Hellyttävä-Helmi
31.12.2010 - 12:23
Helmillä oli taas eräs niitä päiviään, kun se kaipaa kovasti hoitamista. Harjatessa se laittoi koko ajan pään olkapäälleni ja sitä piti silitellä pitkään aikaa. Ei tuon ihanampaa hevosta ole oikeasti olemassakaan. Meillä on nyt 11 kuukautta takana ja edelleen on sellainen olo, että tämä on elämäni hevonen, jota en vaihtaisi edes Totilakseen. Hyvää uutta vuotta kaikille!
0 kommenttia |
Kentällä
30.12.2010 - 19:52
Jätettiinkin tänään maneesireissu väliin ja yritettiin ratsastaa vähän kentällä. Kentällä on nyt rutkasti lunta, joten hiekkapohjan kovuus ei haittaa ainakaan niissä kohdissa, jotka ovat tallautuneet vähän. Eli siellä pystyi menemään joko yhdessä kohdassa ympyrällä tai kiertämään kenttää.
Talon viereiseen metsikköön oli muuttanut mörkö, joka pelottelin meitä koko ajan. Yritin näyttää Helmille paikkaa ja pahimmat ryntäilyt loppuivatkin ratsastuksen aikana, mutta kyllä se mörkö siellä koko ajan vaani. Alkukäynnin jälkeen yritin asetella Helmiä ympyrällä käynnissä. Puolet ympyrästä se kulkikin aika nätisti, mutta mörköpääty mentiin monella mutkalla. Sama ravissa: mörköpääty rynnättiin ohi sisälapa edellä ja toinen pääty ulkolapa edellä porttia kohti. Eli ratsastus sellainen ratsastus se oli.
Putsailua
29.12.2010 - 15:41
Sain lopultakin aikaiseksi puhdistaa nahkavarusteet oikein kunnolla. Olen aina ajatellut, että pesen ne ratsastuksen jälkeen, mutta en ole koskaan jaksanut. Nyt siis jynssäsin ne ennen kuin edes tervehdin hevosta. Myös Helmi todisti, että satulasaippua koskee varusteisiini ihan liian harvoin: se pelästyi hajua, peruutti päristen kauemmas ja oli pitkän aikaa kaula pystyssä ja pälyili minua epäluuloisena. Uudenvuodenlupaus: pesen varusteet useammin.
Helmin kanssa käytiin taas vain peltokävelyllä, huomenna olisi tarkoitus lähteä maneesille. Tänään Helmi oli eilistä rauhallisemmalla tuulella, eikä keksinyt ylimääräisiä hömpötyksiä. Välillä piti kyllä ihastella Valkoista Oria, mutta eipä sekään juuri aiheuttanut muuta kuin pään kääntymistä.
Hilveän vaalallinen
28.12.2010 - 11:44
Pakkasta on taas -25 astetta ja kävimme Helmin kanssa kävelyllä pellolla. Tänään nuori neiti ei ollut ollenkaan perässähiihtäjätuulella, vaan se halusi napsia heinänkorsia ja oksia, kahlata puhtaassa hangessa, kuoputella ja välillä pomppia pystyynkin. Kävelyn päälle kylmäilin jalan ja Helmi pääsi takaisin kavereiden luo.
Maneesilla: osa 4
27.12.2010 - 17:36
Helmin jännejalka, joka on tuntunut viime päivinä vähän oudolta, oli nyt ihan normaali. Olin pitänyt yli viikon taukoa BoT-suojassa ja nyt kun se oli viime yönä paikallaan, vaikutus oli ihan selvä. Pitää kai uskoa, ettei se ihan humpuukia ole ja hyviä käyttökokemuksia olen kuullut muiltakin.
Säätiedotuksia seurailtuani päätin lähteä jo tänään maneesille, kun huomiseksi luvattiin aika kylmää keliä. Helmi meni kotona aika hyvin koppiin edellisen kerran tyyliin, eli kietaisin narun etupuomin ympäri, pyysin "puolipidätteillä" eteen ja palkitsin leivänpaloilla. Lastaukseen meni pari minuuttia ja kaikki pysyivät ihan rauhallisina, joten oli mukavaa lähteä liikenteeseen.
