Juoksutus
31.01.2011 - 18:33
Palasimme taas ratsuhevosen alkeisiin. Kummasti on alkanut juoksutus sujua, kun takana on jo muunlaistakin työskentelyä. Helmi seuraa tosi hyvin eleitäni ja liikkuu niin kauan kuin minun jalkani liikkuvat, pysähtyy kun minä pysähdyn. Helmillä oli välillä meno päällä ja välillä ravin sijaan tuli laukkaa, mutta ei haittaa, parempi niin kuin tahmaillen. Yritin nyt kiristellä sivuohjia, mutta en saanut niitä vielä niin kireälle, että se olisi vaikuttanut Helmin muotoon. Ilmeisesti niitä saa ensi kerralla lyhentää vieläkin.
Tänään siis yksi vuosi "kavioliittoa" takana.
| 2 kommenttia |
365
30.01.2011 - 12:34
Huomenna on kulunut vuosi siitä, kun Helmi haettiin uuteen kotiin. Tänään sattui olemaan ihanan aurinkoinen päivä, joten näpsin kuvia:
Tässä vuosi sitten (13.2.2010) ja tänään otettu kuva:
Tahmatassu
29.01.2011 - 12:15
Äkkiä muuttuu 4-vuotiaan asenne. Oltiin tunnilla kahden muun hevosen kanssa, eikä se enää stressannut Helmiä ollenkaan. Jostain kuitenkin puhtkahti nyt esiin tahmatassu, joka ei olisi millään jaksanut liikkua eteen. En tiedä miksi - ehkä eilinen maastolenkki painoi jaloissa tai ilma oli liian lämmin?
Mentiin alkuverkka kahdeksikolla ja tahmailusta huolimatta se oli ihan ok. Välillä Helmi yritti lähteä toisen hevosen perään tai jatkaa portille, mutta tärkeintähän nyt on, että se on rauhallinen. Alkuverkan jälkeen otettiin laukka ympyrällä, meidän päädyssä oli toinen hevonen vetoapuna. Nyt sai käskeä jatkamaan, mutta muutama hyväkin pätkä saatiin otettua niin, että Helmi laukkasi omilla jaloillaan.
Nyt tunnit jäävät pariksi viikoksi tauolle, joten taidan suunnitella muutamat maneesireissut ja juoksutukset tähän saumaan.
Hikeen asti!
28.01.2011 - 17:54
Maastolenkki alkoi taas aika villeissä merkeissä, arvasin kyllä jo etukäteen, että tuulinen ilma saa vähän lisäkierroksia hevoseen. Pihan ja naapurin ohitus sujuivat hyppien ja sätkien ja koko alkukäynti tuntui olevan aika sähellystä. En voinut kuvitellakaan antavani löysiä ohjia, kun hevonen pelkäsi omia takajalkojaankin (siis oikeesti!). Keskityin siis vain lauleskelemaan, hengittelemään ja myötäämään. Jostain syystä olen lallatellut Helmille Saku Sammakkoa jo toista viikkoa.
Ravipätkä meni ihan kivasti, eikä Helmi yrittänyt porhaltaa mitään ratavauhteja. Tosin metsässä olikin aika paljon lunta, joten se varmasti hidasti menoa. Kerran jouduttiin pitämään tuumailutauko, kun yksi puu oli taipunut niin alas tien päälle, etten tiennyt mahdutaanko me molemmat siitä ali. Mahduttiinhan me, ainakin kun makasin littanana kaulalla. Laukkapätkä tultiin tänään aika tyylikkäästi ja tahdikkaasti, eikä Helmi yrittänyt rynniä samalla tavalla kuin viimeksi kurveista ulos.
Laukan jälkeen Helmi puuskutti kovasti ja nyt se hikoilikin hieman takajaloista ja mahasta, mitä se ei ole aiemmin tehnyt. Nyt on nollakeli, joten ilmeisesti se ei ole aiemmin hikoillut vain sen takia, että on ollut aina pakkasta ja sillä on ohut karva.
