Talutusta
31.03.2010 - 16:47
Helmillä taitaa edelleen ikeniä kutittaa kovasti, sillä se nappasi heti kiinni riimunnarusta kun hain sitä tarhasta. Neiti talutti sitten itseään talliin ja takaisin, ja pihisti vielä riimunnarun natusteltavaksi tarhaan.
Helmistä harjaus oli tänään jotenkin tavanomaista nautinnollisempaa, ja se venytti ylähuulta tötterölle ja tuhisi, kun harjasin sitä ryntäistä. Etujaloissa oli hieman nestettä, joko eilisen juoksutuksen tai jonkin tarhaspurttailun jäljiltä. Laitoin niihin viilentävää linimenttiä, pitää seurata tilannetta. Helmillä tuntuu sääkin vaikuttavan jalkoihin, sillä nollakelillä sillä on erityisen kuivat jalat ja muuten vähän pehmeämmät.
Nyt jännätään maneesireissun toteutumista, sillä pikkutiet ovat hyvin vaihtelevassa kunnossa ja tallimatkaltakin löytyy sulaa pätkää, sohjoa ja jäätä vuorotellen. Saapa nähdä miten käy. Myös kenttä on kohta käyttökelvoton, jos lumet sulavat siihen nopeasti. Eihän se loma nuorelle pahaa tee, mutta näin laatareiden alla toivoisin säännöllistä reeniä.
| 0 kommenttia |
Helmi osaa mennä hienosti
30.03.2010 - 17:27
Pääsin tänään ajamaan tallille asti ja juoksuttamaan Helmiä. Aluksi Helmi yritti vaivihkaa lähteä käynnistä laukkaamaan, mutta "kelasin" sen aina pienemmälle ympyrälle ja pysäytin. Meno oli edelleen aika vauhdikasta, mutta turha häseltäminen jäi pois. Pukkeja ei tullut yhtään, tosin jotakin hassuja tasahyppyjä Helmi teki välillä laukassa. Varmaan se hieman ihmetteli selässä olevaa satulahuopaa.
Jos miettii mistä juoksutuksessa lähdettiin, niin onhan tässä edistytty paljon. Askellajit alkavat nyt erottua toisistaan, kun ennen oli käynti ja "nopea". Helmi nostaa hienosti joka kerta myötälaukat ja ravi on tosi lennokasta. Käynnissä se venyttää päätä maata kohti, mikä kertoo tietysti rauhallisuudesta. Puoliero ei ole enää niin selkeä kuin aluksi, ja Helmi liikkuu paremmin vasemmalle.
Mitä lie sille kuuluu?
29.03.2010 - 18:56
En päässyt tänään tallille, sillä tie oli niin huonossa kunnossa, etten uskaltanut ajaa perille asti! Jurrasin pari kilometriä 30 km/h vauhtia sohjon keskellä ja palasin takaisin... Huomenna uusi yritys, olisi juoksutuspäiväkin vuorossa.
Kun en päässyt tallille, niin lähdin kaupungille ja ostin Helmille uuden, pienemmän sadeloimen ja ensimmäisen satulahuovan. Olen kysellyt kaverilta niillä käyttämättömänä olevaa satulaa lainaan, että voisi harjoitella sen selässä pitoa.
Eläinlääkäri soitti tänään jostain Oulun pohjoispuolelta, että hän olis nyt täällä. Oli ymmärtänyt tallin sijainnin vähän väärin! Aikoi sitten tulla ensi viikolla, ihan jees niin ei siirry tuo suunniteltu maneesireissu ainakaan rokotuksen takia.
Rutiinihyppelyä
28.03.2010 - 15:37
Helmi pääsi tänään hyppäämään aika kurjasta kelistä huolimatta. Aluksi kujassa oli ponnistuspuomi-ristikko-ristikko-ristikko ja siitä siirryttiin pikkuhiljaa puomi-ristikko-pysty-pysty -tehtävään. Helmi meni kaksi ensimmäistä kertaa laiskasti läpi kujasta, ehkä nuo pienet ristikot eivät oikein houkutelleet. Kun nostin viimeisen pystyksi, löytyi hyvä laukkakin ja vähän intoa tekemiseen. Se meinasi leiskauttaa portistakin yli, mutta pysyi onneksi kentän puolella.
Estekorkeudet eivät olleet vieläkään isoja, vaan pystyt olivat sellaisia polvenkorkuisia. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä maneesille hyppäämään ja jos Helmin pää kestää, voisi esteitäkin nostaa kun olosuhteet ovat paremmat. Ratsastuksenope ainakin totesi, että Helmi hyppää nykyiset kevyesti ja mielellään, joten isompiakin voi kokeilla. Laatareihin on enää reilu kuukausi ja siellä pitää hypätä kuja, jossa on 50 ja 70 sentin pystyt ja okseri, jonka lähtökorkeus on 70 cm. Jaiks!
Voi kelien kurjuus
27.03.2010 - 18:22
Tänään olisin saanut apulaisia irtohypytykseen, mutta eihän tuossa räntäsateessa viitsi kengätöntä (hokitonta, tilsakumitonta) hevosta laittaa hyppäämään. Pitäisi varmaan liikuttaa enemmän aina kun kelit sallivat ja jättää hevonen suosiolla seisomaan huonon sään aikaan.
Helmi sai siis taas pelkän harjauksen, ja sekin on sellaista puolitehoista, kun karva on märkää. Tallissa oli pari hevosta kuivumassa, joten sain ihan rauhassa raaputtaa Helmiä, joka torkkui käytävällä. Ulos päästyään se pääsikin taas sitten riehumaan, kun hevoset kehittelivät taas yhteisen hepulikohtauksen.