Saimme olla yksin maneesissa ja viimeiset kaksi nimeä listassa olivat minun, eli kovin runsaalla käytöllä tuo upea kallis halli ei ole. En laittanut satulaa heti selkään, kun se viimeksi valui eteen Helmin alkuriehunnassa. Nyt tuota alun pomppimista oli edelliskertoja vähemmän ja Helmi alkoi kulkea neljällä jalalla jo puolen kierroksen jälkeen.
Alkuravit meillä menivät säheltämiseksi, mutta sen jälkeen alkoi homma toimia ihan kivasti. Pyörittelin Helmiä ympyrällä käynnissä ja ravissa, ja pätkittäin se meni jo tosi hienosti ja tasapainoisesti. Vaikka oikea kierros on se hankalampi, se toimi nyt vasenta paremmin ympyrällä, ehkä oven sijainnista johtuen - Helmi kun vedätti aina maneesin liukuovea kohti. Laukkaa tuli nyt viime kertaa pidempiä pätkiä, vaikka ei se vielä sisällä pyöri niin kuin ulkona. Molempiin suuntiin otettiin yksi pätkä, mutta muutama kierros kerralla. Oikealle nostaessa Helmi veti kunnon pukit alkuun, mutta sitten meni ihan nätisti ja taas paremmin kuin vasemmalle.
Reissun ainoa pieni villiintyminen tuli, kun oltiin valjastuskatosten luona ja kaksi ravurivarsaa meni ohi. Toista ajettiin ja toinen tuli tiuhtina vierellä. Helmi huusi ja pyöri ja käyttäytyi muutenkin huonosti, toisin kuin nuo vuosikkaat. Harjapakinkin se onnistui polkemaan hajalle hyöriessään. Koppiinkaan se ei olisi tahtonut tulla, vaan jäi jököttämään etujalat lastaussillalla paikoilleen. Kun pattitilanne oli kestänyt aikansa, vaihdettiin paikkoja ja lähdin etupäästä auttaakseni Helmiä nostamaan takaset sillalle. Kun menin takaosan vierelle, Helmi käveli samantien koppiin.
Tallilla sain Helmin taas yksin kopista ja kylmäilin sitten sen jalat. Eli takana on ihan kiva reissu, kovin montaa harmaata hiusta en saanut tällä kertaa. Pitää vaan jaksaa käydän ihmisten ilmoilla, että tähän saisi kunnon rutiinin.
Esi-isien jälkiä
26.12.2010 - 14:14
Käytiin kaverin kanssa maastossa. Aluksi rämmittiin pätkä metsässä ja suomenhevoset osasivat asetella jalkansa hyvin epätasaisella pohjalla. Aluksi Helmi kompuroi, kun yritti sinnikkäästi kuikuilla sivuille, mutta kohta se alkoi katsoa mihin jalkansa laittoi. Hangen jälkeen oli vähän puhti pois, kun otettiin ensimmäinen ravipätkä. Kävelimme siis vielä jonkin aikaa ja otettiin sitten metsätiellä ravia. Siinä molemmat hevoset olisivat halunneet mennä edellä ja pyllyt lensivät kun toinen kiilasi perään tai vierelle. Jättäydyttiin sitten Helmin kanssa ravaamaan hyvän matkan päähän ja vaadin myös, että mennään ravia eikä peitsiä tai laukkaa. Kaveri jatkoi vielä toisen kiekan, Helmin kanssa käveltiin kotiin.
Joulurauha jatkuu
25.12.2010 - 13:58
Helmi oli edelleen hyvällä ja kiltillä tuulella ja hevosia pelkäävä siskokin harjaili ja talutteli sitä aivan tyytyväisenä. Käytiin taas kävelyllä pellon ympäri ja Helmi tallusteli perässä oikein nätisti.
Joulurauhaa
24.12.2010 - 13:37
Kävimme Helmin kanssa kahdestaan maastossa ja kaikki sujui oikein hienosti. Helmi oli iloinen ja energinen, se tutkiskeli ympäristöä, olisi halunnut mennä vauhdikkaasti ja tutkia kaikki sivutiet ja polut. Mutta se ei säpsähdellyt tai ollut kuuma, joten mitään vaaratilanteita ei tullut. Varmuuden vuoksi jätin laukat toiseen kertaan ja ravailtiin vaan. Loppukäynnin ajaksi tulin alas selästä, että Helmi sai palkinnon hienosta käytöksestä.
