Päivän Pilates: Selän rullaus

Tarkoitus: selän joustavuuden parantaminen

1. Istu lattialla jalat taivutettuina jalkapohjat lattiassa. Pidä käsillä kiinni reisien alapuolelta. Pyöristä leuka rintaan kuin yrittäisit laittaa päälaen polviin. Käännä häntäluu eteen, vedä vatsa sisään ja ylös sekä jännitä takamusta.

2. Pidä vatsa jännitettynä, hengitä sisään ja rullaa selkärankaa lattiaa kohti nikama kerrallaan. Pidä käsillä kiinni reisistä, mutta anna kyynärpäiden suoristua liikkeen mukana. Pidä leuka rinnassa. Pysäytä liike, kun et enää pysty pitämään vatsaa jännitettynä. Pidä asento hetken aikaa, hengitä ulos.

3. Jännitä vatsaa yhä enemmän ylösnousua varten. Nouse nikama kerrallaan sisäänhengityksen myötä. Hengitä ulos ja rentouta lihakset. Toista 5-8 kertaa.

Kilarit ja koulureenit

Mentiin eilen maastoon vetohevoseksi uudelle tallikaverille. Kun metsälenkillä juoksi takaa ravuri, olin huojentunut kun huomasin, että Pikkuneitihän se vain siellä. Huokaisin liian aikaisin, sillä Helmi pisti pystyyn raviriehansa ja teki sellaisia pystyynhyppyjä ja pukkeja, että luulin välillä ottavani tuntumaa maahan. Varmaan kilometrin se riehui, syöksyili, peitsaili ja yritti karata käsistä.

Tänään oli mycke bättre ratsastus, mentiin aikataulujen takia tunnille, vaikka vuorossa olisikin ollut vapaapäivä. Aluksi mentiin käynnissä kahdeksikkoa, jossa keskikohdassa suoristettiin ja minun piti seurata peilistä onko Helmi suora. Se on itse asiassa melko suora. Tuntuma ei vielä tuossa vaiheessa tuntia ollut kovin hyvä, ja Helmi oli kovin herkkä ulkopohkeelle, välillä takaosa tuli sisälle. 

Jatkettiin samaa kevyessä ravissa ja muutaman kiekan jälkeen otettiin keskikohtaan käyntisiirtymä. Nyt monet (eivät kaikki) siirtymät onnistuivat, etenkin kun käytti kaarretta apuna. Minun piti tarkkailla kovasti käsiäni, kun ne meinaavat nousta ylös ja ohjat liukuvat välillä käsistä. 

Seuraavaksi mentiin lävistäjillä askeleen pidennystä, joka tosin oli kuulemma jo keskiravia. Minun ei tarvinut kuin hengittää ulos ja ajatella eteen ja Helmi teki hienosti. Jatkettiin kouluratsuna vielä hetki ja tehtiin lyhyitä kokoamisia. Helmin ryhti nousi heti, kun pyysin pohkeilla vatsaa ylös. 

Olin taas tosi tyytyväinen pikku hevoseeni. Vaikka se on joskus kamala hössö ja osaa riehuakin, niin toisaalta sillä on myös se kultainen puoli, että se haluaa miellyttää ja tehdä parhaansa. Alan hiljalleen ymmärtää, että tuli sitten ostettua tamma. Elämä ei ole tasaista taapertamista tämän kanssa. 

Jalustimet + satulahuopa. ♥

Hyvin erilaisia päiviä

Keskiviikkona käytiin maastokävely ja torstaina pidettiin vapaapäivä. Perjantaina koitettiin reenata maneesissa tunnilta kotiläksyksi jääneitä asioita, mutta ei mennyt oikein hyvin. Toisessa päädyssä olivat alkamassa tunnit, joten mentiin estepäätyyn, jossa on The Ovi. Helmi oli koko ajan jännittynyt, eivätkä siirtymät tai harjoitusravi tietenkään onnistuneet. Pitkän väännön jälkeen saatiin muutama onnistunut siirtymä ja lopetettiin. Helmin mahakin oli vähän kuralla, ilmeisesti siitä kun olin alkanut antaa sille pellavaa.