Hieno tyttö!
26.01.2011 - 18:29
Helmi oli tunnilla aivan superhyvä. Oltiin taas kahdestaan kaverin kanssa ja työskenneltiin Helmille helpommassa päädyssä ympyrällä. Etenkin alkutunnilla Helmi liikkui rauhallisesti, ei punkenut porttia kohti ja teki kaiken mitä pyysin. Vasemmalle saatiin otettua hyvät laukkapätkät, joissa toimi kaasu, jarru ja ohjaus. Välikäynnin aikana se alkoi kiinnittää huomiotaan ympäristön tapahtumiin, eikä oikealle saatu enää yhtä hyvää suoritusta. Helmi hätäili ravissa, tahmaili laukassa, punki portille, eikä ollut enää niin kuulolla kuin aluksi. Kokonaisuudessa kuitenkin oikein hyvä ratsastus.
Vapaata
25.01.2011 - 19:25
Helmi sai toisen vapaan putkeen, huomenna sitten tunnille (jos sää sallii). Tänään on ollut pakkasta noin -20 astetta ja häntä oli kurassa.
Koira
24.01.2011 - 17:19
Helmi on varmaan edellisessä elämässään ollut koira, ainakin se niin näppärästi tänään roikkui kintaassa kiinni ja veti. Leikkimisen lisäksi harjaus ja rapsuttelu.
Edistystä
23.01.2011 - 14:16
Kokeilimme ratsastustuntia yhden hevoskaverin seurassa ja tämä tuntui olevan hyvä ratkaisu meidän tilanteeseen. Kun iso joukko pelottaa ja yksin vetosuunta on aina portille, niin kaverin kanssa saatiin tasapainotettua tilannetta. Aluksi Helmi oli aika hermostunut, kun alkukäyntien aikana kentällä oli muitakin hevosia. Varmuuden vuoksi talutin sitä ja pysäytin sen katsomaan, jos muut tulivat lähelle. Silti se oli aika säpäkkänä ja mörkökulmakin pelotti taas.
Ensiksi otettiin vain pieni pätkä ravia kentän perälle, missä Helmi oli rauhallisimmillaan. Sitten alettiin ottaa ravia niin, että molemmat hevoset olivat samalla ympyrällä. Nyt saatiinkiin hyviä pätkiä, eikä portti vetänyt samalla tavalla kuin yksin ollessa. Muutaman kerran ajauduttiin aitaan pahki, mutta useammin päästiin vaikeasta kohdasta ohi. Välillä kaveri meni pienemmällä ympyrällä ja me heidän ympärillään ja sekin toimi ihan hyvin.
Nyt päästiin laukkaamaankin ja sehän on Helmille mieluista. Se nosti aika näppärästi laukat ja joitain tosi hienoja pätkiä saatiin tehtyä. Välillä lähdettiin liian isolla vaihteella ja vedettiin pukkeja alkuun. Minulla oli vaikeaa kun tasapaino heitti ulos ja satula mukana, pitäisi saada tuota vinoutta korjattua.
Eli kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen ja iloinen, ihanaa että päästiin ainakin osittain yli noista vaikeista asioista. Ensi viikollakin on tarkoitus mennä parille tunnille harjoittelemaan.
Vapari
22.01.2011 - 17:23
Harjaus ja halailut, Helmi oli taas hempeilytuulella ja sen kanssa piti keskustella kauan. Pesin eilen varusteet ja voi sitä töhnän määrää, mikä satulasta lähtee - edellinen omistaja on ilmeisesti pesemisen sijaan vain rasvannut sitä. Vaihdoin kuolaimiksi kolmipalat.
Hurja ja rohkea...
