Odotusta ilmassa
28.02.2010 - 14:34
Huomenna olisi tarkoitus irtohypyttää Helmiä ensimmäistä kertaa. Aloitetaan varmaan puomi-puomi-ristikko kujalla näin ensimmäisellä kerralla. Onhan Helmi jo hyppinyt portin alapuomin yli pari kertaa ja vähän puomeja kentällä, joten jokin haju sillä on jo asiasta. Enemmän jännitän sitä, miten se ymmärtää kujan tarkoituksen.
Tänään koitin jokaiseen jalkaan suojaa, eikä Helmi hievahtanutkaan tarranauhan ritinästä. Olisi varmaan ollut parempi käydä kävelemässä suojat jalassa, mutta hoksasin sen vasta jälkeen päin.
Tänään koitin jokaiseen jalkaan suojaa, eikä Helmi hievahtanutkaan tarranauhan ritinästä. Olisi varmaan ollut parempi käydä kävelemässä suojat jalassa, mutta hoksasin sen vasta jälkeen päin.
0 kommenttia
|
Möröt vaanivat
27.02.2010 - 20:12
Helmi ei olisi tahtonut tänään sisälle, koska ulkona pimeässä vaani mörköjä. Muutkin hevoset tuijottelivat samaan suuntaan, mitä lie havainneet. Tänään oli vapaapäivä, joten vain harjailin Helmin ja vein takaisin tarhaan.
Helmillä on oikealla puolella pään ja kaulan liittymässä pahkura, josta en oikein tiedä mikä se on. Onko se sylkirauhanen vai suurentunut imusolmuke vai mikä? Voiko se olla seurausta rokotuksista, jotka on laitettu 7.1. ja 29.1.? Vasemmalla puolella sellaista ei ole, eikä kohta tunnu olevan arka. Veikkauksia otetaan vastaan!
Helmillä on oikealla puolella pään ja kaulan liittymässä pahkura, josta en oikein tiedä mikä se on. Onko se sylkirauhanen vai suurentunut imusolmuke vai mikä? Voiko se olla seurausta rokotuksista, jotka on laitettu 7.1. ja 29.1.? Vasemmalla puolella sellaista ei ole, eikä kohta tunnu olevan arka. Veikkauksia otetaan vastaan!
Kenttätyöskentelyä
26.02.2010 - 16:52
Liikutin nyt Helmiä kahtena peräkkäisenä päivänä. Tänään ei tarvinnut taistella kavioiden kanssa ollenkaan, vaikka naputtelinkin niitä kaviokoukulla. Myös suitsien laittaminen on helpottunut väsytystaktiikalla. Eilen laskin, että odottelin kuolainten kanssa minuutin, tänään vain puoli.
Mentiin kentälle ohjasajamaan ja tehtiin ympyröitä, suunnanvaihtoja, pysähdyksiä jne. Meno oli vähän haparoivaa, mutta Helmin suu toimi ja vaahtosi. Sitten yritin juoksuttaa kahdella liinalla, mutta se ei oikein onnistunut. Varmaan liinat takertuvat juoksutusvyön renkaisiin ja suuhun tulee liikaa painetta. Ainakin Helmi näytti olevan ihan hämmentynyt tilanteesta.
Juoksutin kokeilun jälkeen yhdellä liinalla, ja nyt vasen kierros tuntui aiempia kertoja paremmalta. Aluksi piti tosin lähettää Helmi pariin kertaan siihen suuntaan, mutta sen jälkeen homma onnistui. Vauhtia riitti kovasti, mutta se oli nuoren irrottelua ja laukan jälkeen Helmi tuli aina korvat hörössä rapsuteltavaksi.
Lopuksi Helmi sai tutkia ja tallustella vapaana kentällä. Estehevoseksi se kai aikoo alkaa, kun tutkii kaikki estetarvikkeet aina niin tarkkaan. Mulle käy hyvin.
Tallissa kokeilin vielä, mitä Helmi sanoo tarranauhoista sisätiloissa. Revin auki suojan tarrat jokaisen jalan vieressä, eikä Helmi reagoinut juurikaan.
Mentiin kentälle ohjasajamaan ja tehtiin ympyröitä, suunnanvaihtoja, pysähdyksiä jne. Meno oli vähän haparoivaa, mutta Helmin suu toimi ja vaahtosi. Sitten yritin juoksuttaa kahdella liinalla, mutta se ei oikein onnistunut. Varmaan liinat takertuvat juoksutusvyön renkaisiin ja suuhun tulee liikaa painetta. Ainakin Helmi näytti olevan ihan hämmentynyt tilanteesta.
Juoksutin kokeilun jälkeen yhdellä liinalla, ja nyt vasen kierros tuntui aiempia kertoja paremmalta. Aluksi piti tosin lähettää Helmi pariin kertaan siihen suuntaan, mutta sen jälkeen homma onnistui. Vauhtia riitti kovasti, mutta se oli nuoren irrottelua ja laukan jälkeen Helmi tuli aina korvat hörössä rapsuteltavaksi.
Lopuksi Helmi sai tutkia ja tallustella vapaana kentällä. Estehevoseksi se kai aikoo alkaa, kun tutkii kaikki estetarvikkeet aina niin tarkkaan. Mulle käy hyvin.
Tallissa kokeilin vielä, mitä Helmi sanoo tarranauhoista sisätiloissa. Revin auki suojan tarrat jokaisen jalan vieressä, eikä Helmi reagoinut juurikaan.
Maastoilua
25.02.2010 - 18:05
Tänään oli aivan ihana ilma ja silloinhan on suunnattava maastoon. Olin odotellut, että saataisiin Helmin kanssa joku kaveri mukaan, mutta sellaista ei nyt ollut saatavilla. Ihan soitellen en sotaan kuitenkaan lähtenyt, vaan laitoin Helmille suitset ja pitkän liinan.
Helmiä jännitti selvästi menomatkalla ja se pärisi hiljaa koko ajan. Silloin tällöin pysähdyttiin katsomaan epäilyttäviä asioita - tai sitten ihan vain maisemia. Kertaakaan se ei säpsynyt, vaan katsomisen jälkeen jatkoi hötkymättä matkaansa.
Kotiin päin se tietysti yritti kiirehtiä ja pukkasi minua tiensivuun (varmaan huomaamattaan). Annoin sen kävellä reipasta tahtia, mutta jos se meinasi ravata tai punki minua, pyöräytin aina Helmin ympäri ja jatkoimme taas löysällä narulla.
Kävely vei kolmisen varttia ja meni lopulta oikein hyvin. Pitää alkaa kävelemään vaikka kerran viikossa, Helmin maha kun on alkanut kasvaa pyöröpaalilla seistessä. Katsoin nyt vähän sivusta Helmin askelta, ja sillä oli rauhallisessa käynnissä kavion verran yliastuntaa.
Kun palautin Helmin tarhaan, piti ottaa kuva hevosista. Olivat niin sävy sävyyn toistensa ja taustan kanssa:
Helmiä jännitti selvästi menomatkalla ja se pärisi hiljaa koko ajan. Silloin tällöin pysähdyttiin katsomaan epäilyttäviä asioita - tai sitten ihan vain maisemia. Kertaakaan se ei säpsynyt, vaan katsomisen jälkeen jatkoi hötkymättä matkaansa.
Kotiin päin se tietysti yritti kiirehtiä ja pukkasi minua tiensivuun (varmaan huomaamattaan). Annoin sen kävellä reipasta tahtia, mutta jos se meinasi ravata tai punki minua, pyöräytin aina Helmin ympäri ja jatkoimme taas löysällä narulla.
Kävely vei kolmisen varttia ja meni lopulta oikein hyvin. Pitää alkaa kävelemään vaikka kerran viikossa, Helmin maha kun on alkanut kasvaa pyöröpaalilla seistessä. Katsoin nyt vähän sivusta Helmin askelta, ja sillä oli rauhallisessa käynnissä kavion verran yliastuntaa.
Kun palautin Helmin tarhaan, piti ottaa kuva hevosista. Olivat niin sävy sävyyn toistensa ja taustan kanssa:
Ilmoja pitelee...
24.02.2010 - 16:58
Ihanan kylmä, viimainen ja lumisateinen päivä - onneksi myös lepopäivä. Tässä Helmi näyttää, kuinka hienosti hän osaa olla tallissa:
Harjailin ja hoidin Helmin ja se oli taas tosi kiltisti. Etukavioiden nostaminen ja ylhäällä pitäminen on edelleen vaikeaa. Nyt käytin jouhienselvityssuihketta suoraan häntään ja harjaan, eikä Helmi välittänyt siitä mitään. Haisteli vain "kampaamomaista" hajua vähän ihmeissään.
Tässä kuva myös uudesta portin kiinnityssysteemistä. Puomien päissä oli ensimmäisinä päivinä mustekalat varmistamassa, että vaikka lukko aukeaisi, puomia ei saisi heti vedettyä alas.
Harjailin ja hoidin Helmin ja se oli taas tosi kiltisti. Etukavioiden nostaminen ja ylhäällä pitäminen on edelleen vaikeaa. Nyt käytin jouhienselvityssuihketta suoraan häntään ja harjaan, eikä Helmi välittänyt siitä mitään. Haisteli vain "kampaamomaista" hajua vähän ihmeissään.
Tässä kuva myös uudesta portin kiinnityssysteemistä. Puomien päissä oli ensimmäisinä päivinä mustekalat varmistamassa, että vaikka lukko aukeaisi, puomia ei saisi heti vedettyä alas.
Ei paha
23.02.2010 - 20:15
Haava-asia jäi eilen vaivaamaan mieltä, ja heti kun pääsin töistä piti rientää tallille katsomaan, että missä kunnossa Helmin jalka on. Se näytti ja tuntui hyvältä, eikä Helmikään aristanut sitä ollenkaan. Päästiin sitten tekemään töitä suunnitelmien mukaan.