Katsoin tyytyväisenä, että Helmi vapaana ollessaan nostaa myös vasemman laukan, joten jospa se ei ole niin vino kuin pelkään. Olen ajatellut pyytää hierojan käymään ennen ratsutuksen alkamista, jotta tietäisi etukäteen missä kohti kirraa ja miten sitä voisi venyttelyllä tms. auttaa jo etukäteen. Helmillä on käytävällä ollessa tapana siirtää takaosaa vasemmalle ja juoksutuksessa vasen kierros on koko ajan ollut heikompi, joten puolieroa on.
Asettelua
26.03.2010 - 20:21
Hirveä keli, mutta tehtiin Helmin kanssa vähän töitä kentällä. Laitoin sen suitsiin nyt ensimmäistä kertaa ohjat ja me harjoittelimme kuolaimen paineelle myötäämistä. Aloitin ihan alkeista (ohja ylös ja odottelua) ja kävin läpi molemmat suunnat asetuksen ja eteen-alas -tyyliin. Meni ihan hyvin! Lopussa nousin taas sahapukin päälle ja nojailin sieltä Helmin selkään.
Ehjältä näyttää
25.03.2010 - 18:38
Helmi ei ollut yön aikanakaan kehitellyt mitään näkyviä tai tuntuvia vaurioita, joten varmaan siitä keikahduksesta selvittiin loukkaantumatta. Tänään oli vapaapäivä, joten vain harjailin Helmin. Karva on jo ihan eri näköistä kuin kuukausi sitten, karhun turkki on mennyttä ja tilalla on lyhyempää karvaa. Vielä sitä kuitenkin lähtee samaan malliin.
Mukkelis makkelis
24.03.2010 - 17:34
Nyt pääsin juoksuttamaan Helmiä rauhallisessa tilanteessa, mutta eipä se paljon auttanut. Vaikka Helmi on monessa tilanteessa niin järkevä ollakseen nuori hevonen, niin liinassa se kyllä käyttäytyy ikänsä mukaisesti.
Talutin taas alkukäynnit ja Helmi yritti seurata turpa tiiviisti minun kyynärpäässä kiinni. Heiluttelin sitä koko ajan kauemmas, mutta ilmiö taitaa olla sukua hevosten "turpa toisen hännässä" kulkemiseen.
Alkukäyntien jälkeen sivelin taas Helmiä juoksutuspiiskalla ja se ei jännännyt vekotinta ollenkaan. Myös käynti sujui liinassa hyvin. Sitten alkoikin riehuminen, kun Helmi taas laukkasi sydämensä kyllyydestä liinassa. Väliin se veti kunnon pukit ja välillä pysähtyi korvat hörössä minun luo. Käskin sen kuitenkin aina takaisin ympyrälle.
Laukan tiimellyksessä Helmi jotenkin sotkeutui jaloistaan ja kaatui kyljelleen maahan, nousi ylös ja jatkoi matkaa. Sen jälkeen saimme vielä liinan toisen etujalan ympäri ja kohta koko hevonen oli melkein lahjapaketin lailla kääritty liinaan.
Kun paineet oli purettu, Helmi alkoi käyttäytyä tosi hienosti. Se meni käyntiä, ravasi ja laukkasi molempiin suuntiin reippaasti, mutta käskyjen mukaan. Kyllä se vaan osaa, kun vain jaksaa keskittyä meneillä olevaan asiaan.
Tarkistin Helmin kunnon huolella, mutta se ei ontunut, jalat eivät olleet lämpimät, turvonneet tai arat, eikä muuallakaan näyttävän olevan vikaa. Jospa tuo kaatuminen opettaisi sille jotain. Itse olen kyllä oppinut pitämään tuon hevosen kanssa pään kylmänä. Vaikka se riehuukin narun päässä, tiedän että kun Helmi pysähtyy, se on taas rauhallisella mielellä eikä vedä kauheita kierroksia.
Välipäivä
23.03.2010 - 20:23
Tänään oli tallilla vilinäpäivä ja Helmillä riitti ihmettelemistä. Olin aikonut juoksuttaa sitä, mutta päätin säästää sen huomiselle, ettei tule hermostunutta kertaa. Mikäs kiire tässä olisi.
Helmillä taitavat uudet hampaat kutitella, sillä se on ottanut tavakseen mussuttaa riimunnarua ja joskus kettinkejäkin. Se työntää riimunnarun syvälle suuhunsa ja vetää sitten narun suun poikki. Viime viikolla soittelin kolme päivää eläinlääkärille, joka ei loppujen lopuksi osannut sanoa, milloin pääsee raspaamaan ja rokottamaan. Joskus ennen heinäkuuta, jolloin rokote pitää vahvistaa...
Karvanlähdön pahin paikka on siirtynyt lautasten päältä kylkiin, irtokarvan määrä on pysynyt samana. Helmi saa nyt kuurina B-vitamiinia tämän karvanlähdön ajan, jospa sieltä talviturkin alta tulisi kaunis karva esille.
Hermot kiristyy ja lepää
22.03.2010 - 19:37
Helmillä oli tänään taas lepopäivä. Harjasin sen kunnolla ja tuntui, että Helmi nautti kun sitä hinkattiin. Jalkojen nostaminen on nykyään kohtuullisen helppoa - jalat nousevat helposti, mutta Helmi saattaa kiskoa niitä ylhäällä. Harjoitukset jatkuvat edelleen ja pidän jokaista jalkaa puolisen minuuttia ylhäällä aina kun tilanne tallissa on rauhallinen. Kun Helmi oli käytävällä kiinni, laitoin tyhjän melassiämpärin nurinpäin sen viereen ja kävin taas nojailemassa selkään.