21.01.2011 - 17:46
Maastoilupäivä. Heti alkuun jouduttiin ikävään tilanteeseen, kun tiellä tuli auto vastaan hurjaa vauhtia. Ei ehditty mennä edes tienhaaraan odottamaan, joten yritin nostaa kättä ylös hiljentämisen merkiksi. Se ei auttanut, joten huiskuttelin kättä, mutta ei: auto vain kaahasi ohi ja Helmi hyppäsi ojaan karkuun. Koska kädessä oli kolmisormikintaat, näytin autolle vain peukkua, mutta mielessä oli kyllä ihan toinen sormi.
Helmi oli tietysti tuon jälkeen aika täpinöissään, joten käveltiin pitkät alkukäynnit. Ravissa sitten pyrin tekemään sitä mitä viimeksi tunnilla, pitämään tuntuman suuhun ja ravin rauhallisena. Jonkin verran tuo ravin hiljentäminen aiheutti väliin peitsiä, kun tahti rikkoutui, mutta kyllä se on nykyään vähentynyt ihan roimasti.
Laukkapätkällä Helmi olisi halunnut irrotella ja etenkin mutkasta se lähti aina salamana matkaan. Kerran pysäytinkin sen ja kävimme "Hiljennä, pöhkö" -keskustelun silmästä silmään. Vasta viimeisellä suoralla annoin sen kiihdyttää ja voi sitä hevosen riemua... Loppukäynniksi rantauduin taas taluttamaan ja Helmillä oli valtavan itsetyytyväinen ilme tuon laukan jälkeen.
Porttispurtti
19.01.2011 - 17:46
Nyt oltiin jo rauhallisemmalla mielellä tunnilla. Jostain syystä mörkökulmakaan ei tänään pelottanut, vaikka eilen sen lähellekään ei päässyt. Aloitettiin tuntuman hakemisella ja pysähdyksillä ja tehtiin sitten lyhyitä ravipätkiä, joissa ravi lähti aina vähän kiihtymään ja välillä annoin mennä aitaan asti, ettei Helmi pääse ryntäämään haluamaansa suuntaan. Raviympyrällä se lähti lapa edellä porttia kohti ja minulla petti aina istunta, enkä saanut sitä pidettyä ympyräuralla. Portille asti ei onneksi koskaan päädytty, vaan yleensä aitaan. Se oli kuitenkin positiivista, että Helmi oli rennompi yksin ollessaan - vaikka sitten onkin toisaalta kiireisempi poistumaan kentältä.
Nollaus
18.01.2011 - 16:31
Käytiin Helmin kanssa kentällä stressinpoistoratsastuksella. Halusin ennen huomista tuntia käydä siellä ihan vaan pyörimässä niin, etten vaadi kummempia, ollaan vaan. Niinpä me kierreltiin käynnissä kentällä puoli tuntia ja otettiin rennosti. Helmikin pysyi ihan rauhallisena, joskin se edelleen pelkää mörkökulmaa ja kiihdytteli siellä. Jospa sitä taas tohtii jatkaa harjoituksia, huomenna mennäänkin yksin tunnille.
Eläinlääkäri soitti eilen viimeiset tulokset ja kertoi insuliinikokeen arvojen olevan normaalit. Kaiken pitäisi siis olla kunnossa (joskin häntä oli taas eilen kurassa). Lääkäri sanoi vielä, että nyt ei kun vaan laihduttamaan. Vielä ei ole mittanauha kertonut tuloksista laihduttamisen osalta, mutta jospa se mahanympärys tässä kevään mittaan pienenee.
Normaalia
17.01.2011 - 16:23
Onneksi Helmi ei ollut moksiskaan eilisestä, vaan tuli portille vastaan ja halusi rapsutuksia ihan normaalisti. Tänään oli vapaapäivä, joten vain harjailin ja hoidin Helmin. BoT-kuuri alkaa jälleen.