Hoitelin Helmin viimeisen päälle - on niin mukavaa kun voi luottavaisin mielin viedä sen sisälle vaikkei muita hevosia olisikaan siellä. Laitoin pintelit joka jalkaan ja etusiin laittaminen oli taas Helmistä ikävää. Se hiipi edestakaisin ja kalautti minuakin vahingossa päähän. Ja säikähti kun ärähdin sille. Jostain syystä Helmi ei tykkää etujalkoihin koskemisesta ja nostamisesta, takajaloistaan se ei enää ole arka.
Kuolainten suuhun ottaminen on myös edelleen epämiellyttävää. Päästin tällä kertaa Helmin irti ja sidoin vain varalta riimunnarun kaulaan. Kun se ei ollut ketjuissa, pystyin paremmin seuraamaan sen liikkeitä ja pidin koko ajan kuolaimet huulilla. Muutaman minuutin mietiskelyn jälkeen Helmi otti kuolaimet itse suuhun. Pitäisi aina muistaa ottaa tämän kanssa kaikki ihan rauhassa ja odottaa.
Kentällä harjoiteltiin ensin käyntiä, ravia, pysähdyksiä ja puomeja talutuksessa. Sitten juoksutin vähän aikaa. Helmi oli nyt tosi rauhallinen ja tuntui vähän ihmettelevän, että vieläkö hänen pitää ravata, vaikka tämä homma jo osataan. Vasemmallekaan ei ollut ongelmaa, mutta en tällä kertaa ravuuttanut sinne, että tulisi hyvä kokemus.
Mukava päivä ja mukava hevonen!
Hoitelin Helmin viimeisen päälle - on niin mukavaa kun voi luottavaisin mielin viedä sen sisälle vaikkei muita hevosia olisikaan siellä. Laitoin pintelit joka jalkaan ja etusiin laittaminen oli taas Helmistä ikävää. Se hiipi edestakaisin ja kalautti minuakin vahingossa päähän. Ja säikähti kun ärähdin sille. Jostain syystä Helmi ei tykkää etujalkoihin koskemisesta ja nostamisesta, takajaloistaan se ei enää ole arka.
Kuolainten suuhun ottaminen on myös edelleen epämiellyttävää. Päästin tällä kertaa Helmin irti ja sidoin vain varalta riimunnarun kaulaan. Kun se ei ollut ketjuissa, pystyin paremmin seuraamaan sen liikkeitä ja pidin koko ajan kuolaimet huulilla. Muutaman minuutin mietiskelyn jälkeen Helmi otti kuolaimet itse suuhun. Pitäisi aina muistaa ottaa tämän kanssa kaikki ihan rauhassa ja odottaa.
Kentällä harjoiteltiin ensin käyntiä, ravia, pysähdyksiä ja puomeja talutuksessa. Sitten juoksutin vähän aikaa. Helmi oli nyt tosi rauhallinen ja tuntui vähän ihmettelevän, että vieläkö hänen pitää ravata, vaikka tämä homma jo osataan. Vasemmallekaan ei ollut ongelmaa, mutta en tällä kertaa ravuuttanut sinne, että tulisi hyvä kokemus.
Mukava päivä ja mukava hevonen!
Osui, muttei toivottavasti uponnut
22.02.2010 - 19:32
Helmi on pysynyt eilisen ja tämän päivän tarhassa, toivottavasti myös tulevaisuudessa. Jätin eilen tarhaan pallon ja se oli tänään eri paikassa, toivottavasti se lisäisi virikkeitä.
Tänään ei ollut työskentelypäivä, joten otin Helmin sisälle pelkkää harjausta varten. Portille mennessä hevosilla tuli kahinaa ja ilmeisesti Helmi sai siinä tohinassa kaverin hokista reiän vasempaan takaseen. Siitä tuli käytävälle verta pari pisaraa, mutta haava tyrehtyi jo sisällä ollessa. Puhdistin alueen, mutta en tehnyt muuta. Toivottavasti siitä ei tulee isompaa riesaa.
Tänään ei ollut työskentelypäivä, joten otin Helmin sisälle pelkkää harjausta varten. Portille mennessä hevosilla tuli kahinaa ja ilmeisesti Helmi sai siinä tohinassa kaverin hokista reiän vasempaan takaseen. Siitä tuli käytävälle verta pari pisaraa, mutta haava tyrehtyi jo sisällä ollessa. Puhdistin alueen, mutta en tehnyt muuta. Toivottavasti siitä ei tulee isompaa riesaa.
Joko pysyy?
21.02.2010 - 19:02
Kävimme heti aamusta virittelemässä Helmin tarhan porttia. Kaikkien puomien yläpuolelle lyötiin poikkipuut, ettei niitä voi nostaa paikoiltaan. Puomit on kiinnitetty paikoilleen ylösalaisin olevan L:n muotoisella metallitangolla, joka menee puomiin ja sen alla olevaan puuhun porattujen reikien läpi. Puomit ovat nyt tukevasti kiinni, mutta jos Helmi keksii vääntyä aidan raosta, se voi teoriassa saada nostettua tapit paikoiltaan. Pitää seurata tilannetta ja laittaa tappeihin vielä sokat, jos Helmi saa edelleen portin auki.
Kun tulin iltapäivällä uudelleen tallille, Helmi ei ilmeisesti ollut käynyt ylimääräisellä kierroksella. Vuorossa oli juoksutusta, vaikka ilma oli aika hyytävä viiman takia. Suitsien laitto oli tänään hankalaa, olisiko sitten hampaita vaihtumassa, kun heppa ei halunnut ottaa kuolaimia suuhun? Laitoin tänään etusiin pintelit, että tulisi niidenkin pitoa harjoiteltua. Helmistä ne tuntuivat aika inhottavilta.
Aluksi käveltiin taas kenttää ympäri ja otettiin pari pysähdystä ja ravisiirtymää. Sitten ohjasin Helmin ympyrälle. Oikealle se menee tosi hyvin, vaikkakin ravi ja laukka tulevat vähän sekaisin. Vasen puoli on edelleenkin Se Vaikea. Helmi kääntyi taas itse vasemmasta kierroksesta oikeaan, jolloin pysäytin ja käänsin sen. Helmi protestoi hyppäämällä pystyyn ja kiskomalla sitten liinaa. Olin jo ennen liinojen käyttöönottoa vaihtanut niiden pistoolilukot palohakoihin, mutta jättänyt suorakaiteenmuotoisen kiinnitysrenkaan paikoilleen. Tuo rengas napsahti nyt poikki ja Helmi juoksi iloisesti portille.
Onneksi olin sitonut portin kiinni ja niin sidoin liinankin sitten suoraan deltaan ja jatkoimme töitä. Nyt Helmi ravasikin oikein hienoa ravia vasemmalle pari kolme kierrosta ilman mitään hyppelyjä. Ja sai isot kehut. Juoksutuksen jälkeen ylitimme kentällä olevan "sarjaesteen", jossa oli puomit estetolppien välissä. Käynnissä Helmi meni tarkasti kävellen yli, ravissa hyppäsi puomit.
Ajattelin aloittaa irtohypytyksen maaliskuussa ja sitä varten pitää totuttaa Helmi suojien tarranauhoihin. Kävinkin tänään repimässä niitä auki tarhassa. Helmihän sai hepulit, kun siltä otettiin suojat pois ensimmäisenä iltana kuljetuksen jälkeen. Nyt se ei ole välittänyt ainakaan loimessa olevasta pienestä tarranauhapätkästä, joten toivottavasti suojien kanssakaan ei tule enää ongelmia. Parempi kuitenkin taas pelata varman päälle.
Kun tulin iltapäivällä uudelleen tallille, Helmi ei ilmeisesti ollut käynyt ylimääräisellä kierroksella. Vuorossa oli juoksutusta, vaikka ilma oli aika hyytävä viiman takia. Suitsien laitto oli tänään hankalaa, olisiko sitten hampaita vaihtumassa, kun heppa ei halunnut ottaa kuolaimia suuhun? Laitoin tänään etusiin pintelit, että tulisi niidenkin pitoa harjoiteltua. Helmistä ne tuntuivat aika inhottavilta.
Aluksi käveltiin taas kenttää ympäri ja otettiin pari pysähdystä ja ravisiirtymää. Sitten ohjasin Helmin ympyrälle. Oikealle se menee tosi hyvin, vaikkakin ravi ja laukka tulevat vähän sekaisin. Vasen puoli on edelleenkin Se Vaikea. Helmi kääntyi taas itse vasemmasta kierroksesta oikeaan, jolloin pysäytin ja käänsin sen. Helmi protestoi hyppäämällä pystyyn ja kiskomalla sitten liinaa. Olin jo ennen liinojen käyttöönottoa vaihtanut niiden pistoolilukot palohakoihin, mutta jättänyt suorakaiteenmuotoisen kiinnitysrenkaan paikoilleen. Tuo rengas napsahti nyt poikki ja Helmi juoksi iloisesti portille.
Onneksi olin sitonut portin kiinni ja niin sidoin liinankin sitten suoraan deltaan ja jatkoimme töitä. Nyt Helmi ravasikin oikein hienoa ravia vasemmalle pari kolme kierrosta ilman mitään hyppelyjä. Ja sai isot kehut. Juoksutuksen jälkeen ylitimme kentällä olevan "sarjaesteen", jossa oli puomit estetolppien välissä. Käynnissä Helmi meni tarkasti kävellen yli, ravissa hyppäsi puomit.
Ajattelin aloittaa irtohypytyksen maaliskuussa ja sitä varten pitää totuttaa Helmi suojien tarranauhoihin. Kävinkin tänään repimässä niitä auki tarhassa. Helmihän sai hepulit, kun siltä otettiin suojat pois ensimmäisenä iltana kuljetuksen jälkeen. Nyt se ei ole välittänyt ainakaan loimessa olevasta pienestä tarranauhapätkästä, joten toivottavasti suojien kanssakaan ei tule enää ongelmia. Parempi kuitenkin taas pelata varman päälle.