Hyvää joulua kaikille!
-30
23.12.2010 - 12:55
Elohopea jatkaa laskuaan, mittari näyttää jo -30 pakkasastetta. Hevoset olivat ulkoilemassa loimet päällä. Käytiin Helmin kanssa ottamassa jouluisia kuvia, mutta talutus jäi väliin, kun jänne tuntui vähän oudolta. Olisiko se saanut jo liikaa kylmää, vai reagoiko se nyt vauhdikkaaseen maastoon? Tässä kuitenkin Helmin kuvia:
Pakkaskävely
22.12.2010 - 14:18
Pakkasta on varsin jouluisesti yli -25 astetta, onneksi ratsastin eilen, ettei tule monen päivän taukoa! Tänään käytiin Helmin kanssa kävelemässä pellon ympäri, eli noin vartin lenkki. Sen päälle ämpärillinen lämmintä vettä (vaikka vesijohdot yrittivätkin jäätyä) ja loimi päällä takaisin ulos.
Paras joululahja...
21.12.2010 - 17:41
...on vauhdikas maasto omalla hevosella hyvässä seurassa. Päätin ratsastaa kahtena päivänä peräkkäin, kun seuraaviksi päiviksi on luvattu yli 20 asteen pakkasia. Satuttiin saamaan kaveri maastoon ja käytiin kiertämässä metsälenkki hämärässä. Helmi oli todella rauhallinen kun sai seurailla kaveria - tai Helmin tapauksessa se tietysti menisi mieluiten ensimmäisenä. Eikä se ehtinyt säpsyäkään, kun piti pysyä koko ajan toisen mukana.
Alkukäyntien jälkeen otettiin reipas ravipätkä ja Helmi meni tosiaan melkein kuin juna. Väliin kävelyä mäessä ja sitten reipasta laukkaa metsätiellä. Minua hirvittivät kaarteet ja huutelin välillä kaverille, että hiljentää vauhtia. Tosin sitten kävi niin, että me porhallettiinkin aina edelle. Laukan jälkeen vielä loppuravit ja -käynnit.
Oli kyllä niin mukavaa ja hevonen aivan huippu, ei voisi enempää toivoa. Kaikkien vastusten jälkeen osaa arvostaa sitä, että pääsee omalla hevosellaan ratsastamaan. Haavajalka oli viileä ja jännejalka taas ihan vähän lämmin, vaikka tehtiin tosiaan aika reipas lenkki. Kylmäsin molemmat.
Vampyyri ja ihmissusi
20.12.2010 - 17:36
Helmillä oli jännittävä päivä, kun pellon vieressä käyskenteli ihan selvä vampyyri ja ihmissusi! Ei tullut alkukäynneistä mitään, kun piti seurata noita kummajaisia. Tänään otettiin taas reippaat alkuravit, sen päälle ympyrä- ja kiemuratyöskentelyä ja sitten vielä laukat. Nyt mentiinkin laukassa lujaa, mutta annoin mennä, kun Helmi niin nätisti nosti joka kerta, eikä pukeista ollut tietoakaan. Ja jarrut toimivat loppujen lopuksi saran päässä. Takaset olivat hieman lämpimät, kylmäsin ne.
Helmi sai viimein irtokengänkin kiinni. Satuin itse olemaan paikalla yhtä aikaa kengittäjän kanssa, mutta menin kengityksen ajaksi kauemmaksi, etten häiritse tai hermostuta "mamman mussukkaa". Vähän Helmi tuntui heiluvan nauloja lyötäessä, mutta kenkä saatiin kiinni ilman suurempaa draamaa. Psyllium-kuuri on päättynyt, loppuajasta Helmi oli syönyt mössön hyvällä ruokahalulla. Hännän se kuraa silti, joten joko syy ei ollut hiekassa, tai sitten se ei lähtenyt.