Harjauksen jälkeen käytiin vähän aikaa kentällä väistättelemässä. Mutta siitä ei tullut tänään mitään, kun Helmi metsästi muiden hevosten kakkoja turpa maassa tai yritti käydä järsimässä kanistereja. Omistajalla meinasi jo mennä hermot, joten vein sen takaisin tarhaan. Koska oli kaunis ilma, jäin vielä siivoamaan tarhaa ja Helmi oli siinä kovasti apuna.
Ensimmäinen pystyeste
21.03.2010 - 15:20
Ilma suosi meitä nyt toden teolla ja aurinko paistoi aamusta asti mahtavasti. Tuttuun sunnuntairytmiin olin ensin ratsastustunnilla ja harjasin Helmin valmiiksi seuraavan tunnin aikana. Laitoin sen sitten suojat jalassa tarhaan odottamaan irtohypytystä. Tyttöjen kanssa rakensimme kuja valmiiksi ja Helmi tuntui odottavan ihan täpinöissään aidan toisella puolella. Se hirnui (mitä se todella harvoin tekee) ja päästi kummallisia ynähdyksiä odotellessaan portilla.
Kun laitoin suitset ja toin sen kentälle, Helmi tiesi heti mistä on kyse. Se oli jo alkukäynnillä malttamaton ja olisi halunnut lähteä kujalle. Taluttelin sitä kuitenkin monta kertaa kentän ympäri ja menimme rauhassa kujasta läpi. Tällä kertaa en ravuuttanut sitä puomien yli, koska arvelin etten pysyisi enää sen perässä.
Teimme taas sellaisen järjestelyn, että avustaja vie Helmin kujan päähän, käskee raviin ja minä odotan kauran kanssa kujan lopussa. Ensin kujassa oli ponnistuspuomi-puomi-ristikko-ristikko, toisella kerralla korotimme ristikoita, kolmannella kerralla nostimme viimeisen esteen pystyksi, jossa oli alapuomi maassa ja viimeisellä kerralla nostimme pystyä yhdellä reiällä.
Helmi meni tosi näppärästi joka kerta, välillä saattoi tulla joku raviaskel mukaan, mutta yleisesti sillä oli aika hyvä rytmi. Viimeisellä kerralla se hieman kolautti n. 50 sentin pystyyn, mutta tuskin sillä sentään kapasiteetti tuohon loppuu. 
Helmi selvästi tykkää hypätä, eikä sitä yhtään hirvitä, vaikka este muuttaakin muotoaan. Loppukäynti oli taas aika vauhdikasta, kun pikkuneiti olisi selvästi jaksanut vieläkin hypätä.
s294.photobucket.com/albums/mm98/rpkjst/Helmi/ Helmi selvästi tykkää hypätä, eikä sitä yhtään hirvitä, vaikka este muuttaakin muotoaan. Loppukäynti oli taas aika vauhdikasta, kun pikkuneiti olisi selvästi jaksanut vieläkin hypätä.Jännittävää katseltavaa
20.03.2010 - 14:39
Aina välillä satutaan Helmin kanssa talliin sellaiseen aikaan, kun muutkin siellä pyörivät. Tänään tallissa vipelsi kaksin kappalein polvenkorkuisia lapsia, ja voi kun ne olivat Helmistä jänniä. Sille tekee hyvää päästä keskelle tohinaa, niin että se tottuu monenlaisiin asioihin.
Vaikka hevoskuume loppuikin Helmin tuloon, niin kyllä oli houkutteleva ilmoitus ht.netin palstalla: samasta isästä oleva 2-vuotias musta tamma. Onneksi se oli mennyt hetkessä, niin en ehtinyt (juuri) edes haaveilla toisen ostamisesta... Mutta kuinka ihana rapsuttelu- ja leikkikaveri tuo olisi ollut Helmille!
Tänään olisin hypyttänyt Helmiä kelin salliessa, mutta nuoskalunta tulee ajoittain taivaan täydeltä. Ehkäpä huomenna keli olisi parempi ja päästäisiin hyppäämään.
Nojailua
19.03.2010 - 19:11
Kävimme tänään harjoittelemassa kentällä vähän aikaa paineelle myötäämistä. Väistättelin Helmin taka- ja etuosaa, peruutin sitä, käänsin päätä sivuille ja painoin alas. Ihan kivasti se myötää joka suuntaan, muutama oikein hieno etuosakäännöskin tehtiin.
Lopuksi vielä laitoin Helmin seisomaan sahapukin viereen ja nousin itse seisomaan telineen päälle. Nojailin sieltä ehkä puolella painolla Helmin selkään ja rapsuttelin sen vastakkaista kylkeä. Helmi järsi tyytyväisenä telinettä, eikä reagoinut mitenkään. Se ei varmaan olisi välittänyt, vaikka olisin noussut selkään asti.
Eessuntaas
18.03.2010 - 20:11
Lähdinpäs tänään taas kokeilemaan, josko Helmi tuntisi olonsa turvalliseksi pihapiirin ulkopuolella. Tallilta tielle menevä tie oli ihan ok, mutta tiellä Helmi taas alkoi hyppimään pystyyn heti risteyksessä. Nykäisin sen narusta aina alas ja hoksasin sitten tarrata deltasta kiinni ja Helmi alkoi kävellä neljällä jalalla.