Lauantaina käytiin pitkä ihana maastokävely, Helmi oli pirteä ja rohkea, hieno tyttö. Tänään valmistauduin henkisesti ja fyysisesti kouluvääntöön jo kotona tekemällä Pilates-harjoituksia ja lueskelemalla ratsastuskirjoja. Helmikin oli tainnut meditoida, kun oli niin rauhallinen ja rento koko ajan.

Tehtiin aluksi pohkeenväistöjä uraa kohti ja Helmi teki ne hienosti. Tein alkuun puolipidätteitä vatsalihaksilla, kunnes hevonen hiljensi, pyrin pitämään painon tasan molemmilla istuinluilla ja sitten vain pohjeapu. Välillä meinasin jäädä puristamaan vastakkaisella pohkeella, jolloin Helmi taipui eikä edennyt. Se siis teki juuri niin kuin pyysin...

Alkuravissa yritin hakea jalkojen oikeaa asentoa, mutta en oikein päässyt vielä siitä kärryille. Tehtiin välillä ympyröitä, muuten vain ravailtiin maneesin puolikasta ympäri ja Helmi oli liikkui eteen-alas muodossa, pärskyi tyytyväisenä ja oli liiankin rauhallinen, kun otti välillä vahingossa käynnin.

Itse harjoituksena sitten tehtiin väistö uralle ja nostettiin siitä harjoitusravi, tehtiin keskiympyrä ja uralle käyntisiirtymä. Etenkin vasen kierros toimi hyvin, mutta pystyin nyt ihan eri tavalla istumaan raviin, kun hevonen oli sopivammassa mielentilassa. Molempiin suuntiin saatiin myös yhdet hyvät siirtymät, kun vain siirryin lantiolla harjoitusravin ratsastamisesta kävelyyn. Loppuravissa löysin myös kevennykseen jalan oikean paikan ja asento tuntui helpolta ja vakaalta. Olin niin tyytyväinen pikku hevoseeni tänään, ihanaa kun välillä sujuukin.

Päivän Pilates: sadat

Toivottavasti ei ole laitonta suomentaa kirjan tekstiä nettiin? Saahan toisaalta Shakespeareakin lainata... Joka tapauksessa ajattelin kirjoittaa muutamia Pilates-harjoituksia tänne, jotta voisin helposti palauttaa ne mieleeni. Nämä löytyvät kirjasta Pilates for the Dressage Rider.

Harjoituksen tarkoitus: syvä hengitys ja vilkas verenkierto lihaksissa. 

1. Makaa selälläsi ja nosta polvet rintaan. Vedä vatsa sisään ja ylös sekä ankkuroi alaselkä lattiaan. Selän ja lattian väliin ei saa jäädä tilaa. Pidennä käsivarsia sivuillasi vetämällä hartioita alas. Nosta päätä ja laita leuka rintaa kohti, jos se ei satu niskaan.

2. Nosta jalkoja yläviistoon kattoa kohti. Jos lihaksesi ovat jäykät, jätä polvet hieman taivutetuiksi. Ojenna jalkasi suoriksi ja purista takamusta niin, että lonkat kääntyvät ulos, kantapäät yhteen ja varpaat erilleen. Yläreisien pitäisi tuntua kuin vanhanaikaiselta täryyttävältä pesukoneelta. 

3. Pumppaa käsivarsiasi ylös-alas olkapäistä lähtien, noin 10-15 senttiä. Hengitä sisään viiden liikkeen ajan ja ulos seuraavan viiden. Vatsalihasten tulee vetäytyä sisään ja ylös joka hengityksellä. Pidä alaselkä lattiassa. Toista sata kertaa.