Talvinen kävely
19.12.2010 - 14:16
Helmi oli oikein hyvällä tuulella eilisen jälkeen ja tuntui voivan hyvin. Haavajalasta on turvotus laskenut ja sääriluuhun tulleet kolhut tuntuvat nyt hyvin. Kyllä siellä on taidettu monottaa aika lailla, mutta minkäs tuolle tekee. Käytiin maastokävelyllä ja Helmi oli paljon rauhallisempi kuin ratsastaessa. Kai se luottaa minuun kun kävelen edellä, mutta selässä minusta ei ole sellaista turvaa. Kerran se hyppäsi pystyyn kuin vanhojen aikojen kunniaksi, mutta jatkoi heti sen jälkeen tallustelua ihan normaalisti. Jalat eivät lämmenneet, joten en alkanut kylmäämään niitä.
Maneesilla osa 3
18.12.2010 - 19:37
Vähältä piti, ettei jäänyt koko maneesireissu väliin. Ikinä ei olla lastattu Helmiä noin pitkään kuin tänään lähtiessä. Koitettiin kaikki aiemmin toimineet temput, mutta mikään ei auttanut, neiti vain jökötti lastaussillalla muuli-ilme naamallaan ja kerta kaikkiaan kieltäytyi menemästä sisään. Lopulta uskalsin kietaista riimunnarun pariin kertaan etupuomin ympäri - olen pelännyt, että Helmi saa vetopaniikin, jos sen peruuttamisen estää voimalla. Tein riimunnarusta "puolipidätteitä" ja lopetin vain, kun Helmi otti askeleen eteen. Ja jos se yritti peruuttaa, pidättelin puomin kautta kierretystä riimunnarusta paikallaan. Silmät muljahtelivat, mutta mitään paniikkia ei tullut ja hetkessä Helmi oli trailerissa.
Perillä Helmi oli rauhallinen hoitaa, mutta maneesissa se taas esitti jo tutut korkean koulun liikkeensä. Taluttelin taas niin kauan että se rauhoittui, jossa meni enää alle kymmenen minuuttia aikaa. Kaikki ylimääräiset äänet ja liikkeet saivat sen kuitenkin säpsymään ja aluksi ratsastus oli yhtä säntäilyä. Tulin välillä alas, kun satulakin oli luisunut hyppelyssä ja alkoi keikkua.
Sen jälkeen homma alkoikin sujua ja otettin ravia molempiin suuntiin. Käännökset onnistuivat aika hyvin, välillä Helmi sekosi askelissaan. "Paineenpurkuravin" jälkeen otettiin kiemuroita ja ympyröitä käynnissä, mutta Helmi ei keskittynyt täysin, etenkin oma peilikuva viehätti edelleen. Lopuksi otettiin vielä laukkaa molempiin suuntiin. Kameran patterit loppuivat juuri tuossa vaiheessa, mutta jonkin verran videota on taas tarjolla.
Koppiin meno sujui hyvin, kun käytettiin samaa tekniikkaa kuin kotona. Muutamassa minuutissa oli heppa lastattu ja päästiin kotimatkalle. Jätin avustajan matkanvarrelle ja purin tallilla Helmin yksin trailerista, ja se onnistuikin yllättävän hyvin. Sitten vielä kylmäsin takaset, vaikka tänään haavajalka ei enää lämmennyt ja jännejalkakin vain aavistuksen verran. Pitkiä nämä maneesireissut, tänäänkin koko revohkaan meni kuusi tuntia! Ei tätä joka päivä jaksa, mutta jospa taas joululomalla päästäisiin käymään muutaman kerran.
Ihan ok
17.12.2010 - 17:47
Jalka tuntui olevan aika hyvänä: se oli viileä ja patti tuntui laskeneen vähän (harmi kun ei ole ollut kamera mukana). Naarmujen ruvet ovat alkaneet tuntua ja pahkuran keskeltä tuntuu ehkäpä hokin iskujen jälkiä. Puristelin taas jalkaa, mutta ei se tosiaan ole yhtään arka. Huomenna olisi tarkoitus suunnata maneesille ratsastamaan.