Järeämpia otteita
20.02.2010 - 21:17
En päässyt eilen tallille ollenkaan opiskelujen takia, joten menin tänään tallille sitäkin innokkaampana. Helmiä vain ei näkynyt tarhassa... Tytöt tulivat paikalle ja kertoivat, että Helmi oli taas karannut. Nyt se oli yksin sisällä ja tietysti seisoi karsinassa kahdella jalalla kavereita huutaen. Tarkistin että hevonen on ehjä ja rauhoittelin sitä sen verran, että sen pystyi turvallisesti taluttamaan ulos. Helmi oli ilmeisesti irrottanut portin "saranapuolen" riimunnarun ja nostanut yläpuomin kokonaan irti ja hypännyt alapuomin yli.
Pyysin isän apuun ja mietimme miten tuon Houdinin saisi teljettyä tarhaan idioottivarmasti. Huomenna lähdetään sitten kokeilemaan toimiiko idea. Mutta ei tämä todellakaan voi näin jatkua. Portin pitää olla sellainen, ettei Helmi saa sitä millään auki, mutta lapsenkin pitää saada se helposti kiinni.
Pyysin isän apuun ja mietimme miten tuon Houdinin saisi teljettyä tarhaan idioottivarmasti. Huomenna lähdetään sitten kokeilemaan toimiiko idea. Mutta ei tämä todellakaan voi näin jatkua. Portin pitää olla sellainen, ettei Helmi saa sitä millään auki, mutta lapsenkin pitää saada se helposti kiinni.
Ohjasajoa
18.02.2010 - 19:44
Ulkona oli 20 astetta pakkasta tallille lähtiessä ja 24 sieltä tullessa, mutta sehän on vain vaatetuskysymys. Helmi oli mielissään talliin lähdöstä ja samaa tietä olisi tullut portilla notkuva vanha herrakin.
Helmi oli nyt ainoana hevosena sisällä ja ovikin kiinni, mutta aika oli sille jo kypsä. Aluksi se tosin oli vähän levoton ja hipsutteli edestakaisin. Kaviot ovat edelleen vähän raskaat nostaa, mutta viimeinen nousi jo lähes itsestään.
Puin Helmille juoksutusvyön, suitset ja kaksi liinaa. Liinat menivät vyön ylemmistä renkaista kuolaimiin. Aluksi Helmi vähän ihmetteli, eikä meinannut osata lähteä tallissa liikkeelle, kun ohjat menivätkin taakse eikä sivulle. Kentällä se oli kuitenkin kuin vanha tekijä, niin kuin se tietysti ajohommissa onkin.
Kentällä kuljimme uraa pitkin, teimme ympyröitä, suunnanvaihtoja ja pysähdyksiä. Kaikki sujui oikein rauhallisesti, ja "osumatarkkuuskin" varmaan paranee, kun kuski oppii tämän homman.
Töiden jälkeen menimme taas talliin juomaan melassivettä ja laittamaan loimen. Helmi seisoi nyt tosi rauhallisesti paikoillaan, paitsi silloin kun minä katosin näkyvistä. Olin huomannut samaa jo aiemmin: jos menen pesupaikalle tai varustehuoneeseen, Helmi alkaa samantien kuopia ja meuhkata. Eikä auta vaikka paikalla olisi muita ihmisiä tai hevosia.
Tallista lähtö ja tarhaan meno takkusivat taas. Helmi pysähtyi ovelle, matkalle ja portille. Varmaan ilma on liian kylmä tai melassi liian hyvää, mutta joka tapauksessa se jäisi töiden jälkeen mieluummin sisälle. Omistaja ei kuitenkaan valita pitkästä tarhausajasta, luksustahan tämä on ratsutallilla.
Helmi oli nyt ainoana hevosena sisällä ja ovikin kiinni, mutta aika oli sille jo kypsä. Aluksi se tosin oli vähän levoton ja hipsutteli edestakaisin. Kaviot ovat edelleen vähän raskaat nostaa, mutta viimeinen nousi jo lähes itsestään.
Puin Helmille juoksutusvyön, suitset ja kaksi liinaa. Liinat menivät vyön ylemmistä renkaista kuolaimiin. Aluksi Helmi vähän ihmetteli, eikä meinannut osata lähteä tallissa liikkeelle, kun ohjat menivätkin taakse eikä sivulle. Kentällä se oli kuitenkin kuin vanha tekijä, niin kuin se tietysti ajohommissa onkin.
Kentällä kuljimme uraa pitkin, teimme ympyröitä, suunnanvaihtoja ja pysähdyksiä. Kaikki sujui oikein rauhallisesti, ja "osumatarkkuuskin" varmaan paranee, kun kuski oppii tämän homman.
Töiden jälkeen menimme taas talliin juomaan melassivettä ja laittamaan loimen. Helmi seisoi nyt tosi rauhallisesti paikoillaan, paitsi silloin kun minä katosin näkyvistä. Olin huomannut samaa jo aiemmin: jos menen pesupaikalle tai varustehuoneeseen, Helmi alkaa samantien kuopia ja meuhkata. Eikä auta vaikka paikalla olisi muita ihmisiä tai hevosia.
Tallista lähtö ja tarhaan meno takkusivat taas. Helmi pysähtyi ovelle, matkalle ja portille. Varmaan ilma on liian kylmä tai melassi liian hyvää, mutta joka tapauksessa se jäisi töiden jälkeen mieluummin sisälle. Omistaja ei kuitenkaan valita pitkästä tarhausajasta, luksustahan tämä on ratsutallilla.
Mekko päällä talvisäällä
17.02.2010 - 20:24
Helmi sai tänään viihdykkeeksi tarhaan kuusenhavuja, ja pallonkin se saa tällä viikolla. Kummasti se oli pysynyt tarhassa, vaikka portti oli aika heppoisesti sitaistu.
Helmillä oli vapaapäivä, joten otin sen vain sisälle harjailtavaksi ja hoidettavaksi. Kaviot olivat raskaat nostaa, mutta pysyivät eilisen jälkeen hyvin ylhäällä.
Pakkanen kiristyi auringon laskettua kovaksi, joten laitoin sille ensimmäistä kertaa toppaloimen päälle. Loimi oli vähän väljä leveyssuunnassa, mutta ei juuri ollenkaan pitkä. Ennen ensi talvea Helmi varmaan kasvatteleekin jo muutaman lihaksen kroppaa leventämään.
Helmillä oli vapaapäivä, joten otin sen vain sisälle harjailtavaksi ja hoidettavaksi. Kaviot olivat raskaat nostaa, mutta pysyivät eilisen jälkeen hyvin ylhäällä.
Pakkanen kiristyi auringon laskettua kovaksi, joten laitoin sille ensimmäistä kertaa toppaloimen päälle. Loimi oli vähän väljä leveyssuunnassa, mutta ei juuri ollenkaan pitkä. Ennen ensi talvea Helmi varmaan kasvatteleekin jo muutaman lihaksen kroppaa leventämään.
Hyvät kaviot
16.02.2010 - 16:30
Ehdin tänään tallille vasta kun Helmin vuolu oli jo menossa. Onneksi sille oli hoksattu tuoda kaveri seuraksi. Etujalkojen kanssa se yritti vähän veuhtoa, mutta onneksi kengittäjä oli sitä mieltä, että jalkaa vain pidetään rauhallisesti ylhäällä ja lasketaan alas kun hevonen on nätisti. Eli sama linja jatkui mitä minä olen tehnyt. Takajalat Helmi antoi vuolla tosi nätisti. Ja kysyjälle vastattiin, että hyvät on kaviot.
Vuolun jälkeen mentiin kentälle juoksutukseen. Helmi on alkanut kävellä nyt jo nätimmin vieressä, kun aluksi se hortoili minun takana puolelta toiselle. Nyt se vähän kaipaili aluksi maastoon menneen ratsukon perään, mutta rauhoittui kävelemään kun muutaman kerran laitoin sen menemään minun ympäri.
Helmi osaa nyt lähteä tosi hienosti oikealle ympyrälle, mutta vasemmalle sitä pitää houkutella enemmän. Se myös saattaa yhtäkkiä kääntyä vasemmalta keskelle tai oikeaan kierrokseen. Mutta tässäpä sitä vinoutta aletaan jo hioa.
Helmi osaa myös nostaa "nopeamman askellajin", mutta sillä ei ole vielä väliä, tuleeko ravi vai laukka. Ihan kiva, että laukkaa noinkin herkästi, ja eivätköhän ne askellajit ala eriytyä omikseen harjoituksen myötä. Myös hiljentäminen sujuu ääniavuilla.
Juoksutuksen jälkeen mentiin taas sisälle melassivedelle. Se sujui hyvin, mutta ulos mennessä Helmi jäi jalat harallaan seisomaan oviaukkoon. Pyöräytin sen sitten takaisin käytävälle vauhtia ottamaan, ja siellä Helmi näytti minulle tyhjää vesiämpäriä. Mentiin sitten pesupaikalle täyttämään sitä ja siellä Helmi näytti oikein nätisti melassiämpäriä. Tuli ihan sellainen olo, että se yritti kertoa, että tätä voisi juoda lisää. En kuitenkaan tarjonnut kuin tavallista vettä, ja muutaman hörpyn jälkeen lähdettiin sitten tarhaan.
Tarhassa harjoiteltiin edelleen suihkuttelua. Nyt aloin jo suihkutella mahan alle, harjan yli ja hännästä kiinni pitäen. Helmi ei saa äänestä mitään hepuleita, mutta kyllä se katsoo parhaimmaksi väistyä paikalta ja kääntää turvan pulloa kohti.