Sama Youtubessa: http://www.youtube.com/watch?v=65cOJ1HyBk8

Tunnilla

Milloinhan olen viimeksi saanut käyttää ylläolevaa otsikkoa? Huhtikuussa? Tänään kuitenkin oltiin yksityispuolituntisella ja johan oli mukavaa! Voi Helmi-rakas, pysy kunnossa, että voidaan ratsastaa kunnolla!

Tehtiin ekana avoja siten, että pitkän sivun alkuun voltti, pätkä avoa, suoristus, uusi voltti, avo, suoristus ja toinen puoli kentästä ravia. Sain hyvän neuvon sisäpohkeesta ja sitä siirrettiin oikeasti eteen vaikuttamaan. Helmi teki avot itse asiassa aika hyvin, reagoi, taipui eikä valunut. 

Ravinostot sujuivat hyvin ja saatiin niistä kehuja, mutta siirtymä alas ei sujunut - tämähän meillä on ollut ongelmana. Tehtiin sitten siirtymiä enemmänkin, minun piti i-s-t-u-a siirtymässä, pitää käpälät alhaalla ja olla vetämättä. Yritin. Jalan asennosta sain taas hyvän vinkin: keventäessä piti ylösnousun aikana aina kääntää kantapäät ulos, jolloin sai pitemmän, rennomman jalan. Lopuksi yritettiin vielä harjoitusravia, mutta jännityin aina niin monesta kohdasta, että Helmikin jännittyi ja kevensin sitten aina pätkän.

Vaihtelu virkistää

Tehtiin lauantaina Helmin kanssa maastakäsin-juttuja tallinpihassa. Perinteisten lisäksi harjoiteltiin avotaivutusta - en ollut koskaan tullut ajatelleeksi että sitä voi tehdä muutenkin kuin ratsailta.

Sunnuntaina pyörittiin maneesissa, yritin tehdä läpiratsastusta, mutta Helmi ei ollut ihan samaa mieltä avuista. Sen mielestä oli ihan ok alkaa roikkua ohjalla kun minusta olisi pitänyt siirtää turpaa sivulle. Onneksi se oli kuitenkin todella paljon rauhallisempi kuin ensimmäisellä maneesikerralla.

Tänään käytiin maastokävelyllä ja sielläkin Helmi oli rauhallinen. Tai se kyllä käveli reippaasti (jätti jälkeensä jopa seuraamme liittyneen 180 senttisen puokin), mutta ei hössöttänyt määräänsä enempää. Oli kivaa!

Karsinoissa on uudet väliseinät ja -kalterit. Ihanat!

"Olen kyllästynyt pelkäämään..."

totesi Helmi ja kävi oikein reippaan maastokävelyn. Vaikka välillä tiellä oli puu tai linnut lensivät, niin matka jatkui ja meillä oli mukavaa. Tallin pihassa jäin suustani kiinni ja Helmi protestoi kuin ainakin viisivuotias ja kuoputti etusilla ja natusteli saappaitani.

Totuttelua

Kävin jo aamulla ennen töihin menoa toteamassa, että Helmi on hengissä ja hyvillä mielin. Se oli syönyt heinät ja pötköttänyt yöllä, joten olo oli varmasti turvallinen. Päivällä se oli vähän huudellut kavereille, kun joutui tarhaamaan yksin ja hääräsi tiiviisti minun mukana kun laitoin lisäköysiä aitoihin. Päiväheinätkään eivät olleet maistuneet, se oli varmaan syönyt reunojen ruohoa.

Helmi ei sitten yhtään tykkää, jos tuttu ympäristö muuttuu. Kenttä odottaa huoltoa, joten lähdimme ratsastamaan maneesiin helteestä huolimatta. Helmi oli jännittynyt jo tallilta kävellessä ja riehaantui täysin, kun kentän aitoihin oli asennettu portit. Tosi upeat hevosenkuvalla varustetut portit (joiden lähelle mennessä putoaa helvettiin). Alkuräjähdyksen jälkeen lähestyttiin porttia pää pystyssä pari askelta kerrallaan, nuuhkaistiin sitä vähän ja pujahdettiin kentälle. Vielä yksi räjähdys pois mennessä ja portista oli selvitty.