Tyhmä omistaja
16.01.2011 - 12:37
Jälleen uusi ratsastustuntikatastrofi. Aluksi tuntui menevän ihan hyvin, yritin saada Helmiä kuulolle jo alkukäynneillä ja tehtiin paljon pysähdyksiä. Mutta heti kun nostettiin ravi, se tuntui ihan räjähtävän. Tietyissä kohdissa se laukkasi lapa edellä ihan mihin sattuu, esimerkiksi päin toisia hevosia. Toisissa kohdissa se olisi halunnut pysähtyä, eivätkä mitkään avut tuntuneet vaikuttavan. Yritin pyörittää ympyrällä, yritin tehdä siirtymiä ja mennä tutun hevosen perässäkin. Sitten tein tyhmyyden ja paukautin Helmiä pohkeilla kun se jumitti. Helmi säikähti, lähti juoksemaan ja minä muksahdin selästä. Eihän siinä muuta voinut kuin vain kiivetä takaisin ja yrittää edelleen. Jokunen kierros saatiin sitten ravattua ympyrällä kohtuullisesti ja otettiin loppukäynnit.
Ohjeeksi saatiin, että pitää mennä mahdollisimman paljon kentällä kun siellä on muitakin hevosia, että Helmi tottuisi siihen. Nyt se koko ajan kyttää mitä muut tekevät ja missä ne menevät, eikä yhtään pysty keskittymään omaan menemiseensä. Kuluisipa aika äkkiä ja tämä helpottuisi...
Tsekkaus
15.01.2011 - 17:11
Helmillä oli vapaapäivä ja kävin vain pikaisesti tarkistamassa, että sillä on kaikki ok. Kaikki näytti olevan hyvin ja hevonen leikkisällä tuulella, se nimittäin kiskoi minulta pipon ja lapaset moneen kertaan pois. Aitaukseen oli pitänyt lisätä ylälauta, kun Helmi oli kävellyt puoleksi lauta-aidan yli ja yrittänyt syödä viereisen tarhan paalista. Huomenna taas tunnille...
Mie en saa...
14.01.2011 - 17:27
Ohjelmassa oli maastoilua ja lähdimme Helmin kanssa tutulle reitille. Se tahtoo alkumatkasta aina vähän kiemurrella sen oloisena, ettei halua yksin lähteä minnekään. Mutta kun päästään peltotielle, mieli muuttuu ja se haluaisi mennä mahdollisimman lujaa. Vieläkin on vähän sitä ongelmaa, että se jarruttelee maassa olevien oksien kohdalla tai sitten kiertää ne kaukaa. Mulla tulee siitä mieleen muinaisten Vintiöiden "mie en saa koskee tuonne" -tyyppi.
Mentiin taas ravilla metsässä ja käyntiä mäen yli. Koska metsätielle päin menivät auton jäljet, en uskaltanut lasketella laukalla meidän tavallista pätkää - jos jonkun mutkan takana olisi ollut auto, äkkipysähdys olisi ollut ihan varma. Niinpä ravailtiin myös meidän laukkapätkä, vaikka tokihan olin jo opettanut Helmin siinä huonoille tavoille ja se yritti monta kertaa laukalle. Pysäytin sen aina silloin ja otettiin pätkä käyntiäkin päälle. Vasta kun näin missä auto oli kääntynyt takaisin, otettiin laukka, eli ihan viimeinen suora. Silti lenkkiin meni vain 40 minuuttia (katsoin kerrankin kellosta), joten kuinkahan äkkiä ne laukkamaastot on käyty?
Rapsuta!
13.01.2011 - 17:44
Harjailin Helmin tänään karsinassa, kun muut hevoset olivat juuri käytävällä varustautumassa ratsastustuntiin. Ihmettelin kun Helmi koko ajan höpläsi minun pipoa ja takkia ja housuja ja käsiä, kunnes tajusin että sitä rapsututti. Se yritti raukka hoitaa minua, että hoksaisin rapsuttaa sitä. Saihan se sitten hyvät rapsutukset, etenkin leuan alla oli makea kohta.