Kengittäjä kysyi, että mistä Helmin musta väri periytyy, enkä osannut oikein vastata. Isältä tottakai, mutta kotona piti alkaa vähän tutkimaan, että mihin väriä voi jäljittää. Helmin isä ja isänemä ovat mustia ja tuota linjaa ja ruunikoita seuraamalla päädyin useaan kertaan ori Sisuun, jonka emän puoli oli ruunikoita ja isän puolelta löytyy ruunikko kantaori Eino. Pitää vielä perehtyä enemmän asiaan!
Vuolun jälkeen mentiin kentälle juoksutukseen. Helmi on alkanut kävellä nyt jo nätimmin vieressä, kun aluksi se hortoili minun takana puolelta toiselle. Nyt se vähän kaipaili aluksi maastoon menneen ratsukon perään, mutta rauhoittui kävelemään kun muutaman kerran laitoin sen menemään minun ympäri.
Helmi osaa nyt lähteä tosi hienosti oikealle ympyrälle, mutta vasemmalle sitä pitää houkutella enemmän. Se myös saattaa yhtäkkiä kääntyä vasemmalta keskelle tai oikeaan kierrokseen. Mutta tässäpä sitä vinoutta aletaan jo hioa.
Helmi osaa myös nostaa "nopeamman askellajin", mutta sillä ei ole vielä väliä, tuleeko ravi vai laukka. Ihan kiva, että laukkaa noinkin herkästi, ja eivätköhän ne askellajit ala eriytyä omikseen harjoituksen myötä. Myös hiljentäminen sujuu ääniavuilla.
Juoksutuksen jälkeen mentiin taas sisälle melassivedelle. Se sujui hyvin, mutta ulos mennessä Helmi jäi jalat harallaan seisomaan oviaukkoon. Pyöräytin sen sitten takaisin käytävälle vauhtia ottamaan, ja siellä Helmi näytti minulle tyhjää vesiämpäriä. Mentiin sitten pesupaikalle täyttämään sitä ja siellä Helmi näytti oikein nätisti melassiämpäriä. Tuli ihan sellainen olo, että se yritti kertoa, että tätä voisi juoda lisää. En kuitenkaan tarjonnut kuin tavallista vettä, ja muutaman hörpyn jälkeen lähdettiin sitten tarhaan.
Tarhassa harjoiteltiin edelleen suihkuttelua. Nyt aloin jo suihkutella mahan alle, harjan yli ja hännästä kiinni pitäen. Helmi ei saa äänestä mitään hepuleita, mutta kyllä se katsoo parhaimmaksi väistyä paikalta ja kääntää turvan pulloa kohti.
Kengittäjä kysyi, että mistä Helmin musta väri periytyy, enkä osannut oikein vastata. Isältä tottakai, mutta kotona piti alkaa vähän tutkimaan, että mihin väriä voi jäljittää. Helmin isä ja isänemä ovat mustia ja tuota linjaa ja ruunikoita seuraamalla päädyin useaan kertaan ori Sisuun, jonka emän puoli oli ruunikoita ja isän puolelta löytyy ruunikko kantaori Eino. Pitää vielä perehtyä enemmän asiaan!
Home alone
15.02.2010 - 17:23
Helmillä oli tänään vapaapäivä, mutta kävin tietysti hoitamassa sitä tallilla. Arvelin sen pystyvän jo olemaan yksin tallissa - ja onneksi olin oikeassa. Tein asian helpommaksi jättämällä tallin oven auki, jolloin Helmillä oli näköyhteys muihin hevosiin. Helmi tepasteli avoimesta ovesta huolimatta aluksi vähän jännittyneenä paikoillaan, mutta rauhoittui pian. Pidin nyt kavioita tavallista kauemmin ylhäällä, kun huomenna on vuolupäivä. Helmi yritti kiskoa vähän, mutta ei voimalla.
Tarhaan palatessa käytiin mutka kentällä ja harjoiteltiin ravia taluttajan kanssa. Aluksi Helmi vain kävellä tallusti tyytyväisenä perässä, kun minä juoksin hangessa ja huohotin: "ravi, ravi". Sitten se hoksasi mistä on kysymys ja otettiin pari ravipätkää. Jospa se pian oppisi ravi-käskyn, se helpottaisi monessa asiassa.
Tarhassa häiritsin Helmiä taas suihkepullolla. Nyt se tuli heti minun selän takaa katsomaan, että mikä ääni sieltä kuuluu. Nyt sain myös paremmin suihkutella kaikkilla Helmin ympärillä vettä, vaikka kyllä se mieluummin edelleen piti Kummallisen Ääneen edessään. Totutuksen jälkeen pidettiin vielä molemminpuolinen rapsutushetki.
Eilen tuotu jumppapallo oli jo leikitty lyttyyn ja siinä oli ammottava reikä. Tulisipa pian se (toivottavasti) hevosen kestävä kahvapallo ja Helmi saisi purkaa tarmoaan siihen.
Tarhaan palatessa käytiin mutka kentällä ja harjoiteltiin ravia taluttajan kanssa. Aluksi Helmi vain kävellä tallusti tyytyväisenä perässä, kun minä juoksin hangessa ja huohotin: "ravi, ravi". Sitten se hoksasi mistä on kysymys ja otettiin pari ravipätkää. Jospa se pian oppisi ravi-käskyn, se helpottaisi monessa asiassa.
Tarhassa häiritsin Helmiä taas suihkepullolla. Nyt se tuli heti minun selän takaa katsomaan, että mikä ääni sieltä kuuluu. Nyt sain myös paremmin suihkutella kaikkilla Helmin ympärillä vettä, vaikka kyllä se mieluummin edelleen piti Kummallisen Ääneen edessään. Totutuksen jälkeen pidettiin vielä molemminpuolinen rapsutushetki.
Eilen tuotu jumppapallo oli jo leikitty lyttyyn ja siinä oli ammottava reikä. Tulisipa pian se (toivottavasti) hevosen kestävä kahvapallo ja Helmi saisi purkaa tarmoaan siihen.
Työtä ja leikkiä
14.02.2010 - 16:32
Vein tänään tallille jumppapallon, toivoen, että Helmi innostuisi leikkimään sillä, eikä availisi portin naruja. Laitoin sen aluksi tarhan ulkopuolelle, josta vanha herra kävi johtajan roolissa sen ensin tarkastamassa.
Vasta sitten sai Helmi koittaa, että mikä ihmeen härveli heille on tuotu.
Kun molemmat olivat tutustuneet palloon aidan läpi, laitoin sen tarhan puolelle. Helmi hoksasikin heti, että palloa voi potkia, vierittää päällä ja järsiä.
Välillä molemmat hevoset leikkivät sillä, mutta pian uusi lelu jäi nurkkaan ja molemmat tallustelivat heinäpaalille.
Totutin Helmiä taas suihkepulloonkin. Jäin ruiskuttelemaan sillä lunta ja Helmi kiersi minua ensin kaukaa ja sitten lähempää. Kohta se tuli viereen ihmettelemään, mutta ei uskaltanut koskea. Vasta kun vesi loppui ja laitoin pullon pois, se tuli rapsuteltavaksi. Eli totutus jatkuu edelleen.
Tänään olivat vuorossa juoksutusharjoitukset ja päästiin näppärästi valmistautumaan sisälle, kun siellä oli muitakin hevosia. Helmi seisoi tosi nätisti pesupaikalla, vaikka ympärillä juoksi heppakerholaisia, ja läpiveto paukutti ja narisutti tallinovea. Jalatkin nousivat tänään hienosti ja ongelmitta. Onneksi, sillä kengittäjä on tulossa tiistaina. Mutta sitten suitsia laittaessani Helmi näykkäisi minua käteen, mitä se ei ole ikinä ennen tehnyt. Varmaan kuitenkin ympäristö oli niin jännittävä, mutta tällainen talli sillä nyt on kotina - välillä tapahtuu paljon.
Kentälläkin oli aluksi neljä, ja lopuksikin kaksi hevosta Helmin lisäksi. Helmi käyttäytyi kuitenkin hienosti, kun taluttelin sitä uraa myöten, eikä juurikaan reagoinut muihin. Juoksutuksenkin se alkaa nyt ymmärtää ja käveli ympyrälle heti kun näytin raipalla merkin. Ravikäskyä se ei vielä osaa ja lähti aluksi laukalle kun maiskutin ja heilutin raippaa maahan. Mutta kyllä se varmasti sen pian oppii. Kun ravi- ja laukkakäskyt ovat hallussa, on irtohypyttäminenkin varmasti helpompaa. Vasen kierros oli taas se hankalampi, ja Helmi yritti välillä kääntyä oikealle.
Juoksuttamishetken jälkeen taluttelin ja väistättelin sitä kentällä. Kävimme myös pujottelemassa kanistereita, kun ne olivat siinä valmiina. Lopuksi kävimme taas sisälle melassivedellä ja Helmi pääsi huilimaan tarhaan. Kiedoin portin putkien päihin "mustekalojen" kuminauhat, ettei niitä voisi vetää paikoiltaan. Ja sidoin portin taas kahdella narulla.
Vasta sitten sai Helmi koittaa, että mikä ihmeen härveli heille on tuotu.
Kun molemmat olivat tutustuneet palloon aidan läpi, laitoin sen tarhan puolelle. Helmi hoksasikin heti, että palloa voi potkia, vierittää päällä ja järsiä.
Välillä molemmat hevoset leikkivät sillä, mutta pian uusi lelu jäi nurkkaan ja molemmat tallustelivat heinäpaalille.
Totutin Helmiä taas suihkepulloonkin. Jäin ruiskuttelemaan sillä lunta ja Helmi kiersi minua ensin kaukaa ja sitten lähempää. Kohta se tuli viereen ihmettelemään, mutta ei uskaltanut koskea. Vasta kun vesi loppui ja laitoin pullon pois, se tuli rapsuteltavaksi. Eli totutus jatkuu edelleen.