Parempi kai
16.12.2010 - 17:26
Jalka ei ollut lämmin eikä aristanut puristellessa, pahkura vain oli jäljellä. Tutkin erityisen huolella ojentajaa, mutta ei siinä tunnu mitään vastaavia merkkejä kuin kesällä, joten jospa se jalka on nyt vain ärtynyt naarmuista. Päätin siis ratsastaa ja suunnattiin taas pellolle.
Oli vain 10 astetta pakkasta, mutta viima oli aika jäätävä. Hyvin kuitenkin tarettiin taas. Nyt lisäsin liikuntaa siten, että otettiin aluksi kaksi kierrosta ravia, kierros käyntiä ja taas kaksi kierrosta ravia. Vasen kierros tuntuu olevan helpompi, oikealle kaartaessa Helmi punkee enemmän kotiin päin ja rikkoo peitsille tai laukalle. Alun hömpötyksiin verrattuna se menee kuitenkin pitkiä pätkiä puhdasta ravia.
Ravien jälkeen tehtiin kiemurauraa käynnissä ja olin niin ylpeä pikku hepastani. Etenkin vasemmalle se asettui helposti ja kaarsi kaulaansakin. Korvat olivat taas kuulolla ja Helmi toimi oikein pienillä avuilla. Lopuksi otettiin vielä kaksi laukkapätkää ja tänään ei tullut yhtään pukkia. Eli kaiken kaikkiaan hyvä ratsastuspäivä.
Molemmat takaset tuntuivat ratsastuksen jälkeen vähän lämpimiltä, joten virittelin kylmäysletkut ja annoin olla parikymmentä minuuttia.
Menee jo aivan naurettavaksi
15.12.2010 - 17:55
Tänään oli sitten vasemmassa takasessa pitkät hokinnaarmut ja sääriluun sisäsyrjällä kauhea pahkura. Kylmäsin jalan ja yritin taas perehtyä Terve ja sairas hevonen -kirjaan, jos siinä onkin jotain muuta kuin pelkät naarmut. Toivottavasti siinä nyt ei ole mitään pahempaa, ainakaan jalka ei tuntunut olevan kipeä. Mutta kun on huonoja kokemuksia noista pahkuroista, niin ihan olankohautuksella en voi tuollaista ohittaa...
Käännä korvat, käännä korvat näin...
14.12.2010 - 17:08
Pakkasta on -18 asteen paikkeilla, mutta vielä tarkeni hyvin ratsastaa. Onkohan mulla turhan lämpimät vaatteet, kun ei mikään tunnu liian kylmältä? Muuten mentiin käyntiä, mutta otettiin alkukäynnin jälkeen 1,5 kierrosta ravia, että Helmi sai purkaa pahimmat intonsa pois. Kaipasin kenttää, kun huomasin taas, miten Helmin ravia pitäisi oikeasti ratsastaa, eikä vaan kevennellä mukana. Jos itse pitää ryhdin, tasapainon ja tuntuman hyvänä, niin kyllä se vaan porskuttaa ravia. Peitsi on vähentynyt huomattavasti - se tulee mukaan, jos Helmi alkaa hätäillä, mutta yleensä se nostaa suoraan ravin ja jatkaa sitä, jos olen itse skarppina.
Ravin jälkeen tehtiin vähän ympyröitä käynnissä ja yritin saada Helmiä vähän asettumaan ja pikkuisen pyöristämään kaulaakin. Korvat olivat nyt hienosti minuun päin ja Helmi pohti ihan vimmatusti, että mitä pitäisi tehdä. Onnistumisista se sai ylitsevuotavat kehut. Voi kun olen onnellinen, että meillä on nyt satula ja päästään työskentelemään. Sisällä venyttelin taas jalkoja. Mieluiten Helmi antoi venyttää oikeaa takasta - joka ei muuten nyt lämmennyt ratsastuksesta.
Tallissa sattui pieniä työtapaturmia. Nakkasin huolimattomasti riimunnarun pään Helmin selkään. Helmi pomppasi suoraan ylöspäin ja laskeutui hokkikenkineen varpaitteni päälle. Ei onneksi käynyt pahasti, otti enemmän päähän kuin varpaaseen. Tuon jälkeen ei tosin paljon naurattanut se, että Helmi kumosi melassiämpärin lattialle, kun huomasi, että olin sotkenut psylliumia sekaan.