Siihen tyyliin olisi varmaan päästy matkaan, mutta kohta tuli peltotieltä moottorikelkka puukuorman kanssa meitä kohti. Ei muuta kuin käännös kotiin, kohtaaminen olisi ollut liikaa meidän molempien hermoparoille. Käveltiin takaisin tallinpihaan, mutta jatkettiin harjoitusta niin, että käveltiin tallin ja tien väliä pari kertaa. Kun homma alkoi sujua löysälläkin narulla, tallusteltiin myös autotien pätkä maastoon lähtevälle tielle. Sekin meni ihan ok, mutta pidin deltasta lujasti kiinni. Peltotien alkua käveltiin myös pariin kertaan edestakaisin ja mentiin sitten kotiin.
En kyllä aio vieläkään luovuttaa tuon maastokävelyn kanssa, tuntuu kurjalta liikuttaa nuorta hevosta pelkästään kentällä. Olisi ihanaa saada vähän vetoapua, mutta muiden tallilaisten lenkit on hieman eri tahtisia kuin meidän köpöttelyt. Jospa se sitten tuolla totuttamisella onnistuisi. Helmi käveli koko ajan reippaasti, eroa talliin ja tallilta pois päin mennessä ei ollut. Se ei myöskään yritä varsinaisesti kääntyä kotiin, pysähtyy vain pomppimaan. Varmaan se kaipaa kavereita ja on epävarma vieraalla alueella.
Lapiollinen karvaa
17.03.2010 - 19:28
Helmi oli tänään taas vain harjattavana, mutta eipä nyt kyllä voi puhua "vain" harjaamisesta, kun hevosesta lähti lapiollinen karvaa. Ja toinen lapiollinen taisi takertua harjaajan takkiin.
Helmin isä oli eilen kantakirjattavana, mutta ei harmillisesti mennyt läpi ihan pienen onnettomuuden takia. Tosi ikävä juttu, kun orilla olisi varmasti vientiä tammamarkkinoilla entistä enemmän, jos olisi virallisesti kirjoissa ja kansissa. Toivottavasti omistaja viitsii vielä yrittää uudestaan!
Helmin luonne on kyllä niin ihana, ettei tällaista hevosta tule koskaan vastaan. On mahtavaa seurailla sen touhuja, kun se haluaa haistaa, maistaa, kokeilla, kuopia ja ajaa takaa kaikkea ympärillä olevaa. Siltä ei jää mikään huomaamatta ja se suhtautuu kaikkeen niin positiivisen uteliaasti.
Juoksemisen riemua
16.03.2010 - 17:55
Juoksutin tänään Helmiä liinassa ja oli kyllä oikein mukava kerta. Helmi oli rauhallinen hoitaa, eikä edes pinteleiden laitto ollut hankalaa. Tein edelleen sitä patja kiinni-irti -totutusta ja se on selvästi auttanut. Ja sain joustopinteleiden logoista tänään jo kolmet oikeinpäin, mulla on ollut vähän hahmotushäiriö niiden kanssa.
Ostin lauantaina oikean juoksutuspiiskan, joten aluksi piti tietysti totuttaa Helmiä siihen. Käärin siiman vielä kokonaan piiskan ympärille. Helmi haisteli raippaa ensin maassa ja sitten pystyyn nostettuna. Pystyssä olevan raipan kanssa sattui pieni äksidentti, kun Helmi kiskoi hampailla siimaa niin, että raippa meni kaarelle ja läsähti suoraksi kun Helmi päästi irti. Sitä piti vähän aikaa ravata karkuun pienellä ympyrällä. Tuon jälkeen sivelin Helmiä raipalla joka puolelta ja se suhtautui asiaan ihan rauhallisesti.
Ympyrällä Helmi meni käyntiä tosi nätisti hyvällä etäisyydellä ja tahdilla. Kun annoin ravikäskyn, pikkuneiti innostui menemään pukkilaukkaa koko 3-vuotiaan riemulla. Se pysyi kuitenkin koko ajan ympyrällä kiskomatta, mutta otti monet kiihdytykset ennen kuin malttoi ravata. Toiseen suuntaan oli sama juttu, mutta pukit jäivät vähemmälle. Helmi laukkasi tyytyväisenä monta kierrosta ja näytti laukan jälkeen sellaista keskiravia, että vieläkin ihan pakahtuu...
Sen jälkeen olikin jo loppukäyntien aika. Helmi oli nyt ensimmäistä kertaa hieman hikinen juoksutuksen jälkeen. Juoksutuspiiskan kanssa oli kyllä paljon helpompi toimia, kun sai estettyä kääntymis- ja sisälletuloaikeet heti, mitä kouluraipalla ei saanut tehtyä.
Vapaapäiväilyä
15.03.2010 - 17:29
Helmi viettää eilisen jälkeen vapaapäivää, joten vain harjailin sen tallilla käydessä. Tarhakaveri lähti valmennukseen, ja näin Helmin reaktiot siihen. Se tuijotteli kopin perään, otti kaksi spurttia, piehtaroi, kaatoi vesiämpärin - ja alkoi syödä.
Toinen irtohypytys
14.03.2010 - 15:22
Helmi sai tänään vieraita ja pääsi heidän avustuksellaan irtohyppäämään. Aluksi taas nuuskuteltiin kaikki kujan tavarat läpi ja mentiin alkukäynneillä puomeista yli monta kertaa. Sen jälkeen vaihdettiin suunta vasempaan kierrokseen ja muistutettiin mieleen, että aina kun tulee kujalta saa kauraa. Vasemmassa kierroksessa otin kerran puomit myös ravilla ja sitten Helmi pääsi menemään kujan itse.