Tänään olivat vuorossa juoksutusharjoitukset ja päästiin näppärästi valmistautumaan sisälle, kun siellä oli muitakin hevosia. Helmi seisoi tosi nätisti pesupaikalla, vaikka ympärillä juoksi heppakerholaisia, ja läpiveto paukutti ja narisutti tallinovea. Jalatkin nousivat tänään hienosti ja ongelmitta. Onneksi, sillä kengittäjä on tulossa tiistaina. Mutta sitten suitsia laittaessani Helmi näykkäisi minua käteen, mitä se ei ole ikinä ennen tehnyt. Varmaan kuitenkin ympäristö oli niin jännittävä, mutta tällainen talli sillä nyt on kotina - välillä tapahtuu paljon.
Kentälläkin oli aluksi neljä, ja lopuksikin kaksi hevosta Helmin lisäksi. Helmi käyttäytyi kuitenkin hienosti, kun taluttelin sitä uraa myöten, eikä juurikaan reagoinut muihin. Juoksutuksenkin se alkaa nyt ymmärtää ja käveli ympyrälle heti kun näytin raipalla merkin. Ravikäskyä se ei vielä osaa ja lähti aluksi laukalle kun maiskutin ja heilutin raippaa maahan. Mutta kyllä se varmasti sen pian oppii. Kun ravi- ja laukkakäskyt ovat hallussa, on irtohypyttäminenkin varmasti helpompaa. Vasen kierros oli taas se hankalampi, ja Helmi yritti välillä kääntyä oikealle.
Juoksuttamishetken jälkeen taluttelin ja väistättelin sitä kentällä. Kävimme myös pujottelemassa kanistereita, kun ne olivat siinä valmiina. Lopuksi kävimme taas sisälle melassivedellä ja Helmi pääsi huilimaan tarhaan. Kiedoin portin putkien päihin "mustekalojen" kuminauhat, ettei niitä voisi vetää paikoiltaan. Ja sidoin portin taas kahdella narulla.
Suihketta ja auringonsäihkettä
13.02.2010 - 13:48
Tänään on aivan ihana auringonpaisteinen päivä. Suuntasin tallille jo aamupäivällä, että kerrankin saisin otettua hyvän kuvan Helmistä.
Aluksi kuitenkin totutin Helmiä suihkepulloon tarhassa. Olen ostanut sille harjanselvitysainetta, mutta menneistä viisastuneena halusin varmistaa ensin ettei Helmi pelkää ääntä. Suihkuttelin tarhassa vettä lumeen ja Helmi seurasi vieressä. Se katsoi ja kuunteli uteliaana ja vähän epäluuloisena touhujani. Helmi tottui edestään kuuluvaan ääneen, mutta kun siirryin suihkuttelemaan sen sivulle tai taakse, piti Helmin kääntyä aina varmuuden vuoksi katsomaan. Jatkamme harjoituksia kunnes se ei enää reagoi ääneen.
Helmi on alkanut nukkumaan karsinassa makuullaan, joten harjaukseen saa nyt todella paneutua. Laitoin harjaan ja häntään vähän hoitoainetta, mutta suihkutin sen vielä jouhiharjaan. Harja alkaa jo vähän asettua pystymallista oikealle puolelle. Kavioita Helmi piti tänään jo paremmin ylhäällä - yhtä se kiskoi vähän aikaa, mutta asettui tietysti kun vain pidin kiinni.
Sain apulaisen kuvaamaan Helmiä ja muutama kuva onnistuikin ihan hyvin. Helmi vain ei olisi tahtonut pysyä paikoillaan ja jouduin pakittamaan sitä monesti. Kuvaamisen jälkeen käytiin taas harjoittelemassa yksinoloa tallissa, eli juotiin melassivedet.
Sidoin portin puomit kiinni kahdella narulla, sillä Helmi oli taas tänään näprännyt narun auki. Sitten se oli pudottanut yläpuomin ja tullut yli alapuomista. Onneksi se ei ollut lähtenyt kauas ja oli antanut nätisti kiinni. Ehkä siitä vielä tulee estehevonen, mutta voi kun se ei liikaa harjoittelesi painavilla metalliporteilla... Tilasin Helmille hevoslelun, jospa sen ei sitten enää tarvitsisi leikkiä naruilla. Tai suolakivillä.
Aluksi kuitenkin totutin Helmiä suihkepulloon tarhassa. Olen ostanut sille harjanselvitysainetta, mutta menneistä viisastuneena halusin varmistaa ensin ettei Helmi pelkää ääntä. Suihkuttelin tarhassa vettä lumeen ja Helmi seurasi vieressä. Se katsoi ja kuunteli uteliaana ja vähän epäluuloisena touhujani. Helmi tottui edestään kuuluvaan ääneen, mutta kun siirryin suihkuttelemaan sen sivulle tai taakse, piti Helmin kääntyä aina varmuuden vuoksi katsomaan. Jatkamme harjoituksia kunnes se ei enää reagoi ääneen.
Helmi on alkanut nukkumaan karsinassa makuullaan, joten harjaukseen saa nyt todella paneutua. Laitoin harjaan ja häntään vähän hoitoainetta, mutta suihkutin sen vielä jouhiharjaan. Harja alkaa jo vähän asettua pystymallista oikealle puolelle. Kavioita Helmi piti tänään jo paremmin ylhäällä - yhtä se kiskoi vähän aikaa, mutta asettui tietysti kun vain pidin kiinni.
Sain apulaisen kuvaamaan Helmiä ja muutama kuva onnistuikin ihan hyvin. Helmi vain ei olisi tahtonut pysyä paikoillaan ja jouduin pakittamaan sitä monesti. Kuvaamisen jälkeen käytiin taas harjoittelemassa yksinoloa tallissa, eli juotiin melassivedet.
Sidoin portin puomit kiinni kahdella narulla, sillä Helmi oli taas tänään näprännyt narun auki. Sitten se oli pudottanut yläpuomin ja tullut yli alapuomista. Onneksi se ei ollut lähtenyt kauas ja oli antanut nätisti kiinni. Ehkä siitä vielä tulee estehevonen, mutta voi kun se ei liikaa harjoittelesi painavilla metalliporteilla... Tilasin Helmille hevoslelun, jospa sen ei sitten enää tarvitsisi leikkiä naruilla. Tai suolakivillä.
Juoksutusta
12.02.2010 - 16:48
Aina tulee Helmin kanssa puuhatessa niin hyvälle mielelle! Tänään hain sen tarhasta suoraan töihin kentälle ja laitoin sille suitset, deltan ja juoksutusliinan. Aluksi taas tutkittiin, ettei kentällä ole mitään pelottavaa ja harjoiteltiin pysähdystä ja liikkeellelähtöä ääniavuista. Nyt se reagoi selvästi viime kertaa paremmin - lepo tekee tehtävänsä.
Nyt minulla oli mukana pitempi kouluraippa, joten tarkistin taas aluksi, ettei Helmi pelkää sitä. Hyvältä sekin maistui. Sitten yritin lähettää Helmiä raipan avulla ympyrälle, mutta napsuttelusta se otti vain yhden askeleen kerrallaan. Sen jälkeen yritin näyttää mallia ja juoksin edellä ympyrällä. Helmi seurasi hienosti perässä, myös silloin kun yritin livahtaa ympyrän keskelle.
Seuraavaksi heilutin raippaa maata kohti ja sitä Helmi säpsähti sitä sen verran, että lähti kiertämään ympyrää käynnissä muutaman pompun vauhdittamana. Aina muutaman kierroksen jälkeen (kun huomasin että vauhti hiipuu) pysäytin Helmin, rapsuttelin ja annoin sen levähtää. Oikea kierros tuntui sille luontevammalta, mutta liikkui se pyydettäessä vasemmallekin.
Töiden jälkeen käytiin juomassa melassivedet tallissa. Taas saatiin aikaan stressitön koulutuskerta, ja hevonen oli edellistä kertaa näppärämpi.
Nyt minulla oli mukana pitempi kouluraippa, joten tarkistin taas aluksi, ettei Helmi pelkää sitä. Hyvältä sekin maistui. Sitten yritin lähettää Helmiä raipan avulla ympyrälle, mutta napsuttelusta se otti vain yhden askeleen kerrallaan. Sen jälkeen yritin näyttää mallia ja juoksin edellä ympyrällä. Helmi seurasi hienosti perässä, myös silloin kun yritin livahtaa ympyrän keskelle.
Seuraavaksi heilutin raippaa maata kohti ja sitä Helmi säpsähti sitä sen verran, että lähti kiertämään ympyrää käynnissä muutaman pompun vauhdittamana. Aina muutaman kierroksen jälkeen (kun huomasin että vauhti hiipuu) pysäytin Helmin, rapsuttelin ja annoin sen levähtää. Oikea kierros tuntui sille luontevammalta, mutta liikkui se pyydettäessä vasemmallekin.
Töiden jälkeen käytiin juomassa melassivedet tallissa. Taas saatiin aikaan stressitön koulutuskerta, ja hevonen oli edellistä kertaa näppärämpi.
Ihastelua
11.02.2010 - 20:24
Olin tänään tunnilla ja jätin oman ratsuni Helmille kaveriksi, että sain seurustella sen kanssa tallissa pitemmän kaavan mukaan. Harjasin ja rapsutin Helmin hienoksi ja sovittelin sitten lisärei'itettyä juoksutusvyötä ja suitsia. Helmi näytti tosi komealta ja aikuiselta, ja nyt varusteetkin sopivat. Kuolaimet olivat ehkä sittenkin puoli senttiä liian isot, mutta eivätköhän nuo täksi juoksutusajaksi käy, kun niissä on tutitkin. Kovasti Helmi niitä kuolaimia maisteli. Tosin ei niin paljon kuin melassivettä, mitä se sotki joka paikkaan.
Helmi käyttäytyi tosi hyvin. Se käveli heti minut nähdessään portille, liikkui taluttaessa rauhallisesti, odotti porteilla ja ovilla tarpeen mukaan ja oli tallissakin hyvä käsitellä. Ympärillä tapahtui paljon, mutta Helmiä ei häirinnyt mikään, oli vain tyytyväinen, kun kaikki ihastelivat häntä.