Yritin taas ottaa valokuvia, mutta aina käy samalla tavalla. Helmi huomaa kameran:
Tulee katsomaan sitä:
Ja sen jälkeen saa kuvia enää Helmin turvasta:
Day after
13.12.2010 - 18:29
Helmi tuntui toipuneen hyvin eilisestä. Ainoastaan hokinnaarmun seutu oli lämmin ja koska se sattuu olemaan lähellä jännevammaa, kylmäilin jalan siltä varalta, että siihen on kumahtanut pahemminkin. Venyttelin Helmin jalkoja vähän ja se oli ihan kummissaan, mutta antoi pitää niitä ylhäällä. Oikea etunen on jäykempi kuin muut jalat, se on aina ollut vaikeampi pitää ylhäällä.
Olipa reissu
12.12.2010 - 16:30
Vaikka lastaaminen sujui eilen ihan kohtuudella, niin tänään ei sitten millään. Mennen tullen sai houkutella ja vääntää ja kaksi kuljetussuojaakin meni rikki ja jalkaan tuli hokista naarmu. Yksin en pääsisi reissuun, en millään. Kopissa matkustaminen tuntui kuitenkin olevan Helmille ihan ok, se ei ollut hyörinyt, kuoputellut tai hikoillut matkalla ollenkaan ja heinäkin oli maistunut.
Maneesilla Helmi sai samanlaisen hepulin kuin viimeksikin. Se pukitteli, hyppi pystyyn ja ryntäili, ja minä pyörittelin sitä ympäri, pysäyttelin, peruuttelin ja taluttelin kunnes se rauhoittui. Viime keväänä ei ollut tällaista muistaakseni ollenkaan tai ainakaan yhtä paljon. Vaikuttaisiko se, että nyt ollaan kavereiden kanssa liikenteessä tähän riehumiseen? Nytkin meitä oli kuusi ratsukkoa yhtä aikaa, me kuitenkin omassa päässämme.
Ratsastaessa koitin tietysti taas aluksi saada Helmin kuulolle. Tehtiin käynnissä kahdeksikkoa ja pysähdykset puolen ympyrän välein. Huomiota oli aika vaikea saada, kun ympäristössä oli niin paljon ärsykkeitä. Käyntityöskentelyn jälkeen tehtiin ensimmäiset raviympyrämme. Oli mukava huomata, että Helmillä toimii ohjaus ravissakin. Vain kavereiden puoleinen pääty tahtoi venyä, muuten se meni ihan näppärästi. Viimeksi maneesilla ollessa ravi ei lähtenyt ollenkaan, joten onhan tässä pientä edistymistä tapahtunut.
Vauhdilla eteen ja taakse
11.12.2010 - 16:50
Aloitettiin Helmin kanssa työt lastausharjoituksilla. Se kävelee näppärästi sisään muuten, mutta ei ota viimeistä askelta. Joka kerta Helmi peruutti ulos, kun yritin houkutella namilla, maiskuttaa tai vetää riimusta sitä viimeistä pätkää. Huomenna olisi tarkoitus mennä maneesille, mutta onneksi on kavereita mukana, niin heppa saadaan kyllä koppiin. Kerran Helmillä lipesi jalka ja se kävi polvillaan, onneksi olin laittanut suojat tuota harjoitteluakin varten, niin ei tuntunut käyvän mitenkään.
Lastaamisen jälkeen lähdettiin ratsastamaan, ja nyt meillä oli kaikki tarvittavat rensselit: satula, muotoiltu satulavyö, satulavyön pidennin (hurraa tallikavereiden pohjattomat varustearkut!) ja romaani. Nyt satula ei tuntunut enää liukuvan, ei ainakaan mitenkään näkyvästi. Sain myös lyhennyttyä jalustimet estesatulamittaan, joten oli aika tukeva olo.
Helmi oli sellainen, kuin se kahden vapaapäivän jälkeen tuppaa olemaan, eli ylivireä hössöttäjä. Kun käveltiin, se halusi ravata ja kun ravattiin, se halusi laukata. Aluksi tehtiin pysähdyksiä, kaarteita ja ympyröitä, mutta neidin korvat pyörivät työskentelystä huolimatta kuin väkkärät. Sitten muutamat ravipätkät (ja kaikkea sähellystä ravin välissä) ja yksi sivu laukkaa.