Maneesikaan ei ollut entisellään, vaan kaikki ovet olivat auki (herrajumala) ja keskelle oli laitettu (hevosia syövä) teline ratsaille nousua varten. Helmi juoksi ja huusi ja pyörittelin sitä pitkään maastakäsin, ennen kuin tohdin mennä selkään telineeltä (joka ei syönytkään hevosia). Helmi ei ollut kuulolla yhtään, joten tein piiitkään pelkästä käyntiä ja pysähdyksiä viiden askeleen välein. Kun se alkoi reagoida, tehtiin lyhyitä ravisiirtymiä. Ravi oli ihan holtitonta säntäilyä. Siirryttiin työstämään ravia ja ratsastin Helmiä todellakin pohkeen ja ohjan välissä. Pikku hiljaa Helmi rauhoittui ja kun se lopulta suostui ravaamaan estepäädyn avoimen oven ohi peitsaamisen ja pomppimisen sijaan, pysäytin ja hyppäsin villisti kehuen alas selästä.

Sommaren är kort

Helmi palasi tänään talvikotiinsa. Tiellä piti vielä loiskutella yhdestä kohdasta hevoskopin kanssa, mutta matka meni mukavasti, soratiekin on juuri lanattu. Perillä Helmi katsoi, että "Selvä, nyt ollaan täällä". Se oli ihan rauhallinen, ei huutanut tai hermoillut lainkaan. 

Nyt peukut pystyyn, että tänä vuonna päästäisiin liikkumaan normaalisti!

Neljän päivän jälkeen

Pääsin lopultakin tallille, tosin kiertotietä pitkin ja kahdesta tulva-alueesta läpi roiskutellen. Vesi oli kuitenkin laskenut jo niin, että Helmikin oli laitumella. Neiti oli tietysti nyrpeä ja käänsi takapuolensa minua kohti, ottipa pari askelta karkuunkin. Pitäähän sitä vähän mieltään osoittaa kun mamma on hyljännyt.

En ollut koko kesänä saanut pestyä Helmiä, joten nyt oli sen aika. Jouhet ja karva tuntuivat aika tahmeilta harjaamattomuuden jälkeen. Käytiin kävelyllä kuivattelemassa ja katsomassa vesitilannetta toisessa suunnassa. Helmin mielikin parani yhteisen puuhailun jälkeen.

Hevosetonta aikaa

Olen siitä kummallinen hevosenomistaja, etten kaipaa vapaapäiviä hevosestani, vaan menen mielelläni tallille aina. Siis myös jouluna ja juhannuksena ja kaikkina päivinä siinä välissä. Vain ollessani reissussa jätän Helmin muiden hoidettavaksi. Nyt on kuitenkin jo kolmas päivä kun en näe polleani ja se ei ole yhtään kivaa. Yritin perjantaina lähteä pyörällä tallille, mutta jouduin kääntymään takaisin, kun vettä oli kymmenen kertaa enemmän kuin torstaina. Tie oli satojen metrien matkalta veden alla, luulen että syvyys oli puolen metrin luokkaa, eikä tien reunoja erottanut kuin ehkä aurauskepeistä. Tulvahuippu kuulemma saavutetaan tänään ja voi olla että menee viikko ennen kuin pääsee tallille. Kentällä on kuulemma 65 cm vettä... Helmi tarhailee nyt väliaikaisessa aitauksessa tallin vieressä ponikaverinsa kanssa. Onneksi se on turvassa ja hoidettuna.

Tästä menin vielä pyörän kanssa läpi.

Tästä en, sillä vettä näytti jatkuvan katkeamattomana...

...seuraavaan mutkaan ja mäkeen asti.