Helmi käyttäytyi tosi hyvin. Se käveli heti minut nähdessään portille, liikkui taluttaessa rauhallisesti, odotti porteilla ja ovilla tarpeen mukaan ja oli tallissakin hyvä käsitellä. Ympärillä tapahtui paljon, mutta Helmiä ei häirinnyt mikään, oli vain tyytyväinen, kun kaikki ihastelivat häntä.
Ensimmäinen raippaharjoitus
10.02.2010 - 20:43
Tänään mentiin Helmin kanssa toista kertaa kentälle opiskelemaan varustautuneena naruriimulla, liinalla ja lyhyellä raipalla. Aluksi Helmi sai tutustua raippaan, eli se haisteli ja maisteli sitä ja minä "harjasin" sen raipalla. Sitten aloin opettaa sille, että raipasta liikutaan. Aluksi naputin ihan tasaisesti hännän viereen ja odotin, että Helmi liikahtaa vahingossa. Kun (jonkinlainen) yhteys raipan ja liikkumisen välillä alkoi toimia, voimistin naputusta jos mitään ei tapahtunut. Muutaman kerran Helmi näppärästi lähtikin kiertämään liinassa minua ympäri, mutta se taisi olla sattumaa. 
Liikkeellelähtöä helpotti, jos liinalla ohjasi oikeaan suuntaan, muuten Helmi mieluummin jäi paikoilleen.
Treenin jälkeen vein Helmin taas käymään tyhjässä tallissa. Nyt se tuli reippaasti sisälle ja viihtyi siellä, varsinkin kun rehupussit ja -kärryt olivat esillä... Kun sain sen pään kiskottua yhdestä jos toisestakin herkkupaikasta, juotin Helmille melassivettä. Vanha herrakaan ei sillä aikaa hätäillyt tarhassa ja Helmi käveli tosi rauhallisesti takaisin. Eli oikein onnistunut yksinoloharjoitus!
Liikkeellelähtöä helpotti, jos liinalla ohjasi oikeaan suuntaan, muuten Helmi mieluummin jäi paikoilleen.Treenin jälkeen vein Helmin taas käymään tyhjässä tallissa. Nyt se tuli reippaasti sisälle ja viihtyi siellä, varsinkin kun rehupussit ja -kärryt olivat esillä... Kun sain sen pään kiskottua yhdestä jos toisestakin herkkupaikasta, juotin Helmille melassivettä. Vanha herrakaan ei sillä aikaa hätäillyt tarhassa ja Helmi käveli tosi rauhallisesti takaisin. Eli oikein onnistunut yksinoloharjoitus!
Helmi on niin kiltti
09.02.2010 - 18:13
Tänään tuli Pikkusisko tallille Helmiä katsomaan. Pikkusiskon (kauhu)kokemukset hevosista ovat hyvin rajoittuneet, mutta urheasti hän lähti uutta tulokasta katsomaan. Helmi tekikin hyvän vaikutuksen, ja Pikkusisko uskalsi rapsutella ja silitellä Helmiä. Se vain kuulemma oli pelottavaa, kun Helmi niin innokkaasti tunnusteli "norsunkärsällä" kasvoistakin.
Helmi on tosiaan ihmisrakas ja hoidonkipeä hevonen - se tulee portille vastaan ja seisoo tyytyväisenä hoidettavana ja hoitaa takaisin. Kyllä tuollaisen kaverin kanssa on ihanaa olla ja tehdä töitä. Huomenna on tarkoitus käydä taas kentällä harjoittelemassa liinassa oloa ja ääniapuja.
Helmi on tosiaan ihmisrakas ja hoidonkipeä hevonen - se tulee portille vastaan ja seisoo tyytyväisenä hoidettavana ja hoitaa takaisin. Kyllä tuollaisen kaverin kanssa on ihanaa olla ja tehdä töitä. Huomenna on tarkoitus käydä taas kentällä harjoittelemassa liinassa oloa ja ääniapuja.
Pehmeää laskua
08.02.2010 - 17:42
Tänään Helmi kävi tutustumassa kenttään ihan sisäpuolelta. Varustin sen naruriimulla ja liinalla ja vein sen sinne suoraan tarhasta. Helmi tutki ensin tarkasti koko kentän: se haisteli ja maisteli kaviouraa, aitoja, puomeja, kanistereja, tynnyreitä ja estetolppia.
Kun kaikki oli tarkastettu ja turvalliseksi todettu, tehtiin pikkuisen töitä. Kokeilin miten se reagoi ääniapuihin ja huomasin että niitä saa vähän harjoitella. Helmi kyllä pysähtyy ja lähtee liikkeelle ihmisen mukana, mutta varsinkaan pysähtyminen pelkästä äänestä ei ollut ihan hallussa. Jatketaan siis niiden harjoittelua, nuo kun on tosi tärkeää osata juoksutuksessa.
Työhetken jälkeen harjoiteltiin talliin menoa yksin. Annoin Helmin tulla tallin eteen omaa vauhtiaan. Aina välillä se pysähtyi katsomaan ympäristöä pää pystyssä, eli sitä jännitti. Kun se laski päänsä, jatkettiin taas matkaa. Sisälle se käveli oikein reippaasti, mutta olin vähän liian ahne ja vein sen liian kauas ovesta ja sitä alkoi jännittää. Ulos mentiinkin sitten aika reippaasti, mutta hallinnassa kuitenkin.
Mutta ulkona vasta olikin meno käynnissä. Vanha herra oli huomannut olevansa yksin ja juoksi tarhaa päästä päähän häntä soihtuna, Helmiä ikävöiden. Menoon liittyi mukaan naapuritarhan lämppäri ja Helmi otti muista mallia päästyään tarhaan. Kuvasin pätkän tuota menoa, tässä linkki videoon: http://s294.photobucket.com/albums/mm98/rpkjst/Helmi/?action=view¤t=026.flv. Kun hevoset olivat rauhoittuneet, annoin niille vettä ja tarkastin, että molemmilla mustilla on vielä neljä tervettä jalkaa.
Tänään tuli Hippoksesta lasku omistajanvaihdoksesta, joten paperiasiat alkavat olla kunnossa. Helmin tietoihin minut onkin jo merkitty omistajaksi. Tuon innoittamana laitoin tänään myös ilmoittautumisen laatuarvostelun karsintaan. Tuntuu pahasti, että aika voi loppua kesken, mutta tuohon tapahtumaan kuitenkin tähdätään.
Kun kaikki oli tarkastettu ja turvalliseksi todettu, tehtiin pikkuisen töitä. Kokeilin miten se reagoi ääniapuihin ja huomasin että niitä saa vähän harjoitella. Helmi kyllä pysähtyy ja lähtee liikkeelle ihmisen mukana, mutta varsinkaan pysähtyminen pelkästä äänestä ei ollut ihan hallussa. Jatketaan siis niiden harjoittelua, nuo kun on tosi tärkeää osata juoksutuksessa.
Työhetken jälkeen harjoiteltiin talliin menoa yksin. Annoin Helmin tulla tallin eteen omaa vauhtiaan. Aina välillä se pysähtyi katsomaan ympäristöä pää pystyssä, eli sitä jännitti. Kun se laski päänsä, jatkettiin taas matkaa. Sisälle se käveli oikein reippaasti, mutta olin vähän liian ahne ja vein sen liian kauas ovesta ja sitä alkoi jännittää. Ulos mentiinkin sitten aika reippaasti, mutta hallinnassa kuitenkin.
Mutta ulkona vasta olikin meno käynnissä. Vanha herra oli huomannut olevansa yksin ja juoksi tarhaa päästä päähän häntä soihtuna, Helmiä ikävöiden. Menoon liittyi mukaan naapuritarhan lämppäri ja Helmi otti muista mallia päästyään tarhaan. Kuvasin pätkän tuota menoa, tässä linkki videoon: http://s294.photobucket.com/albums/mm98/rpkjst/Helmi/?action=view¤t=026.flv. Kun hevoset olivat rauhoittuneet, annoin niille vettä ja tarkastin, että molemmilla mustilla on vielä neljä tervettä jalkaa.
Tänään tuli Hippoksesta lasku omistajanvaihdoksesta, joten paperiasiat alkavat olla kunnossa. Helmin tietoihin minut onkin jo merkitty omistajaksi. Tuon innoittamana laitoin tänään myös ilmoittautumisen laatuarvostelun karsintaan. Tuntuu pahasti, että aika voi loppua kesken, mutta tuohon tapahtumaan kuitenkin tähdätään.
Ensimmäisen viikon lopulla
07.02.2010 - 14:13
Ensimmäinen viikko Helmi(n)kuuta päättyy tänään ja Helmi on nyt aika hyvin sopeutunut uuteen kotiin. Se kulkee nätisti tallin ja tarhan väliä, eikä ihmettele koiria tai ratsastustunteja. Helmi seuraa kaikkea korvat kiinnostuneesti hörössä ja katsoo (haistaa ja maistaa) kaikki uudet asiat tarkkaan.
Tänään vielä otin sen sisälle hoidettavaksi vanhan herran kanssa, mutta huomenna taidan koittaa yksin oloa. Pakkohan siihenkin on tottua, muuten ei opettamisesta tule mitään. Jotenkin vain pitäisi saada tilanne sellaiseksi, ettei se saisi mitään turhia hepuleita asiasta. Heinää eteen ja lyhyeksi ajaksi omaan karsinaan voisi olla yksi vaihtoehto.
Tänään vielä otin sen sisälle hoidettavaksi vanhan herran kanssa, mutta huomenna taidan koittaa yksin oloa. Pakkohan siihenkin on tottua, muuten ei opettamisesta tule mitään. Jotenkin vain pitäisi saada tilanne sellaiseksi, ettei se saisi mitään turhia hepuleita asiasta. Heinää eteen ja lyhyeksi ajaksi omaan karsinaan voisi olla yksi vaihtoehto.