Psylliumit eivät olleet maistuneet eilenkään. Osa oli ilmeisesti mennyt suuhun asti, mutta lopuista oli sitten vain ronkittu kaikki porkkanan- ja omenanpalat.
Houkuttelua
10.12.2010 - 17:08
Olisi pitänyt olla ratsastuspäivä, mutta elohopea tippui -24 asteeseen, joten kävimme vain talutusreissulla pellolla. Helmi oli jättänyt eilen psylliumit syömättä, kun se oli saanut iltaruuat eri kupissa. Tämän päivän annokseen sotketaan ruokien lisäksi omenaa ja porkkanaa, joten toivottavasti ne menevät alas. Osan siemenistä juotin melassiveden mukana, mutta Helmi lopettaa juomisen, kun niitä alkaa olla pohjalla liikaa.
Tähdet tuikkivat
09.12.2010 - 17:58
Häntä ei ollut tänään yhtään "kurainen", luultavasti Tehobakt on iskenyt tai muuten vaan hyvä päivä. Helmi oli syönyt psylliumit yön aikana, toivottavasti seuraavatkin satsit menevät vielä alas.
Kävimme "kinkunpoltto" kävelyllä pellolla. Oli mahtava sää ja tunnelma: lähes pimeää, kuu ja tähdet loistivat taivaalla, mutta pellolla oli paksusti usvaa. Helmikin oli rauhallinen ja käveli nätimmin kuin koskaan takanani, yhtään ei tarvinut kieltää kiirehtimästä. Lenkin aikana Helmin jouhet menivät kuuraan ja se oli ihan liinakon näköinen, sillä hetkellä ei olisi kenelläkään ollut epäilystäkään rodusta.
Kuuria
08.12.2010 - 16:30
Puhelu klinikalle, ostosreissu ja paniikkipuhelu "hiekka-asiantuntijalle" = Helmi psyllium-kuurille. Hännän kuraaminen voi johtua hiekasta, joten testataan nyt, josko se loppuisi tuolla. Laitoin psylliumit melassiveden sekaan ja annoin ratsastuksen jälkeen, mutta Helmi oli ihan pöyristynyt, että mitä sotkua hänelle nyt syötetään. Puolet se sai hörpittyä, mutta loput jouduin laittamaan ruokakuppiin iltaa odottamaan.
Ratsastamassakin tosiaan käytiin, laitumella jälleen. Ravia tulee entistä pitempiä pätkiä ja kaarteitakin pystyy menemään ravissa. Parit laukatkin otettiin, ensimmäisessä meinasi pylly lentää, mutta toinen meni mallikkaammin. Lopuksi tehtiin kiemurauria ja huomasin että Helmi on sisäistänyt kääntävät avut ihan hyvin. Ei meno ole tietenkään niin kuin aikuisella hevosella, mutta kyllä se tietää mitä häneltä vaaditaan ja reagoi pelkkään painonmuutokseenkin heti. Satulassa oli nyt muotoiltu vyö, eikä se liukunut niin pahasti. Vyön mitta vain meni vikaan, kun muka ostin samanmittaisen kuin aiemminkin, mutta pituus ei meinannut millään riittää. Laihdu heppa, laihdu!
Pallokala
06.12.2010 - 14:39
Lopultakin päästiin sovittamaan satulaa. Vanha tuttava, Bruno Delgrange, oli korjattu ja sopi edelleen hyvin Helmin selkään. Ratsastaessa se kuitenkin valui lavoille, kuulemma Helmin mahan takia. Satulavyö luiskahti kainaloihin ja satula perässä. Rungoltaan parempaa satulaa ei kuitenkaan Helmille saa, ja tuon valumisen pitäisi loppua kunhan siltä saa painoa pois, joten asiaa yritetään nyt korjata S-vyöllä ja lampaankarvalla. Ei siis mikään ideaali tilanne, mutta muutakaan ei nyt voi - paino ei lähde liikuttamatta ja liikuttamaan ei pysty jos ei ole satulaa.