Miniponi lähti tarhasta juuri kun vein Helmin sinne ja Helmin piti tietysti juosta pitkin aitausta kaveria kaivaten. (Eikä yhtään auttanut, että viereisessä tarhassa parin metrin päässä oli Shettis.) Kummasti vain juokseminen loppui, kun nakkasin kourallisen heinää sen eteen. Häntä oli tänään vähän kurassa, ensimmäistä kertaa ruuan vähentämisen jälkeen.
Ei mennyt niin kuin Strömsössä
12.01.2011 - 19:45
Kauan odotettu ratsastustunti ei sujunut meiltä yhtään. Olin varmaan itse niin hitaana, etten ehtinyt tehdä mitään, mutta koko puoliska tunnin aikana saatiin tehtyä noin viisi pysähdystä ja viisi ravipätkää kentän poikki. Sitä paitsi Helmi oli sitä mieltä, että hän ei pysähdy kun kerran muut kävelee ja hän ei ravaa kun on niin paljon lunta. Me ei siis päästy ollenkaan vauhtiin ja sitten kello olikin jo puoli. Höh. Ehkä ensi kerralla sitten onnistuu paremmin.
Vapaalla
11.01.2011 - 17:36
Helmillä oli vapaapäivä, eli harjailua ja rapsuttelua. Huomenna päästään kokeilemaan ratsastustunnilla oloa. Heinät on nyt vähennetty noin kymmeneen kiloon päivässä ja Helmi norkoilee portilla ruokaa odotellen. Tuntuu kuitenkin, että kyljet ovat vähän "laskeutuneet", eikä hevonen ole enää niin pallomainen. Nakkasin Helmin pallon aitaukseen, toivoen että se keksisi muuta tekemistä kuin ruuasta haaveilemisen.
Intoa
10.01.2011 - 17:28
Käytiin Helmin kanssa maastossa ja tänään kyllä riitti hevosella intoa mennä. Alkuravin se paineli reipasta tahtia ja yritti poiketa vain reitiltä vain kerran, kun näki mielenkiintoisen sivutien. Tuolla pätkällä on pieni mäki, jossa Helmi on yleensä hiljentänyt käyntiin, mutta nyt sen päälle mentiin laukalla. Kun alettiin lähestyä laukkapätkää, Helmi yritti ottaa varaslähdön ja jouduin ottamaan vähäsen käyntiä hillitäkseni sitä. Ja laukka oli melkoisen vauhdikasta menoa, onneksi Helmi kuunteli sen verran, että sain hiljennettyä mutkiin, mutta muuten se päästeli aika haipakkaa. Ja selvästi nautti menosta! Hyvähän se vain on että nuori hevonen on noin innokas, mutta minua kyllä hirvittää kun vauhtia on enemmän kuin tasapainoa.
Eläinlääkäri soitti (juuri kun olin mennyt selkään) ja kertoi verikokeiden tuloksista. Kaikista testatuista aineista CK-arvo oli hieman koholla, mutta se ei ollut huolestuttavaa ja liittyy ihan vain liikutukseen. Magnesiumia oli veressä aavistuksen liian vähän, mutta ell ei suositellut lisäravinteen syöttöä, joskaan siitä ei olisi haittaakaan. Triglyseridi oli hieman koholla, mutta sekään ei huolestuttavasti. Insuulinitestin tulokset eivät ole vielä tulleet, mutta kaikki muu vaikuttaa kuulemma ihan hyvältä.
Rapsutuksia
09.01.2011 - 12:15
Helmillä oli vapaapäivä eilisen juoksutuksen jälkeen, eli nyt vain harjailin sen tallissa. Miniponi huuteli taas kaverin perään, ja kun vein Helmin takaisin tarhaan, ne alkoivat heti rapsutella toisiaan. Helmi rapsutti ponin selkää ja poni niin korkealta kyljestä kuin yletti. Helmi ei ole ollut oikeastaan koskaan entisten tarhakavereiden kanssa hoitoväleissä, vaikka ovatkin tulleet hyvin toimeen keskenään. Ihanaa että nyt on mieluisa kaveri, vaikka nuo kokojensa puolesta vähän huvittava pariskunta ovatkin.