Suunnittelua ja valmistautumista
06.02.2010 - 18:23
Helmi viettää edelleen kissanpäiviä heinäpaalia järsien. Kävin taas tänään harjailemassa sen ja Helmi käyttäytyi ihan nätisti. Jalkojen nostamista pitää harjoitella vähän enemmän, ne kun nousevat aika kankeasti.
Ensi viikolla olisi suunnitelmissa viedä Helmi sitten ensimmäistä kertaa kentälle "töihin". Ajattelin aloittaa väistätysharjoituksilla ja raippaan totuttamisella. Eli hevosen pitäisi mennä pienistä avuista eteen, taakse ja sivuille. Kun merkit on yhdessä harjoiteltu, voi sitten aloittaa juoksuttamisen harjoittelun.
Tavoitteenamme tälle keväälle ovat 3-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelun karsinnat, jotka järjestetään 25 kilometrin päässä tallilta. Sitä varten pitää harjoitella myös irtohypytystä, mutta jospa aloitettaisiin sillä juoksuttamisella.
Ensi viikolla olisi suunnitelmissa viedä Helmi sitten ensimmäistä kertaa kentälle "töihin". Ajattelin aloittaa väistätysharjoituksilla ja raippaan totuttamisella. Eli hevosen pitäisi mennä pienistä avuista eteen, taakse ja sivuille. Kun merkit on yhdessä harjoiteltu, voi sitten aloittaa juoksuttamisen harjoittelun.
Tavoitteenamme tälle keväälle ovat 3-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelun karsinnat, jotka järjestetään 25 kilometrin päässä tallilta. Sitä varten pitää harjoitella myös irtohypytystä, mutta jospa aloitettaisiin sillä juoksuttamisella.
372 kg mustaa helmeä
05.02.2010 - 19:44
Posti toi taas lisää hevostamineita ja nyt alkaa olla Helmin tavarat aika hyvin koossa. Huomenna olisi tarkoitus ostaa vielä kuolaimet ja toinen liina, niin koulutuskin voi pikku hiljaa alkaa. Mutta ainakin viikonlopun Helmi saa vielä totutella uuteen kotiin ilman uusia stressinaiheita.
Jonkin verran se kyllä liikkuu tarhassakin. Ratsastin itse tänään tunnilla ja seurailin välillä Helmin touhuja. Suurimman osan ajasta se seurasi tuntia korvat hörössä, pää aitauksen putkien välistä kuikuillen. Välillä se innostui ravailemaan aidan viertä muiden mukana, mutta rauhoittui sitten pyöröpaalille ruokailemaan.
Tunnin jälkeen otin Helmin sisälle harjattavaksi, halittavaksi ja höpöteltäväksi. Vanha herra jäi pitämään seuraa, joten Helmi oli tietysti tosi rauhallinen. Uteliaana se taas haisteli, maisteli ja katseli minua, sekä kuunteli kaikki jutut oikein tarkkaan. On se niin ihana hevonen! Posti oli tuonut myös mittanauhan, jolla saa hevosen painon arvioitua ja sen mukaan Helmi painaa 372 kg. Se on vielä ihan pikkuinen tyttö!
Helmi pääsi vielä ulkoilemaan loppuillaksi ja portti köytettiin huolella kiinni. Aamulla Helmi oli nimittäin taas näpertänyt narun auki ja pudottanut yläpuomin... Onneksi se ei ollut tajunnut mennä alapuomista yli.
Jonkin verran se kyllä liikkuu tarhassakin. Ratsastin itse tänään tunnilla ja seurailin välillä Helmin touhuja. Suurimman osan ajasta se seurasi tuntia korvat hörössä, pää aitauksen putkien välistä kuikuillen. Välillä se innostui ravailemaan aidan viertä muiden mukana, mutta rauhoittui sitten pyöröpaalille ruokailemaan.
Tunnin jälkeen otin Helmin sisälle harjattavaksi, halittavaksi ja höpöteltäväksi. Vanha herra jäi pitämään seuraa, joten Helmi oli tietysti tosi rauhallinen. Uteliaana se taas haisteli, maisteli ja katseli minua, sekä kuunteli kaikki jutut oikein tarkkaan. On se niin ihana hevonen! Posti oli tuonut myös mittanauhan, jolla saa hevosen painon arvioitua ja sen mukaan Helmi painaa 372 kg. Se on vielä ihan pikkuinen tyttö!
Helmi pääsi vielä ulkoilemaan loppuillaksi ja portti köytettiin huolella kiinni. Aamulla Helmi oli nimittäin taas näpertänyt narun auki ja pudottanut yläpuomin... Onneksi se ei ollut tajunnut mennä alapuomista yli.
Päästä varpaisiin
04.02.2010 - 17:50
Menin tänään taas vähän hassuun aikaan tallille, eikä siellä ollut muita touhuamassa. En sitten viitsinyt viedä Helmiä sisälle, ettei tule takapakkia kehitykseen jos se pelkää vielä olla yksin tallissa. Hoidin ja harjailin sitä tarhassa. Kaveri söi rauhassa vieressä ja Helmikin pysyi paikallaan oikein sievästi.
Tänään tuntui, että Helmi oli ensimmäistä kertaa oma itsensä, sillä se tuli heti portille vastaan ja halusi tehdä tuttavuutta. Se haisteli ja kokeili minua kirjaimellisesti päästä varpaisiin ja oli mielellään hoidettavana. Lopulta se alkoi jo liiankin tuttavalliseksi ja järsi kenkiä ja tuuppi päällään. Silloin piti jo vähän väistättää sitä ryntäistä ja kertoa, että meillä molemmilla on omat tilamme.
Tästä me sitten päästään rakentamaan ystävyyttä ja luottamusta meidän välille. Ehkä jo ensi viikolla päästään vähän harjoittelemaan kentälle ja käymään vaikka maastokävelyllä.
Tänään tuntui, että Helmi oli ensimmäistä kertaa oma itsensä, sillä se tuli heti portille vastaan ja halusi tehdä tuttavuutta. Se haisteli ja kokeili minua kirjaimellisesti päästä varpaisiin ja oli mielellään hoidettavana. Lopulta se alkoi jo liiankin tuttavalliseksi ja järsi kenkiä ja tuuppi päällään. Silloin piti jo vähän väistättää sitä ryntäistä ja kertoa, että meillä molemmilla on omat tilamme.
Tästä me sitten päästään rakentamaan ystävyyttä ja luottamusta meidän välille. Ehkä jo ensi viikolla päästään vähän harjoittelemaan kentälle ja käymään vaikka maastokävelyllä.
Pientä sopeutumista tapahtunut
03.02.2010 - 19:34
Kylläpäs helpotti kuulla, että Helmi oli mennyt aamulla tarhaan aiempaa rauhallisemmin. Vanhan herran kanssa mahtuvat jo samalle säilöpaalille syömään ja Helmi on nyt aika riippuvainen kaveristaan. Tänään sen piti ensimmäistä kertaa olla yksin tarhassa, kun herra lähti tekemään töitä. Onneksi kenttä on ihan tarhan vieressä ja ratsastuksenopettaja pystyi puuttumaan asiaan, kun Helmi yritti luikerrella putkitarhan puomien välistä tai tulla suokkijyrätyyliin läpi. Portti on nyt sidottu monella riimunnarulla kiinni, mutta tämä tyttö tuntuu olevan aika näppärä.
Helmi seurasi sitten silmä kovana ratsastustunteja. Aina tarhakaverin tullessa aitauksen sivulle, Helmi oli hörissyt ja juossut samaa matkaa sivun verran. Liikkeet olivat näyttäneet niin lennokkailta, että ratsastuksenopettaja kehui niitä minulle. Yhdessä ihasteltiin myös sen rakennetta, onhan se suokiksi siro ja kaunis. Helmi onkin herättänyt kiinnostusta tallilla ja sitä on ihasteltu paljon. Omistaja ihan pakahtuu ylpeydestä. Monen silmissä se kuulemma näyttää issikalta, mutta ehkä se on enemmän rotunsa edustajan näköinen kun harja kasvaa.
Tänään otin Helmin sisälle toisen hevosen vetoavulla ja vein samaan tyyliin vielä ulkoilemaan illaksi. Nyt ei tullutkaan mitään ylimääräisiä kohtauksia, joskin aika reippaasti me väli kuljettiin. Ulos mennessä pihassa sattui olemaan käynnissä olevat kuorma-auto ja henkilöauto, mutta niitäkään Helmi ei sen kummemmin ihmetellyt. Harjailin sen karsinassa ja pikkuneiti oli ihan rauhallinen kun vieressä oli toinen hevonen.
Nyt on kyllä tyytyväinen olo. Pitää miettiä tarkkaan, miten Helmillä olisi mahdollisimman turvallinen olo, eikä viedä sitä pahoihin paikkoihin. En yhtään ajattele että se "testaisi minua", vaan kyllä tämä minusta on uuden paikan tuomaa jännitystä ja se menee aikanaan ohi.
Helmi seurasi sitten silmä kovana ratsastustunteja. Aina tarhakaverin tullessa aitauksen sivulle, Helmi oli hörissyt ja juossut samaa matkaa sivun verran. Liikkeet olivat näyttäneet niin lennokkailta, että ratsastuksenopettaja kehui niitä minulle. Yhdessä ihasteltiin myös sen rakennetta, onhan se suokiksi siro ja kaunis. Helmi onkin herättänyt kiinnostusta tallilla ja sitä on ihasteltu paljon. Omistaja ihan pakahtuu ylpeydestä.
