat valmiina sisällä jne.
Helmi oli rauhallinen ja rento, eikä juurikaan huudellut muille hevosille. Se hyppäsi oikein kivasti ja pysähtyi kujan päässä melassikupille. Tähän mennessä se on aina maneesilla rynnännyt suoraan toiseen päätyyn. Nostettiin okseri 80 senttiin ja levitettiin sitä vähän. Se ei tuottanut mitään vaikeuksia. Lopuksi vielä reenattiin käyntiä ja ravia talutettuna. Sitten hevonen koppiin liinan avustamana ja hurautus kotiin. Joskus pääsee näinkin helpolla.
Lahjattomat treenaa osa V
05.05.2010 - 19:17
Tänään juoksutin Helmiä liinassa. Nyt sillä ei vain ollut oikein työnteko mielessä, vaan sen piti haistella hiekkaa. Tallille on tullut uusi hevonen ja Helmi ilmeisesti haisteli sen jälkiä tosi pontevasti koko ajan. Nyt piti jo kääriä juoksutuspiiskan naru raipan ympäriltä. Se kyllä hirvitti Helmiä aika lailla.
Mutta saatiin me kerrattua ääniapuja ja todettua, että kyllä se ne tietää, jos haluaa kuunnella. Huomenna pitäisi vielä käydä maneesilla ja perjantai varmaan lähinnä huilataan. Päivät käyvät vähiin...
Laatarit ovat kuitenkin vain yksi etappi tässä ratsuretkessä. Tiistaina tulee satula-auto tallille, ja jos hyvin käy, Helmi saa ihka ensimmäisen Oman Satulansa.
Lahjattomat treenaa osa IV
04.05.2010 - 19:08
Tänään käytiin pienellä maastokävelyllä. Maastoon lähtö ei enää ole mikään kauhistus Helmille, vaan se lähtee ihan reippaasti sinne. Ja tiukan paikan tullen se menee mun selän taakse piiloon ja laittaa turvan lettiin kiinni. Sieltä ei mikään peto ilmeisesti häntä löydä.
Nostin muutamaan kertaan ravia siten, että annoin raipan kosketuksella merkin takaosaan ja sanoin "raaavi". Ajattelin että on parempi harjoitella paljon tuota raipan käyttöä, että se ei pelota tai kummastuta sitten, kun sitä joutuu tositilanteessa käyttämään.
Lahjattomat treenaa osa III
03.05.2010 - 19:49
Irtohypytyspäivä omalla kentällä. Ajattelin tällä kertaa, että en tee mitään ennakkosuunnitelmaa ja luo isoja odotuksia, vaan mennään ihan sen mukaan miltä Helmi näyttää. Hyppysuunta oli nyt pois portilta ja hevosista ja kentän kauemmalla sivulla.
Ovelana otin mukaan melassia kannelliseen mukiin ja päätin lahjoa Helmiä. Suunnitelma toimi ja Helmi oli ihan täpinöissään koko ajan. Se ei olisi millään malttanut odottaa kujaan pääsyä, vaan yritti riepottaa minua sinne.
Hypyt sujuivat tosi hyvin ja nostin koko ajan viimeistä estettä. Lopulta se oli 90 senttinen nousuokseri, etupuomi oli paljon matalammalla. Helmi ei tuntunut arastelevan korottamista ollenkaan ja hyppäsi aina kevyesti yli.
Nyt on taas hyvä mieli. On kyllä ihan eri asia mennä taas vieraaseen paikkaan hyppäämään, siellä ei melassikaan kiinnosta varmasti pätkääkään. Mutta ainakin tietää, että vaikka laatarit menisivät huonosti, on hevonen silti niiden vaatimalla tasolla. Se on sitten vain paikasta ja tilanteesta kiinni jos epäonnistuu, ei hevosen kapasiteetista.
Lahjattomat treenaa osa II
02.05.2010 - 18:42
Tänään harjoiteltiin ravaamista ja kävelemistä talutuksessa. Hoksasin että ainakin osasyynä Helmin laukkaamiseen taluttaessa on ollut mun liian voimakas käsky. Olen sanonut sille napakasti RAVI, mutta tänään huomasin alkaa sanomaan raaaavi, samalla tavalla kuin ottaisi juoksuttaessa laukasta raviin. Ja kappas, hevonen ravasi - ja hienosti ravasikin.
Emme saaneet tietenkään mitään ongelmia kehitettyä tyhjällä kotikentällä, joten kaikki meni ihan mallikelpoisesti. Siirtymien lisäksi väistättelin Helmiä raipalla taka- ja etuosista. Lähetin sitä myös liikkeelle raipalla ja maiskuttamalla, ehkä se auttaa kun saadaan jumikohtaus tuomareiden edessä...
Vain lahjattomat treenaa
01.05.2010 - 21:49
Märisin tänään tallinpitäjälle meidän surkeaa maneesireissua ja sain onneksi kurinpalautuksen. Uusi suunnitelma on tehdä maanantaina hyppyharjoitus kotona pois päin portista ja keskiviikkona tai torstaina käydä vielä maneesilla. Muut päivät treenataan sitten kotona: juoksutetaan pöllöenergiaa pois ja harjoitellaan kuuliaisuutta.
Kenttä on suurimmaksi osaksi routavapaa ja juoksutin heti Helmiä. Se meni tosi hyvin. Olin tietysti murehtinut sitä, että ravi on ollut kateissa ja kuvitellut kaikenlaisia kamaluuksia. Nyt kuitenkin löytyivät hienot käynti ja ravi ihan käskyjen mukaan. Ope seurasi vierestä ja huomatti, että Helmi vaihtelee takajaloillaan laukkaa koko ajan, vaikka etupää menee koko ajan kierroksen mukaan myötälaukkaa. Itse en ollut tuota huomannut.
Mutta nyt on parempi mieli ja intoa tehdä. Viikossa ei kuulemma ehdi rikkoa hevosta, ja vähänhän me kuitenkin treenataan/päivä.