Poneja ja juoksutusta
08.01.2011 - 13:19
Helmi oli nyt muuttanut samaan tarhaan shettisten kanssa ja jos siellä nyt yhtään oli riehuttu, niin ainakin kymmeneltä aamulla tilanne oli ihan rauhallinen. Helmin kesällinen poikaystävä, Miniponi, ei ole unohtanut rakastaan, se seuraili Helmiä ja huusi kun vein Helmiä tarhan ohi. Ponien tarhassa on vähemmän liikkumatilaa kuin edellisessä, mutta eipä Helmi sielläkään ole liikkunut juuri kuin portilta heinäpaalille.
Olen viivytellyt Helmin juoksuttamista, sillä olen epäillyt miten jänne reagoi ympyrällä menemiseen ja kenttääkään ei ole voinut käyttää. Tänään kuitenkin päätin kokeilla juoksuttamista ensimmäistä kertaa ainakaan puoleen vuoteen. Laitoin Helmille suitset ja deltan, satulan ja sivuohjat. En ollut aiemmin pitänyt sillä koskaan sivuohjia ja nytkin laitoin ne mahdollisimman pitkiksi.
Alkukäynnin jälkeen menimme kentän tien puolen päätyyn, jossa on kylläkin enemmän lunta, mutta ei mörkökulmaa tai porttia häiritsemässä. Laitoin Helmin seisomaan ympyrän uralle, menin itse piiskan kanssa keskelle ja aloitettiin. Viime keväänä oli vähän sitä ongelmaa, että Helmi pysähtyi helposti, mutta nyt neiti ravata porskutteli kunnes käskin pysähtyä. Otettiin ravit molempiin suuntiin (no rikkoi se kyllä välillä laukalle) ja sitten laukat. Helmi meni tosi hienosti ja muisti selvästi mistä on kyse. Muutenkin se on selvästi kypsemmän oloinen kuin ennen, eikä kysellyt että miksi tällaista pitää tehdä, teki vaan.
Olin tosi tyytyväinen Helmiin ja loppujen lopuksi jännejalkakaan ei edes lämmennyt. Pitää ottaa juoksutus ohjelmaan aina silloin tällöin ja alkaa vähäsen hakea muotoa sivareiden avulla. Nyt annoin niiden olla niin löysällä, ettei Helmin tarvinut välittää niistä, kunhan sai totutella siihen, että ne ovat paikoillaan.
Kaviokoukku riittää
07.01.2011 - 14:38
Olipa tänään ihanaa puhdistaa kaviot, kun ei tarvinut enää hakata niitä ruuvimeisselin kanssa puhtaaksi. Tilsakumit on ihan parhaat! Helmi saa viettää vapaapäivää ja tarhailla vielä Vanhan Herran ja Ponin kanssa. Shettisten aitausta on kuitenkin jo korotettu, joten varmaan on kohta edessä muutto viereiseen tarhaan. Mittailin taas painoa ja samaa 461 kg:a se näyttää kuin koko syksyn, vaikka aina muka katson, että nyt Helmi on hoikistunut. Pahimman pallokohdan ympäri mittanauha ei edes mene, joten ehkä siinä voisi olla tavoitetta... Ensi viikolla alkavat tallilla taas pyöriä tunnit ja varailin puolituntiset keskiviikolle ja sunnuntaille.
Laukkaa ja kenkiä
06.01.2011 - 14:10
Päästiin kaverin kanssa maastoon ja molemmat hevoset olivat aika virtaisia. Helmi ravasi reippaasti alkupätkän, mutta kun matkaa jatkettiin kaverin takana, neiti tuumasi ettei hän mikään ravuri ole - nyt laukataan! Kaveri siis ravasi edessä reipasta ravia ja Helmi tuli lyhyttä laukkaa perässä. Mäen yli taas käveltiin ja laukattiin metsätie kotiinpäin. Helmillä otti tosi koville, että piti tulla kaverin perässä ja se yritti kaikkensa, että pääsisi edelle. Jonkinlaista voitontahtoa tai johtajan elkeitä sillä siis on.