Monen silmissä se kuulemma näyttää issikalta, mutta ehkä se on enemmän rotunsa edustajan näköinen kun harja kasvaa.Tänään otin Helmin sisälle toisen hevosen vetoavulla ja vein samaan tyyliin vielä ulkoilemaan illaksi. Nyt ei tullutkaan mitään ylimääräisiä kohtauksia, joskin aika reippaasti me väli kuljettiin. Ulos mennessä pihassa sattui olemaan käynnissä olevat kuorma-auto ja henkilöauto, mutta niitäkään Helmi ei sen kummemmin ihmetellyt. Harjailin sen karsinassa ja pikkuneiti oli ihan rauhallinen kun vieressä oli toinen hevonen.
Nyt on kyllä tyytyväinen olo. Pitää miettiä tarkkaan, miten Helmillä olisi mahdollisimman turvallinen olo, eikä viedä sitä pahoihin paikkoihin. En yhtään ajattele että se "testaisi minua", vaan kyllä tämä minusta on uuden paikan tuomaa jännitystä ja se menee aikanaan ohi.
Kai tälle nauretaan jälkeenpäin?
02.02.2010 - 19:37
Kun eilen jätin Helmin tarhaan ja lähdin kotiin, oli Houdini päässyt valloilleen. Helmi oli avannut portilla olevan solmitun riimunnarun, pudottanut metallisen alapuomin ja oli ilmeisesti matkalla Konnevedelle kun tallinomistaja tuli kotiin.
Aamulla se oli säntäillyt tarhaan, kun pelkäsi koiria - joita toki oli edellisessäkin kodissa useampi kappale.
Tänään sitten hain sitä tarhasta kun tunnit olivat menossa. Puolessa matkassa Helmi päätti, ettei enää lähde talliin ja alkoi keulia ja karata takaisinpäin. En päästänyt sitä kääntymään takaisin, vaan jäimme paikoille tuijottelemaan, kuopimaan ja hyppelemään. Vähitellen tilanne rauhoittui ja Helmi alkoi ottaa askelia tallia kohti. Koiratkaan eivät enää juuri pelottaneet.
Lopulta (ehkä 20 minuutin päästä?) Helmi käveli suoraan tallin ovelle. Ajattelin että luvassa on samanlainen suostuttelusessio kuin edellisenä päivänä, mutta se kävelikin suoraan sisälle. Käytävällä se ei kuitenkaan alkanut seistä, vaan hyppi pystyyn siinäkin. Katsoin sitten turvallisemmaksi laittaa sen karsinaan.
Muita hevosia tuli sisään varusteiden laittoon ja Helmi rauhoittui syömään. Harjailin sen karsinassa ja loppuillan olin sen seurana kun tuntihevosia tuli ja meni. Ensimmäinen vaihto sai sen taas riekkumaan, mutta toisella kerralla se vain pyöri karsinassa ja hirnui muutaman kerran.
Ymmärrän kyllä täysin, että käyttäytyminen johtuu stressistä. Totaalinen elämänmuutos on nostanut stressitason tosi korkealle ja kaikki uudet asiat keittävät yli. Nyt otan Helmin kanssa ihan rauhallisesti ja annan sen tottua uuteen paikkaan ennen kuin aloitetaan töitä ollenkaan. Eiköhän se tästä iloksi muutu!
Aamulla se oli säntäillyt tarhaan, kun pelkäsi koiria - joita toki oli edellisessäkin kodissa useampi kappale.
Tänään sitten hain sitä tarhasta kun tunnit olivat menossa. Puolessa matkassa Helmi päätti, ettei enää lähde talliin ja alkoi keulia ja karata takaisinpäin. En päästänyt sitä kääntymään takaisin, vaan jäimme paikoille tuijottelemaan, kuopimaan ja hyppelemään. Vähitellen tilanne rauhoittui ja Helmi alkoi ottaa askelia tallia kohti. Koiratkaan eivät enää juuri pelottaneet.
Lopulta (ehkä 20 minuutin päästä?) Helmi käveli suoraan tallin ovelle. Ajattelin että luvassa on samanlainen suostuttelusessio kuin edellisenä päivänä, mutta se kävelikin suoraan sisälle. Käytävällä se ei kuitenkaan alkanut seistä, vaan hyppi pystyyn siinäkin. Katsoin sitten turvallisemmaksi laittaa sen karsinaan.
Muita hevosia tuli sisään varusteiden laittoon ja Helmi rauhoittui syömään. Harjailin sen karsinassa ja loppuillan olin sen seurana kun tuntihevosia tuli ja meni. Ensimmäinen vaihto sai sen taas riekkumaan, mutta toisella kerralla se vain pyöri karsinassa ja hirnui muutaman kerran.
Ymmärrän kyllä täysin, että käyttäytyminen johtuu stressistä. Totaalinen elämänmuutos on nostanut stressitason tosi korkealle ja kaikki uudet asiat keittävät yli. Nyt otan Helmin kanssa ihan rauhallisesti ja annan sen tottua uuteen paikkaan ennen kuin aloitetaan töitä ollenkaan. Eiköhän se tästä iloksi muutu!
Ensimmäinen päivä Helmin kuuta
01.02.2010 - 19:03
Tänään pidin itselleni kuria, etten soittele tallinomistajalle kesken työpäivän, että kuinka Helmi pärjää. Helmi tarhasi yhdessä vanhan ja viisaan ruunan kanssa, ja arvojärjestyksessä ei selvästikään ollut jouston varaa. Helmillä oli muutamat jäätyneet kuolajäljet kyljissä, mutta muuten ei naarmuakaan. Alistuen se väisti heti vanhempaa (ja 30 senttiä isompaa) kaveria.
Rapsuttelin Helmiä ulkona ja otin sen sitten sisälle. Tai oikeastaan suostuttelin, kun pikkuneiti olisi mieluummin jäänyt ulos muiden hevosten luo. Selvästi sitä jännitti olla yksin vieraassa paikassa, mutta rauhoittui kuitenkin kun koko ajan juttelin ja touhusin. Viidet läjät se kuitenkin teki käytävälle.
Harjasin Helmin oikein kunnolla ja tasoitin vähän harjaa. Sitten sovittelin sille juoksutusvyötä (jota pitää lyhentää) ja suitsia (joihin pitää tehdä reikiä). Ei tuo ole vielä ihan hevosen kokoinen, mutta ei siitä minulle tuon isompaa tarvikaan tulla.
Rapsuttelin Helmiä ulkona ja otin sen sitten sisälle. Tai oikeastaan suostuttelin, kun pikkuneiti olisi mieluummin jäänyt ulos muiden hevosten luo. Selvästi sitä jännitti olla yksin vieraassa paikassa, mutta rauhoittui kuitenkin kun koko ajan juttelin ja touhusin. Viidet läjät se kuitenkin teki käytävälle.
Harjasin Helmin oikein kunnolla ja tasoitin vähän harjaa. Sitten sovittelin sille juoksutusvyötä (jota pitää lyhentää) ja suitsia (joihin pitää tehdä reikiä). Ei tuo ole vielä ihan hevosen kokoinen, mutta ei siitä minulle tuon isompaa tarvikaan tulla.
Matka uuteen kotiin
01.02.2010 - 15:48
Viimeinen päivä tammikuuta koitti sitten jännityksellä odotettu päivä ja haimme Helmin uuteen kotiin. Helmi ei olisi halunnut jättää vanhaa kotiaan ja traileriin menoa piti vähän ihmetellä. Ei siihen kuitenkaan päiväksi jääty, vaan aika ripeästi päästiin liikkeelle.
Alkumatka jännitti varmaan ihmisiä enemmän kuin Helmiä ja kuulostelimme tarkkaan mitä se kopissa touhuaa. Aika pian pitikin tehdä varikkopysähdys ja tarkistaa onko heppa hengissä - trailerista kun ei kuulunut mitään. Helmi oli ihan hyvinvoiva ja rauhallinen. Toisen kerran pysähdyttiin kun koppi alkoi heilua. Helmi ilmoitti silloin, että häneltä on sapuska lopussa, antakaahan lisää.
Enemmän huolta tuolla matkalla oli navigaattorista, jonka takia eksyttiin menomatkalla ja joka ei tahtonut viedä meitä perille.
Tallinpihalla Helmi tuli viiden tunnin matkan jälkeen nätisti alas trailerista ja katseli tarkkaan ympäristöä. Sisällä sitä alkoi vähän hirvittää, kun uusi paikka tietysti näytti ja haisi niin vieraalta. Oli pelottavaa mennä uuteen karsinaankin, mutta heinä kelpasi edelleen. Myös suojien tarrojen ritinä oli kauheaa ja sitä piti vähän poukkoilla pakoon.
Loppujen lopuksi matka meni hyvin. Ehkä siksi, kun oli päässäni kuvitellut kaikki mahdolliset kauhuskenaariot ja varautunut lähes kaikkeen.
Alkumatka jännitti varmaan ihmisiä enemmän kuin Helmiä ja kuulostelimme tarkkaan mitä se kopissa touhuaa. Aika pian pitikin tehdä varikkopysähdys ja tarkistaa onko heppa hengissä - trailerista kun ei kuulunut mitään. Helmi oli ihan hyvinvoiva ja rauhallinen. Toisen kerran pysähdyttiin kun koppi alkoi heilua. Helmi ilmoitti silloin, että häneltä on sapuska lopussa, antakaahan lisää.
Enemmän huolta tuolla matkalla oli navigaattorista, jonka takia eksyttiin menomatkalla ja joka ei tahtonut viedä meitä perille.
Tallinpihalla Helmi tuli viiden tunnin matkan jälkeen nätisti alas trailerista ja katseli tarkkaan ympäristöä. Sisällä sitä alkoi vähän hirvittää, kun uusi paikka tietysti näytti ja haisi niin vieraalta. Oli pelottavaa mennä uuteen karsinaankin, mutta heinä kelpasi edelleen. Myös suojien tarrojen ritinä oli kauheaa ja sitä piti vähän poukkoilla pakoon.
Loppujen lopuksi matka meni hyvin. Ehkä siksi, kun oli päässäni kuvitellut kaikki mahdolliset kauhuskenaariot ja varautunut lähes kaikkeen.