Just joo
05.12.2010 - 12:10
Arvatkaapa tuliko satulaseppä. Ei tullut, vaan tulee "huomenna". Eli suuntasimme taas pellolle ratsastamaan. Jatkoin ravin vaatimista ja nyt Helmiltä alkaakin irrota jo pitkiä pätkiä ravia ilman kiihdyttelyjä. Ihan kokonaista kierrosta ei ravi kuitenkaan pysynyt, vaan lipsahti joskus laukalle ja käännöksissä välillä peitsille. Nyt myös nostin laukkaa (ääniavuilla ja pohkeilla), mutta Helmi ei vielä ihan heti hoksaa, että mitä häneltä vaaditaan. Laukka nousi kuitenkin pienten pukkien siivittämänä. Sormet ristiin, että huomenna saataisiin satula...
Vapaata
04.12.2010 - 17:04
Vapaapäivä huomista satulansovitusta odotellessa. Piimä sai mahan entistä vetelämmäksi, joten bakteereja koitetaan nyt sisään jauheena. Toivottavasti auttaisi. Kengittäjäkin saattaa tulla ensi viikolla, joten jospa tässä olisi asiat pian kunnossa.
Sähäkkä tyttö
03.12.2010 - 16:45
Yleensä työt eivät juuri häiritse harrastusta, mutta nyt Helmi sai kaksi vapaapäivää peräkkäin ja sehän kostautui. Helmi oli tosi säpsäkällä tuulella ja oli ryömiä nahoistaan joka pikku risauksesta (esim. tekstiviestin äänestä, sadan metrin päässä kävelevästä ihmisestä, kaukana olevasta autosta jne.). Lisäksi se rynni ja hyppi pystyyn ilman risauksiakin.
Otin aluksi paljon pysähdyksiä, että se kuuntelisi edes vähän. Sitten yritin ravia ja neiti tarjosi peitsiä ja laukkaa. Onneksi olin tehnyt pysäyksiä, nimittäin aina kun Helmi lähti väärää askellajia, otettiin pysähdys, seisoskeltiin vähän aikaa ja yritettiin uudestaan. Ja alkoihan sieltä löytyä rauhallinen ravi ja rauhallisempi mielikin. Laukkaa en sitten ottanutkaan ollenkaan. Mainittakoon että ravattiin kahdesti myös kaareva ura saralta toiselle, mitä ei olla aikaisemmin tehty.
Tallissa juotin taas piimää, mitä meni oikeaan osoitteeseen eilistä enemmän. Mutta kauan sitä kurlattiin ja puklauteltiin. Vielä olisi kahden päivän satsit jääkaapissa, joten en luovuta. Jalka oli lämmin ratsastuksen jälkeen, mutta ehti viiletä vähän jo siinä, kun hörpittiin piimää. Kylmäsin tietenkin ja BoT-jaksokin alkaa taas.
Satulaseppäkin olisi tulossa sunnuntaina ja toivon hartaasti, että hän oikeasti tulee! Ihana tallikaveri on lainannut satulaansa, mutta kyllä se oma pitäisi saada, noloa olla toisten varassa.
Voihan piimä!
02.12.2010 - 17:23
Helmille ei tänään piimä maistunut, vaan se loiskautti suurimman osan minun päälle ja pesupaikan lattialle. Ärsytti silloin ja ärsyttää vieläkin kun happaman maidon lemu edelleen leijuu ympärillä, grrr... Muuten pelkkä harjaus, huomenna sitten ratsaille - kolmen kengän kanssa, kun en saanut kengittäjää tulemaan.
Talviturkki
01.12.2010 - 17:29
Tänään huomasin, että Helmi on alkanut kasvattaa kunnon talviturkkia. Kyljistä ja mahasta pistää esiin jo pitkiä karvoja, joten samanlainen karhu siitä taitaa tulla kuin viime talvenakin. Aloitin taas piimäkuurin, kun Helmin maha on ollut vähän löysällä pitkin syksyä. Olin laittanut piimän valmiiksi jo ennen kuin hain Helmiä tarhasta ja Helmi haistoi heti, että nyt on herkkuja luvassa. Pari litraa upposi taas oikein näppärästi.