Ensimmäisellä kerralla Helmi meni pelkät puomit kujassa ja muisti selvästi mitä pitää tehdä. Tässä tyylinäyte: s294.photobucket.com/albums/mm98/rpkjst/Helmi/
Puomikujan jälkeen nostettiin ensin viimeinen väli ristikoksi ja sitten vielä toiseksi viimeinenkin. Puomi-ristikko-ristikko -tehtävässä Helmillä sekosivat askeleet ensimmäisellä kerralla ja se pudotti jälkimmäisellä ristikolla. Toisella kerralla se laukkasi paremmassa rytmissä ja selvitti tehtävän hienosti. Siihen olikin hyvä lopettaa.
Helmi myös itseopiskelee ratsuksi ja seuraa kiinnostavimmat pätkät tunneista keskittyneesti:
Pieni, pyöreä, ruskea karvakasa
13.03.2010 - 20:18
Omistaja palaili opiskeluista ja marssi heti tallille katsomaan kullanmuruaan. Helmi oli siirtynyt aika villiin lookkiin, kun oli ollut yhden päivän harjaamatta tähän karvalähtöaikaan. Irtokarvoja oli jo kasoina siellä täällä. Siinä harjaillessani mietin, että kun ostaa hevosen, saa alkuaikoina takaisin sen olon, mikä oli pikkutyttönä hevosten kanssa. Jaksaa harjata ja leperrellä tuntikausia, kaikki tuntuu uudelta, jännittää, miettii tekeekö oikein ja joutuu kysymään koko ajan apua.
Mittailin Helmiä tällä viikolla ja painomitta kertoi, että Helmi painaisi nyt 385 kiloa, eli 13 kiloa enemmän kuin kuukausi sitten. Säkökorkeus näyttäisi olevan tasan 150 cm, mutta mitta on aika vaikea saada otettua yksin. Tosin minulla oli pieni vatupassi apuna. Helmin ulkonäkö on muuttunut muutenkin kuin pyöristymisen takia, sillä heti kun kevätaurinko alkoi paistaa, Helmi alkoi näyttää ihan ruskealta. Mietinkin mahtaako se olla tarkkaan ottaen kulomusta, kun jouhissa on ihan selviä vaaleita raitoja.
Traikkuharjoitus nro 4
11.03.2010 - 14:39
Neljäs kerta toden sanoo? Helmi ei ainakaan ollut edelleenkään sitä mieltä. Sain kaksi tyttöä avustamaan ja Vanha Herra laitettiin traileriin seisomaan vetoavuksi.
Ensin yritin houkutella Helmiä sisään, mutta se junttautui itsepintaisesti lastaussillalle ja lähti peruuttamaan jos käski. Sitten laitoin toisen tytöistä koppiin liinan päähän ja itse usutin Helmiä takaapäin - läiskyttelin käsi yhteen ja pukkasin oikeaan suuntaan. Ei vaikutusta.
Nyt oli kuitenkin jo selvää, että Helmi ei ole enää yhtään hermostunut kopista, se ei nuuhkinut tai päristellyt tai tutkinut yhtään niin kuin edellisinä päivinä. Joten sisään se oli nyt saatava. Tallinomistajakin tuli sitten avuksi ja meni koppiin sisälle, minä jatkoin hätistämistä ulkoa - ja lopultakin Helmi käveli koppiin.
Sinne se jäi ihan nätisti seisomaan ja annoin sille kaikki loput leivänpalaset - tosin ainakin puolet ehti kaveri napata käsistäni. Sitten peruutus ulos ja talliin. Tätä pitää jatkaa vielä ensi viikolla. Toivottavasti Helmi ei kohta välitä traileriin menosta sen enempää kuin talliin kävelystäkään.
Traikkuharjoitus nro 3
10.03.2010 - 16:20
Tänään ei juurikaan edistytty eilisestä. Helmi tuntui jo rennommalta, mutta kieltäytyi ehdottomasti menemästä perille asti, vaikka se menikin vähän pidemmälle kuin eilen. Mietin mitä virheitä olen tehnyt, niin varmaan helpotin tehtävää niin monta kertaa, että Helmistä tuntui, ettei sen enää tarvinut "ylittää kynnystä". Leipäkin tuntui jo riittämättömältä makupalalta, ja minulla olikin kauraämpäri varalta paikalla. Mutta ei Helmi senkään perässä tullut.
Seuraava vaihe on varmaan se, että tarhakaveri laitetaan ensin koppiin. Mihinkään liinavirityksiin en nyt haluaisi ryhtyä, kun tarkoitus olisi tehdä trailerista niin tuttu ja turvallinen paikka, että sinne uskaltaa kävellä milloin vaan. Joillakin kisahevosillahan matkustaa poni mukana, ehkä meillä on sitten aina 19-vuotias, 180 senttinen puoliveriruuna mukana...
Jos tästä päivästä etsii positiivista, niin pintelien laitto sujui aiempaa paljon paremmin. Tein nyt joka jalan kohdalla niin, että kosketin yhä pitenevän ajan patjalla ja poistin patjan kun jalka pysyi aloillaan. Helmi saattoi pinteliä kääriessä liikuttaa muita jalkoja, mutta jätti juuri työn alla olevan jalan maahan. Tarranauhoistakaan ei ole ollut mitään harmia - paitsi että omistaja käärii aina pintelit väärinpäin.
Traikkuharjoitus nro 2
09.03.2010 - 17:13
Kun eilen satoi vettä ja sen jälkeen pakasti, niin tallinpiha oli muuttunut liukkaaksi. Traikkuharjoitus alkoikin sillä, että hakkasin lapiolla lastaussillan edessä olevaan jäähän rosoisen pinnan, ettei tuo kengätön elukka kompastuisi.