Kesätulva

Helmin talli sijaitsee alavalla paikalla, joka on tunnettu kevättulvistaan. Joen korkeutta säätelemään on rakennettu allas, mutta sateinen kesä sai ilmeisesti aikaan pienen laskuvirheen. Altaan täyttyessä vettä on päästetty muutenkin tulvarajoilla olevaan jokeen ja nyt useimmat laitumet sekä kenttä ovat veden alla. Tielläkin oli vettä neljässä kohdassa, juuri ja juuri pääsi vielä ajamalla läpi. Helmi sai ylimääräisiä vapaapäiviä.

Taivutukset

Mentiin toinen päivä putkeen kentällä, kun keli kerran oli suotuisa. Aloitettiin käynnissä siten, että asetin päädyt sisälle ja pitkät sivut ulospäin. Tehtiin samaa myös ravissa ja Helmi toimi ihan kivasti. Lepotauon jälkeen yritettin mennä pitkän sivut käyntiavoa ja päätyihin raviympyrät. Harmi kun kentällä ei tietenkään ole peilejä, joten avot ovat minulle hankalia. Siirtymät ravista käyntiin olivat edelleen huonoja, ihan loppuun saatiin pari kohtuullista. 

Alku- ja loppukäynnit mentiin taas tiellä. Palatessa tallille kävi joku työmies laittamassa tiensivuun tietyömerkin ja Helmi kauhistui sitä. Kengät lähes iskivät kipinää kun Helmi pakeni liikennemerkkiä. Tietysti se piti kuitenkin käydä nuuskimassa, kunhan oli pöristy tarpeeksi. Rohkea pelokas hevonen!

Hankalat siirtymät

Nyt päästiin kentälle reenaamaan, alku- ja loppukäynnit tosin käveltiin tiellä. Aloitettiin tekemällä pysähdyksiä, jotka Helmi kyllä teki, mutta seurasi enemmän puskia kuin apuja. Ensimmäiset ravinostot lähtivät "laakana", Helmi kipitti jalat solmussa ja selkä notkolla ja otettiin muutaman kerran uudestaan. Seuraavaksi se yritti toisessa päädyssä kiskoa minulta ohjat ja kyttäillä, mutta tokeni siitäkin kun en vain antanut ohjaa. Loppujen lopuksi se meni alkuravit hyvin.

Yritettiin jälleen tehdä käynti-ravi -siirtymiä, mutta alassiirtymät ovat edelleenkin tosi vaikeita. Helmi nostaa pään, kiemurtelee ja tekee kaikkea muuta kuin siistejä siirtymiä. Ehkä ajan kanssa... Hankalaa oli myös oikealle ohjalle tukeutuminen, Helmi yritti roikkua vasemmassa. Taivutukset alkoivat sujua, kun johdin kevyellä sisäohjalla, myötäsin vähän ulkoa, käänsin ulkopohkeella ja pyysin sisäpohkeella taipumaan. 

Eli tänään yritettiin siis ratkoa ongelmia, kyllä meillä nyt riittää harjoittelemista. Mutta ihanaa päästä taas ratsastaan!

Välipäiviä

Helmillä oli lauantaina vapaapäivä ja sunnuntaina mentiin kentällä. Silloin ei kuitenkaan mikään onnistunut, vaan Helmi juoksi koko ajan pusikoita karkuun, kunnes luovutin ja hyppäsin alas selästä. Sitten alkoi sataa ja maastoiltiin maanantai ja tiistai. Tänään pidettiin lepopäivä siinä toivossa, että huomenna pääsisi kentälle oikeisiin töihin. 

Käytiin kentällä kuitenkin työskentelemässä maastakäsin ja tehtiin tuttuja peruutuksia, etu- ja takaosan väistöjä ja pyörityksiä molempiin suuntiin. Lihashuoltoa ollaan tehty aina tallissakin. Näkkärivenytykset Helmi tekee helposti ja mielellään ja lisäksi olen venytellyt takajalat - etusia en ole uskaltanut. Olen myös yrittänyt pyöristää Helmin selkää painamalla tai rapsuttamalla mahaa, hännäntyveä ja lautasta, mutta Helmi vain nauttii rapsutuksesta, eikä tajua yhtään mitä pitäisi tehdä.