Kotona sitten oli vuorossa kengitys ja sehän hirvitti pientä. Kenkien irrottamisen ja vuolun se vielä kesti pää sylissäni, mutta naulojen hakkaaminen oli liikaa. Siinä Helmi yritti riuhtoa jalkaa, joten sille laitettiin hohtimien varret huulipuristimeksi ensimmäisen jalan ajaksi. Kun kengitys eteni, hevonenkin alkoi rentoutua ja oli viimeisen jalan jo ihan rauhallisesti paikoillaan. Nyt on sitten kaikissa jaloissa tilsakumitkin, eikä enää toivottavasti tarvitse hakata jäämöhkäleitä kavioista irti.
Tässä Helmi odottelee kengitysvuoroaan:
Välipäivä
05.01.2011 - 16:28
Pakkanen ei tänään suostunut laskemaan alle kahdenkymmenen, joten jätin tälle päivälle suunnitellun maastoilun väliin. Huomenna pitäisi olla lauhempi päivä, joten silloin uusi yritys. Huomenna tulee kengittäjäkin käymään, joten toivottavasti saadaan tilsakumit alle. Nyt olen joutunut hakkaamaan ruuvimeisselillä kavioihin jäätyneitä puru/heinä/jäämöhkäleitä, ja se on ollut aika hikistä hommaa. Tänään kävimme taas pienellä kävelyllä ja Helmi oli rauhallisella tuulella.
Klinikalla
04.01.2011 - 18:47
Tänään koitti jälleen klinikkapäivä. Helmi meni kotona aika hyvin koppiin niin, että kaveri piti riimunnarua tiukalla puomin ympäri kiedottuna ja minä houkuttelin Helmiä. Autoin vuorotellen edestä ja takaa ja katsoin kellosta, että koko operaatioon meni aikaa kahdeksan minuuttia.
Kun lastaus sujui reippaasti, olimme ihan etuajassa liikenteessä ja klinikallakin 45 minuuttia ennen varattua aikaa. Pääsimme kuitenkin heti sisälle ja tutkittavaksi. Suolistoäänet olivat hyvät ja muutenkin yleiskunto hyvä. Pienen verenkuvan arvot olivat normaalinrajoissa, hemoglobiini kuulemma suomenhevoselle erinomainen. Hiekkaröntgenissä ei näkynyt mitään. Laajemman verinäytteen tuloksista soitellaan ensi viikolla.
Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että lannan löysyys voi johtua ihan vain heinän liiasta syönnistä. Verestä testataan insuliini, jotta voidaan todeta onko viitteitä metabolisesta oireyhtymästä. Hän ei ollut kovin huolissaan lannan löysyydestä, kunhan hevosen yleiskunto on muuten hyvä. Nuorilla kuulemma voi olla tuollaista ilman syytäkin, eikä hän uskonut että kyseessä olisi esimerkiksi vatsahaava. Helmin lihavuuskunnoksi hän arvioi 3,5/5, eli normaalia vähän lihavampi.
Heinänsyöntiä aletaan nyt rajoittaa ja Helmi muuttaa varmaan kesän shettisystävien kanssa samaan tarhaan, jossa ei ole pyöröpaalia houkuttelemassa. Vielä odotellaan niitä verinäytteiden tuloksia, mutta olisihan se helpottavaa, jos tästä selvitään ilman hiekansyönnin tai vatsahaavan kaltaisia ongelmia.