Olosuhteet eivät taaskaan olleet ihan meidän puolella, sillä Vanha Herra oli lähtenyt maastoon ja jättänyt Helmin itkemään tarhaan. Helmiä itketti ja hermostutti sisälläkin ja se hipsutteli edestakaisin käytävällä. Aloin sitten väistättelemään sitä aina kun se hippaisi.
Olen kerran nähnyt kuinka hevonen sai 10 sentin repalaisen palkeenkielen jalkaansa astuessaan lastaussillan reunaan, joten laitoin Helmille pintelit. Ne tuntuvat edelleenkin Helmistä Tosi Inhottavilta ja lähes jokaista jalkaa piti vähän heilutella. Viimeisessä jalassa tein aluksi niin, että pidin pintelipatjaa jalkaa vasten 3 sekuntia ja päästin irti (kun Helmi ei heiluttanut). Sitten 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja sitten vasta laitoin pintelin, eikä Helmi liikahtanutkaan. Pitää varmaan alkaa kokeileen tuollaista konstia.
Pintelit jalassa, naruriimu päässä ja pitkä liina riimussa kiinni, leivänpaloja vyölaukussa ja pikku ämpäri kädessä lähdettiin taas harjoituksiin. Lähestyimme koppia taas ämpärin kanssa, laitoin sen ensin parin metrin päähän ja etenimme siitä puolen metrin välein lastaussillalle saakka.
Lastaussillalla etenimme aina liukuestevälin kerrallaan niin, että Helmin piti koskea turvallaan aina 8 kertaa tietyssä paikassa olevaan ämpäriin. Ja jokaisesta kosketuksesta sai leipäpalan. Lastaussillan etenimme tosi vauhdikkaasti, vaikka pidimmekin välillä aina lepotaukoja.
Kun ämpäri siirtyi kopin sisälle, tahti hidastui ja Helmin piti mennä useammin henkäisemään trailerin sivulle. Tänään etenimme siihen pisteeseen, että Helmi seisoi etujalat kopin sisällä ja takajalat sillalla. Ihana tallinomistaja lupasi laittaa traikun valmiiksi taas huomisia harjoituksia varten.
Traikkuharjoitus nro 1
08.03.2010 - 14:58
Pitikin tulla kevätmyrsky tälle siedätyspäivälle. En edes viitsinyt viedä Helmiä sisälle talliin, kun lumet ropisivat taas katolta ja tuuli ulvoi sisällä pahemmin kuin ulkona. Vein sen suoraan tarhasta kentälle. Kentällä otettiin ensin maastakäsin harjoituksia, eli katsoin että se osaa myödätä päällään mihin ohjaan narusta ja väistää painetta. Sain eilen kaverilta Kaimion kirjan lainaan, ja niillä eväillä lähdettiin sotaan.
Noiden harjoitusten jälkeen juoksutin Helmiä. Aluksi se meni tosi hienosti ja otti rauhallisesti käyntiä ja ravia molempiin suuntiin. Vasemmalle se piti taas kääntää useamman kerran, mutta ravi sujui hienosti sinnekin. Loppuvaiheessa Helmi rupesi itse pysähtelemään, jolloin hätistin sen aina uudelleen liikkeelle.
Juoksutuksen ja talutuksen jälkeen opetin Helmin koskettamaan turvallaan pientä muoviämpäriä ja se sai leivänpalan aina kosketuksesta. Aluksi se oli hankalaa, kun Helmi ei tahtonut millään saada palasia suuhunsa ja ämpäri itsessään kiinnosti paljon enemmän kuin makupalat.
Tämän päivän harjoituksena oli ihan vain tutkia traileria ulkopuolelta. Talutin Helmin parin metrin päähän trailerista ja se asettui siihen syömään maassa olevaa heinää. Koko ajan se kuitenkin katsoi traileria ja puhisi vähän, mutta ei mennyt lähemmäs. Olin laittanut ämpärin renkaiden päälle talteen, ja ensimmäisenä Helmi menikin koskettamaan ämpäriä (katsoin kellosta että tuohon meni seitsemän minuuttia). Pikkuhiljaa se tutki trailerin ämpärin avulla joka puolelta ja puhisi ja pärisi koko ajan. Välillä Helmi piti lepotaukoja ja meni syömään heinää, mutta jatkoi taas.
Lopuksi heiluttelin takaluukun yläosaa, mikä olikin tosi jännittävää. Ikävä kyllä juuri silloin meni tietä pitkin ravuri ja käsihevonen ja kaikki tallin hevoset alkoivat juosta ja pörhistellä. Helmikin jännittyi ja kun strategiset puoli tuntiakin oli kohta kulunut, vein sen takaisin tarhaan. Huomenna jatketaan toivottavasti siitä mihin tänään jäätiin - eikä siitä mistä aloitettiin.
Pähkäilyä
07.03.2010 - 15:04
Helmillä oli vapaapäivä, tosin se liikutti itse itseään meidän estetunnin aikana. Tavalliset koulutunnit eivät saa sitä kiinnostumaan, mutta esteiden hyppäämisestä se riehaantuu vähän. Ensin se katseli menoa pää putkien välissä ja alkoi sitten ottamaan spurtteja tarhassa.
Huomenna aion hiihtoloman kunniaksi aloittaa traileriharjoitukset. Olen kadottanut muutossa "Hevosen kanssa" -kirjan ja olen joutunut nyt turvautumaan nettiin, "Hevosen käsittelyyn ja käyttäytymiseen", "Hevosenomistajan käsikirjaan" ja "Hevoskuiskaajan vastauksiin" etsiessäni parasta tapaa opettaa hevonen menemään koppiin.