Helmi käyttäytyi klinikalla ihan hyvin, eniten se pisti hanttiin verikokeita otettaessa ja yritti luikerrella pois piikistä - tullut omistajaansa. Röntgenkuvat otettiin ilman rauhoittamista, ja Helmi osasi seistä hienosti paikoillaan pakkopilttuussa. Se vain leikki riimunnarulla ja nökötti siellä tyytyväisenä. Koppiinmenoa se taas arasteli ja lastaamiseen meni ehkä vähän kauemmin kuin kotona. Tilanne säilyi kuitenkin taas rauhallisena ja Helmihän matkustaa hyvin. Kuljetettiin Helmiä nyt pimeällä ensimmäistä kertaa hakureissun jälkeen, mutta traileri tuntui kuitenkin ihan valoiselta, kun seinät ovat valkeat ja lamppu loisti kirkkaasti.
Mörkö vaanii edelleen
03.01.2011 - 12:43
Tänään oli vuorossa kentällä ratsastus, ajattelin mennä aikalailla vuorotellen maastossa ja kentällä/maneesissa. Ensi viikolla saattaisi jo päästä tunnillekin. Mörkökulma ja koko se sivu olivat tosiaan vieläkin aika pelottavat. Helmi uskalsi mennä ohi ihan hyvin, kun talutin alkukäynnin, mutta kun nousin selkään, asia oli eri. Taas piti tehdä niin, että ravailtiin kunnes pahin pöllöenergia ja puhti lähti hevosesta.
Käynnissä aloin sitten asetella Helmiä uralla vuorotellen molempiin suuntiin ja se onnistui ihan hyvin. Ravissa jatkoin asettelua sisällepäin ympyrällä ja pätkittäin sekin onnistui. Sitten alkoikin hevonen väsyä ja otettiin enää ympyrä laukkaa molempiin suuntiin. Eli hieman paremmin meni kuin viimeksi.
Huomenna mennään käväisemään klinikalla, vaikka maha onkin ollut viime aikoina ihan hyvänä.
Jynssäystä
02.01.2011 - 15:15
Maastoreissun jälkeinen vapaapäivä. Helmi oli edelleen hyvällä mielellä, tuli portille vastaan ja kaipasi silittelyjä. Nyt se painoi aina päänsä minun pään päälle ja piti silittää kaulasta. Vaikuttaisiko tämä leudompi sää hyvään tuuleen? Häntäkään ei ole ollut kurassa pitkään aikaan. Rappasin kuivuneet psyllium- ja leseroiskeet karsinan seinistä. Mömmö oli tiukassa ja aikaa meni varmaan yli tunti.
Helmi 4-vuotta!
01.01.2011 - 15:47
Juhlimme Helmin kääntymistä nelivuotiaaksi maastoratsastuksella. Aluksi oli kovasti pöllöenergiaa ja Helmi tuijotteli kaikkea ja teki muutamat rodeoloikat (en oikein tiedä mitä ne loikat ovat, eivät ainakaan pukkeja, vaan jotain muita hyppelyitä). Tietä pitkin oli mennyt metsätyökone, joten pohja oli ihan loistava pitkältä matkalta. Ikävä kyllä tienvierillä oli sitten paljon risuja ja Helmin piti kiertää ne kaikki mahdollisuuksien mukaan. Näin kierrellen ja kaarrelleen mentiin siis ravia, sitten käveltiin jo paljon rauhallisemmalla mielellä mäen yli.
Seuraava pätkä lenkillä on aivan ihana: metsätie, jonka molemmilla puolilla on puita. Tie on kapea ja kiemurtelee jonkin verran ja paikoitellen puut taipuvat tien päälle niin, että tuntuu kuin ratsastaisi tunnelissa. Tuo pätkä mentiin laukalla ja Helmikin unohti kaikki pelottavat asiat ja antoi vain mennä. Mutkissa hiljennettiin ja välillä Helmi yritti vaihtaa laukkaakin, että pysyisi tasapainossa. Oli tosi ihanaa ja Helmi selviytyi hienosti. Loppukäynniksi hyppäsin taas alas selästä ja kävelimme yhdessä kotiin. Hieno aloitus uudelle vuodelle!