Noista ei kyllä ole mitään apua, vaan ohjeet ovat aivan ristiriidassa toistensa kanssa. Omaan ajatteluuni parhaiten sopivat Kaimion neuvot, joiden mukaan pitäisi pysyä koko ajan rauhallisena, edetä askel kerrallaan ja palkita oikeasta käyttäytymisestä. Mutta missä se kirja on...
Koulukiemuroita
06.03.2010 - 14:52
Eilen oli pelkkä harjauspäivä, joten en kirjoittanut siitä tänne. Tänäänkin harjailin Helmin oikein kunnolla, eli 1) kumisualla, 2) harjakivellä, 3) juuriharjalla, 4) furmasterilla ja 5) pehmeällä harjalla. Sitten se näyttikin jo ihan hevoselta.
Pitäisi käydä ostamassa jotain vitamiinilisää tähän karvanlähtöaikaan. Eilen juttelin tallinomistajan kanssa Helmin ruokinnasta, ja hänen mielestään kaikki on kunnossa. Enempää se ei tarvi, eikä vähentääkään kannata. Helmi on pyöristynyt aika paljon kuukaudessa, vaikka ruoka on pysynyt samana. Toisaalta sillä ei ole nyt leikkikaveria ja heinä on tietysti eri pellosta kuin edellisessä paikassa. Olen tuntevinani kyllä uusia lihaksiakin nahan alla, mutta ehkä ne huomaa vain toiveikas omistaja.
Tunnustelin taas päänliittymän pattia ja kallistun ehkä sylkirauhasen puolelle. Toisella puolella on nimittäin samanlainen, mutta pienempi, kun oikein alkaa painelemaan. Voisiko sitten tosiaan olla kyse vaihtuvista hampaista? Pitää tilata jossain vaiheessa eläinlääkäri katsomaan hampaat ja tuo kaula.
Tuohon monivaiheiseen harjaamistuokioon liittyi vielä tuttu, mukava keväinen ilmiö. Juuri meidän tallissa ollessamme katolta valui lumia moneen kertaan. Helmi alkoi jo huolestua, kun möykkä jatkui ja jatkui. Ihan kuulin kun sen sydän pamppaili, mutta ei se pahemmin alkanut sinkoilemaan.
Menimme tänään kentälle ohjasajamaan. Aluksi oli taas aika huono sihti tähtäämisessä ja teimme kummallisia kiemuroita. Sitten hoksasin käyttää ulkoapuja (kyllä sitä hakkaakin päätä seinään) ja heiluttelin käännöksissä ulko-ohjaa Helmin kylkeä vasten. Silloin se alkoi kääntyä paremmin ja teimme kiemurauria, ympyröitä ja jopa pujottelimme kanistereiden ympäri. Ajo meni siis ihan mukavasti, ja on ollut mukava huomata, että Helmin suu toimii. Sillä alkoi nyt jo ihan vaahto valumaan suusta.
Hankijumppaa
04.03.2010 - 17:28
Pääsin tänään piipahtamaan kaupungilla, ja Helmi sai tuliaisiksi Furmaster-harjan ja letityskuminauhoja. Edellisellä sain raavittua melkoisen kasan karvaa Helmin turkista ja jälkimmäisillä kiinnitin pari lettiä, jotta harja taipuisi kokonaan oikealle puolelle. Helmi tuntui tykkäävän uudesta harjasta ja tavallista rauhallisempi käytävällä.
Hoitamisen jälkeen lähdimme maastokävelylle, jota vaivasi ilmeisesti toisen kerran kirous - jos ensimmäinen kerta onnistuu, toinen ei. Ensimmäiset puoli kilometriä minä vedin välillä Helmiä ja Helmi vuorostaan välillä minua. En tiedä oliko se innoissaan vai eikö olisi halunnut lähteä, mutta alkumatkasta se yritti ravata edelleni, hyppi pari kertaa pystyyn ja pysähtyi monta kertaa.
Tavallisesti aina löydän syyn sen käytökselle ja odottelen rauhassa, että tilanne rauhoittuu. Nyt kuitenkin karjaisin "ei", kun Helmi hyppi ja nykäisin sen aina heti liikkeelle, jos se yritti pysähtyä. Metsälenkille kääntyvässä tienhaarassa Helmi yritti lähteä ryntäämään ja hyppäsi lumipenkkaan. Penkka oli niin korkea, että Helmi upposi ryntäitä myöten ja joutui tekemään töitä, että pääsi pois sieltä.
Tyhmähän Helmi ei ole, ja tuon jälkeen se tajusi, että on helpompaa kävellä nätisti tietä pitkin omistajan vieressä. Loppumatkasta liinaa ei tarvinnut kertaakaan kiristää, ei edes silloin kun käännyimme kotiin päin. Onneksi en kääntynyt alkumatkasta kotiin, vaan katsoimme tuonkin tilanteen loppuun asti.
Ravi ja laukka
03.03.2010 - 16:06
Olen niin sanotusti kurkkuani myöten täynnä lunta, tai vaihtoehtoisesti lunta tulee jo korvistakin ulos. Helmillä oli juoksutuspäivä, joten urheasti taaperrettiin lumituiskun läpi kentälle. Siellä oli ilmeisesti yritetty aurata - portit olivat apposen auki ja kentälle oli ilmestynyt muutama aurattu kaista. Muut osat olivatkin sitten tavallista paksumman lumen peitossa ja raskaat.
Ensin otettin taas alkukäynnit taluttamalla ja testasin samalla pysähdyksen ja raviin lähdön. Juoksutin ensin oikealle, mutta avoin portti teki suunnan vaikeaksi. Helmi pysähtyi aina portin kohdille, ja alkoi pomppia kun käskin sitä uudelleen liikkeelle. Vasemmalle oli aluksi taas vaikea lähteä, mutta siihen suuntaan portti ei häirinnyt.
Nyt oli ensimmäinen kerta, kun Helmi nosti juoksutuksessa käskystä ravin ja laukan erikseen. Kun se malttoi ravata pitemmän pätkän, käskin äänellä ja liinan päätä heiluttamalla sitä laukkaan. Ja Helmihän laukkasi rauhallisesti molempiin suuntiin.
Vähän oli kuitenkin nahkea kerta, mutta laitan kyllä osan siitä sään piikkiin. Ei tuo vaakatasossa tuleva lumi ja raskas pohja innosta minuakaan ja varmaan sama tarttuu/tuntuu hevosessakin.
Päivitystä
02.03.2010 - 21:00
Tänään oli vain harjailupäivä, joten tässä muuta höpötystä. Katsoin eilen käytettyjä suojia tarkkaan ja olin tosi tyytyväinen siitä, että takasuojissa ei ollut ollenkaan isku-/hankausjälkiä. Etusuojissakin oli vain muutaman kosketuksen jäljet. Helmi kuitenkin riekkuikin vähän, joten kiva huomata ettei se tunnu hivuttavan tai kopsivan jänteisiin.
Eilen aamulla Helmi oli joutunut pinteeseen karsinassa. Se oli piehtaroinut sellaiseen asentoon, että jalat olivat jääneet koukkuun seinää vasteen. Ihan tyynesti se oli siellä köllötellyt, mutta oli vähän hätääntynyt siinä vaiheessa kun kauraa alettiin jakaa, eikä hän päässyt syömään. Tallinomistajan oli sitten pitänyt riimunnarun kanssa auttaa sitä parempaan asentoon ja Helmi oli päässyt ponnistamaan ylös.
Helmi nukkuu jouhien purumäärästä päätellen karsinassa makuullaan joka yö. Aluksi se ei tainnut uskaltautua makuulle - uskalsiko raukka nukkuakaan silloin. Nyt se ottaa kuulemma päiväunia tarhassakin makuullaan. Olo on kai aika turvallinen, kun voi mennä sinne köllöttelemään.
Tallille tuli parin viikon vieraaksi suomenhevosruuna, josta Helmi on ollut kovasti kiinnostunut. Ruunan ohi ei pääse kulkemaan, ennen kuin sitä on tarpeeksi katsottu pää ylhäällä. Eilen Helmi jumitti myös tallinovelle, kun huomasi uuden tulokkaan tallin toisessa päässä olevassa karsinassa. Näyttäisikö ruuna sitten kotoisalta, kun sellainen rautias kaveri, joita kasvinkodissa oli useampia.
Karvanlähtö alkoi tuossa viikonlopun aikana ja nyt Helmistä ei saa siistiä tavallisten harjojen avulla. Olenkin vähän harkinnut koirille tarkoitetun furminator-harjan ostoa tätä kautta helpottamaan. Myös harjakivi on tulossa, kunhan Horzen paketti suvaitsee saapua perille. Harjakiveäkään en jostain syystä ole koskaan käyttänyt, mutta samahan tuotakin on kokeilla. Helmillä on melkoinen karhunturkki, joten tässä on varmaan pitkä urakka edessä.
Pään liittymässä oleva patti tuntui minusta tänään pienemmältä ja vähemmän selkeältä. Pitää nyt seurailla tilannetta.
Helmin toinen kuu
01.03.2010 - 17:17
Helmi pääsi tänään irtohyppäämään ensimmäistä kertaa. Se oli aiemmin päivällä nähnyt muiden hevosten irtohyppäävän ja innostunut esittämään kevätjuhlaliikkeitä tarhassa.
Rakensin kaverini kanssa samankaltaisen kujan, kuin mitä laatuarvostelussa on, mutta aluksi kujalla oli vain puomeja. Kävelytin Helmiä kujasta muutamaan kertaan niin, että Helmi haisteli ja maisteli köydet ja puomit, ja ravasimme viimeisellä kerralla sen läpi. Kaveri antoi hyppysellisen kauraa toisessa päässä, jotta Helmi tiesi palkkion odottavan siellä.
Sitten vaihdoimme rooleja ja jäin vastaanottajaksi ja kauran antajaksi. Viimeinen puomi nostettiin pieneksi ristikoksi. Kaverini vei Helmin kujan päähän, käski raviin ja päästi irti. Kaksi ensimmäistä kertaa Helmi ravasi kujan läpi, mutta kolmannella kerralla se osasi jo nostaa laukan. Ristikkoa se ei tosin hypännyt, vaan laukkasi yli. Tässä näytteet toisesta ja kolmannesta kerrasta:
Siihen lopetimmekin tämän ensimmäisen irtohypytyskerran. Helmi oli niin tohkeissaan hyppäämisestä, ettei millään suostunut kävelemään loppukäyntiä. Se hyppäsi aina laukalle ja riemuitsi monta kierrosta liinassa laukaten ja pukitellen (molempiin suuntiin). Sitten se aina kääntyi ja luoksi korvat hörössä minun luo. Sillä tuntui olevan hauskaa!
Suojien kanssa ei tullut mitään draamaa. Ne sai laitettua ihan hyvin jalkaan, tosin nuo full-koon suojat ovat vähän liian isot Helmille. Se ei myöskään nostellut jalkoja tai muuten ihmetellyt kävelyä. Otimme suojat pois varoen ja siinä Helmiä selvästi jännitti vähän, mutta hienosti se kuitenkin pysyi paikoillaan.
